Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

2024-01-22T15:50:19+02:00

3.1 Turvallisuuden edistäminen

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa.

Opiskeluhuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia.

3.2 Opiskeluhuoltoryhmät

Jyväskylän kaupungissa toimii Opiskeluhuollon ohjausryhmä,joka vastaaopiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Normaalikoulu on mukana ohjausryhmän johtamassa kehittämisryhmässä.

Jyväskylän normaalikoulun opiskeluhuoltoryhmä (KOR) vastaa koko koulun yhteisöllisestä opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.
Ryhmään kuuluvat rehtorit, terveydenhoitajat, psykologi, kuraattorit ja opinto-ohjaajien, luokanopettajien, aineenopettajien sekä alakoulun ja yläkoulun erityisopettajien edustajat. Lisäksi ryhmään kuuluvat kiinteästi yläkoulun ja lukion oppilaskunnasta valitut oppilasedustajat sekä huoltajien edustus. Ryhmään kutsutaan vuosittain edustaja myös opettajaksi opiskelevista.Ryhmään ja sen kokouksiin voidaan kutsua myös muita osallistujia tarpeen mukaan.Opiskeluhuoltoryhmää johtaa nimetty rehtori.
Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen.

Opiskeluhuoltoryhmä (KOR)

tekee kokonaistarvekartoituksen ja määrittelee käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
suunnittelee toimenpiteet yhteisöllisen oppilashuollon edistämiseksi ja tukitoimien järjestämiseks
ohjaa yhteistyön järjestämisen kodin ja koulun ja muiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
laatii suunnitelman väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamiseksi
järjestää oppilas-ja opiskelijahuollon toteutuksen seurannan (omavalvonta)
huomioi Jyväskylän alueen alueellisen hyvinvointisuunnitelman
kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa.

Ala-ja yläkoulu-lukionyhteisölliset oppilashuoltoryhmät (OHR) seuraavat, arvioivat ja kehittävät oman kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia sekä huolehtivat kouluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Ryhmään kuuluvat alakoululla rehtori, terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi sekä erityisopettajien edustaja. Ryhmään ja sen kokouksiin voidaan kutsua myös muita osallistujia tarpeen mukaan.
Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kaksi kertaa lukukaudessa.

Yläkoululla ryhmä on yhteinen lukion kanssa.Yläkoulu-lukion ryhmään kuuluvat rehtorit, terveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattorit sekä erityisopettajien ja opinto-ohjaajien edustaja. Ryhmään ja sen kokouksiin voidaan kutsua myös muita osallistujia tarpeen mukaan.
Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kaksi kertaa lukukaudessa.Ryhmän työskentelyä täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa

3.3 Koulun sisäiset tukitoimet ja toimintamallit

Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen,mahdollisenaamu-ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali-ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.Opiskeluhuollontoimijat tekevät tarvittaessa yhteistyötä myös Jyväskylän kaupunginja seurakunnan(palvelualojen) sekä järjestöjen ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa.Erikoissairaanhoidon poliklinikat ja sairaalakoulu voivat tapauskohtaisesti olla yhteistyötahoina.

Koulussa käytössä olevia toimintamalleja esitellään tarkemmin myöhemmissä luvuissasekä opiskeluhuoltosuunnitelman liitteissä.

• Poissaolomalli
• Nepsy-polku
• Päihdepolku

Kiusaamiseen puuttumisen mallit Normaalikoulussa:

KiVa Koulu—kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman tavoitteena on koulukiusaamisen vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen.

Verso—vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, jokatarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Tarkoituksena on vähentää koulujen toimintahäiriöitä oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.

3.3.1 Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Oppimisen kannalta säännöllinen läsnäolo koulussa on tärkeää. Poissaoloilla voi olla monenlaisia seurauksia lapsen ja nuoren hyvinvoinnille ja oppimiselle. Koulussamme pyritään ennaltaehkäisemään poissaoloja varhaisella puuttumisella ja auttamisella.Koulu noudattaaJyväskylän kaupungin kanssa yhteistä ennaltaehkäisevää poissaoloihin puuttumisen mallia.

Perusopetuslaki velvoittaa huoltajaa huolehtimaan lapsensa oppivelvollisuuden suorittamisesta. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluu läsnäolo koulussa. Mikäli oppilas ei voi osallistua opetukseen, tulee siitä ilmoittaa opettajallejo ensimmäisenä poissaolopäivänä Wilmassa. Mikäli poissaoloilmoitusta ei tule, opettaja ottaa yhteyttä huoltajaan. Luokanopettajan/luokanohjaajanon otettava yhteyttä huoltajiin, kun Wilma antaa runsaista poissaoloista hälytyksen. Tilannearvion jälkeen suunnitellaan riittävät ja tarpeen mukaiset tukitoimet yksilökohtaisesti.

Myös puutteelliset poissaoloselvitykset ovat huolestuttavia piirteitä oppilaan hyvinvoinnissa. Tarvittaessa poissaolojen syitä selvitetään moniammatillisessaopiskeluhuoltoryhmässä tai muussa asiantuntijaryhmässä yhdessä oppilaanhuoltajienkanssa. Yhteistyö huoltajienkanssa on ensisijaisen tärkeää. Vakavimmissa tapauksissa koulu voi olla yhteydessä lastensuojelun asiantuntijoihin lapsen kokonaistilanteen selvittämiseksi.

Poissaoloihin puuttuminen voi olla tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

Selvittämättömät ja luvattomat poissaolot
toistuvat poissaolot tietyiltä päiviltä tai tunneilt
runsaat myöhästelyt
selvitetyt poissaolot, kun ne ovat jatkuvia tai niitä on paljon
jos poissaolojen syynä oleva sairaus ei ole selkeä ja poissaolo jatkuu pitkään ilman lääkärin tai hoitavan tahