11. Umpirauhaset LUE KOKEESEEN 2

Linkkejä kertaukseen

2021-01-25T22:39:57+02:00

In English

2019-10-31T01:03:58+02:00

Luvun sisällys

2018-03-18T08:17:18+02:00

11.1 Hormonit ja umpirauhaset

11.2 Aivolisäke
11.3 Haima

11.4 Kilpirauhanen
11.5 Lisämunuaiset

11.6 Sukupuolirauhaset

11.1 Hormonit ja umpirauhaset

2017-12-27T09:59:22+02:00

Ihmisen elimistö on monimutkainen koneisto, joka toimii kahden eri ohjausjärjestelmän avulla. Hermostossa liikkuvat nopeat sähköiset viestit eli impulssit.

Umpirauhasten erittämät kemialliset aineet, hormonit, kiertävät puolestaan veren mukana kaikkialle elimistöömme. Nämä kaksi järjestelmää toimivat yhteistyössä keskenään.

Umpirauhasten nimitys tulee siitä, ettei niissä ole erityistä poistotiehyttä kuten avorauhasissa, vaan hormonit erittyvät niistä suoraan vereen. Eri puolilla ruumista on kymmenkunta umpirauhasta, ja monet niistä erittävät useita hormoneja. Lisäksi muun muassa maksa ja sydän pystyvät tuottamaan hormoneja.

Jokaisella hormonilla on oma tehtävänsä toimintojen säätelyssä. Ne voivat kiihdyttää tai hidastaa elinten toimintaa. Hormonien vaikutus on hidasta ja pitkäaikaista.

Kun hormonipitoisuus elimistössä nousee, vähitellen hormonien eritys vähenee niin sanotun takaisinkytkennän ansiosta. Näin elimistön tasapaino säilyy. Jos hormonia erittyy liikaa tai liian vähän, se aiheuttaa hormoniperäisen sairauden.

Umpirauhasten sijainti on esitetty oheisessa kaaviossa.

Käpyrauhanen, jota ei alla olevassa tekstissä käsitellä erikseen, erittää vereen melatoniinia, joka osallistuu vuorokausirytmin valvontaan.

ERÄIDEN HORMONien vaikUtukset
Hormoni ja erityselin	Vaikutus
melatoniini, käpyrauhanen	Säätelee uni-valverytmiä. Eritys lisääntyy pimeän aikaan. Helpottaa nukahtamista, säätelee vuorokausirytmiä.
tymosiini, kateenkorva	stimuloi T-imusolujen (valkosoluja) kypsymistä (thymus=kateenkorva)

Opetus.tv: hormonit

11.2 Aivolisäke

2017-11-15T06:04:38+02:00

Aivolisäke on noin puolen gramman painoinen umpirauhanen, joka sijaitsee isoaivojen alapuolella. Koostaan huolimatta sillä on hyvin suuri merkitys toimintojen säätelyssä.

Monet sen erittämät hormonit vaikuttavat niin elimistömme kuin myös muiden umpirauhasten toimintaan. Sitä puolestaan säätelee aivojen hypotalamus, jonka erittämät hormonit saavat aivolisäkkeen etulohkon puolestaan lisäämään tai vähentämään omaa hormonituotantoaan.

Aivolisäkkeen erittämä kasvuhormoni (somatotropiini) on yksi pituuskasvuun vaikuttavista tekijöistä kilpirauhasten ja sukurauhasten erittämien hormonien lisäksi. Kasvuhormoni säätelee etenkin luiden pituuskasvua sekä solujen ja kudosten toiminnalle tärkeiden proteiinien tuotantoa.

Kasvuhormonin erittymisen määrä vaikuttaa pituuskasvuun.

Jos kasvuhormonia erittyy kasvuiässä liian vähän, seurauksena voi olla lyhytkasvuisuus. Liian suuri määrä vastaavasti aiheuttaa jättiläiskasvun. Syynä hormonin liikaeritykseen on yleensä kasvain joko hypotalamuksessa tai muualla aivoissa. Liikaeritys voi myös haitata haiman erittämän insuliinin toimintaa.

Jos liikaeritystä esiintyy aikuisiässä, seurauksena on yleensä ruumiin ääriosien kuten jalkaterien tai kämmenten liikakasvu.

Toisin kuin kilpirauhasen tyroksiinilla, kasvuhormonilla ei ole vaikutusta henkisiin ominaisuuksiin.

AIVOLISÄKKEEN ETULOHKON HORMONIT
Hormoni	Vaikutus
tyreotropiini (TSH)	kilpirauhasen toiminta
follitropiini (FSH eli follikkeleita stimuloiva hormoni)	sukupuolirauhaset: sukusolujen tuotanto
lutropiini (LH eli lutenisoiva hormoni)	sukupuolirauhaset: testosteroni
prolaktiini	maidoneritys
kortikotropiini	lisämunuaisen kuorikerros
kasvuhormoni (GH eli somatropiini)	kudosten aineenvaihdunta ja kasvu

AIVOLISÄKKEEN TAKALOHKON HORMONIT
Hormoni	Vaikutus
oksitosiini	mm. synnytyssupistukset ja maitotiehyiden lihasten rentoutus
ADH (antidiureettinen hormoni)	väkevöi virtsaa säätelemällä elimistön vesitasapainoa

11.3 Haima

2017-11-15T06:08:22+02:00

Haima sijaitsee vatsaontelon yläosassa mahalaukun takana. Se painaa noin 100 grammaa. Haima on sekä avo- että umpirauhanen.

Haiman avorauhasosan pohjukaissuoleen erittämät ruoansulatusentsyymit pilkkovat ravintoaineita.

Haiman umpirauhasosan solusaarekkeet valmistavat insuliinia, joka on tärkeä veren sokeripitoisuutta säätelevä hormoni.

Ravinnon mukana tulleet hiilihydraatit pilkotaan ja muutetaan glukoosiksi eli rypälesokeriksi, joka on solujen ja etenkin aivojen tärkein energianlähde.

Eräät haiman erittämät hormonit nostavat glukoosin pitoisuutta veressä ja insuliini tehostaa glukoosin siirtymistä solujen käyttöön.

Haiman läpi virtaavan veren sokeripitoisuuden mukaan säädellään eritettävää insuliinin määrää, ja näin saadaan verensokeri pysymään tasaisena.

Jos insuliinia erittyy liian vähän tai ei lainkaan, veren sokeripitoisuus kasvaa, koska glukoosi ei pysty siirtymään soluihin.

Tällöin sokeria erittyy munuaisissa valmistuvaan virtsaan ja henkilö on sairastunut sokeritautiin eli diabetekseen. Sen oireita ovat aluksi jatkuva jano, väsymys ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Diabetes johtuu haiman erittämän insuliinin puutteesta. Diabetesta hoidetaan insuliinilla, jota annetaan pistoksilla. Insuliinia ei voida antaa tablettina, koska insuliini on valkuaisaine.

Pidemmälle ehtineen taudin tunnusmerkkejä ovat lisäksi painon putoaminen ja hengityksen asetonintuoksu. Kummatkin johtuvat siitä, että glukoosin puutteessa elimistö alkaa ottaa energiaa rasvakudoksesta. Persoonallisuus saattaa muuttua myös aivojen glukoosin puutteen vuoksi.

Nuoruusiän diabetesta hoidetaan insuliinilla, mutta aikuisiän taudin hoidossa saattaa riittää liikunnasta ja ruokavaliosta huolehtiminen. Diabetesta pidetään nykyään yhtenä merkittävistä kansantaudeistamme.

HAIMAN HORMONIT
Umpirauhanen	Hormoni	Vaikutus
haima	insuliini	Lisää glukoosin siirtymistä verenkierrosta soluihin (eli pienentää veren sokeripitoisuutta).
haima	glukagoni	Lisää glukoosin valmistumista maksassa ja siirtymistä verenkiertoon.

11.4 Kilpirauhanen

2017-03-03T16:56:08+02:00

Suurin umpirauhasemme, kilpirauhanen, muistuttaa muodoltaan perhosen siipiä. Se sijaitsee henkitorven etupuolella lähellä kurkunpäätä, ja sen erittämä hormoni, tyroksiini, on tärkein yleiseen aineenvaihduntaamme vaikuttava hormoni. Nuoruusiällä se säätelee myös yksilön kasvua ja kehitystä. Sen erittyminen vereen nopeuttaa elimistön perusaineenvaihduntaa, kuten rasvojen palamista ja ravintoaineiden imeytymistä suolistosta.

Kilpirauhasen liikatoiminta voi jopa kaksinkertaistaa perusaineenvaihdunnan nopeuden. Tyypillisiä oireita ovat laihtuminen ruokahalun lisääntymisestä huolimatta, hikoilu, käsien tärinä ja jopa silmien pullistuminen. Se on vajaatoimintaa vakavampi ja harvinaisempi sairaus, mutta sitäkin voidaan hoitaa lääkityksellä tai leikkauksella.

Kilpirauhasen tulehdus on yleinen kilpirauhasen vajaatoimintaa aiheuttava syy. Siinä oireita ovat väsymys, lisääntynyt unen tarve, painonnousu ja jopa masennus. Vajaatoimintaa hoidetaan yleensä tyroksiinilääkityksellä ja molemmat toimintahäiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Jos henkilö ei saa ravinnostaan riittävästi jodia, joka on tyroksiinin olennainen raaka-aine, seurauksena on struuma eli kilpirauhasen suurentuma. Tämä oli aikoinaan meilläkin melko yleinen sairaus, joka väheni huomattavasti, kun ruokasuolaan lisättiin jodia.

Jos lapsuusiässä tyroksiinia erittyy liian vähän, seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Lapsen fyysinen ja henkinen kasvu häiriintyy, jolloin hänestä voi tulla pienikasvuinen eivätkä aivotkaan kehity normaalisti.

11.5 Lisämunuaiset

2017-03-03T16:57:17+02:00

Lisämunuaiset ovat pyramidin muotoiset umpirauhaset, jotka pienestä koostaan huolimatta ovat erittäin tärkeät.

Lisämunuaiset sijaitsevat kummankin munuaisen yläpuolella, mutta eivät mitenkään osallistu munuaisten toimintaan eli virtsantuotantoon.

Lisämunuaisista voidaan erotella kaksi toiminnallista yksikköä: lisämunuaiskuori ja -ydin. Niiden erittämillä hormoneilla on aivan erilaiset tehtävät.

Ydinosa erittää adrenaliinia ja noradrenaliinia, joita ryöpsähtää ihmisen elimistöön, kun hän suuttuu, säikähtää tai joutuu vaaratilanteeseen.

Nämä "taistele tai pakene" -hormonit nostavat sydämen sykettä, ohjaavat verta lihaksiin, parantavat hapen saantia ja nostavat veren sokeripitoisuutta. Tällöin lihasten, aivojen ja sydämen toimintakyvyt kasvavat nopeasti.

Jos näiden hormonien määrä on jatkuvasti suuri henkisen rasituksen takia, se voi johtaa pysyvään rasitustilaan eli stressiin, joka on haitallista elimistölle.

Kuoriosassa valmistuu monenlaisia hormoneja, jotka säätelevät muun muassa sokerien, suolojen ja kalsiumin oikeita pitoisuuksia elimistössä.

Yksi tällainen hormoni on kortisoli, joka vaikuttaa glukoosiaineenvaihduntaan ja on myös tärkeä stressihormoni, koska se säätelee uni–valve-rytmiä.

Lisämunuaisten HORMONIT
Umpirauhanen	Hormoni	Vaikutus
lisämunuaisen kuorikerros	mineralokortikoidit	Vaikuttavat mineraalien aineenvaihduntaan. Esimerkiksi aldosteroni lisää solun Na-K-pumpun toimintaa munuaisissa.
lisämunuaisen kuorikerros	glukokortikoidit	Vaikuttavat glukoosin aineenvaihduntaan. Esimerkiksi kortisoli vaikuttaa maksan glukoosin tuottoon → veren glukoosin määrä kasvaa.
lisämunuaisen ydinkerros	adrenaliini ja noradrenaliini	Lisäävät fyysistä suorituskykyä. Esimerkiksi adrenaliini kohottaa verenpainetta.

11.6 Sukupuolirauhaset

2017-03-03T16:57:59+02:00

Sukupuolirauhaset eli poikien kivekset ja tyttöjen munasarjat aktivoituvat murrosiässä aivolisäkkeen erittämien hormonien vaikutuksesta ja alkavat tuottaa sukupuolihormoneja ja sukupuolisoluja.

Munasarjojen erittämistä hormoneista ensisijaisin on estrogeeni, joka ohjaa sukuelinten kehittymistä ja naisellisten ruumiinpiirteiden muodostumista. Pojilla vastaavasti kivesten testosteroni saa aikaan miehille tyypillisten ominaisuuksien kehittymisen, kuten lihasten kasvun. Tästä syystä keinotekoisia mieshormoneja esimerkiksi käytetään dopingaineina. Kummallakin sukupuolella erittyy kuitenkin molempia hormoneja, ja niiden määrien välinen suhde vaikuttaa siihen, miten niiden vaikutus ilmenee.

Sukupuolihormonit vaikuttavat seksuaalisen kehittymisen lisäksi yksilön pituuskasvuun. Aivojen etulohkossa tapahtuu myös suuria muutoksia. Tämä johtaa ajatusmaailman muuttumiseen ja kypsymiseen, itsenäistymiseen vanhemmista sekä lähentymiseen ikätovereihin.

Ks. tarkemmin luvusta 17.

SUKUPUOLIRAUHASTEN HORMONIT
Umpirauhanen	Hormoni	Vaikutus
munasarjat	estrogeenit	Naisen toissijaisten eli sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittyminen. Kuukautiskierto, kohdun ja maitorauhasten toiminnan ylläpito.
munasarjat	keltarauhashormoni (eli progesteroni)	Kuukautiskierto ja raskauden ylläpito.
kivekset	testosteroni	Miehen toissijaisten eli sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittyminen. Siittiöiden muodostuminen. Kiihdyttää rakennuaineenvaihduntaa (anaboliaa). (Testosteronia valmistuu myös lisämunuaisissa ja naisilla munasarjoissa).

Umpirauhaset

2017-01-18T20:17:57+02:00

Navigointi

2019-01-27T20:36:53+02:00

Termit Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun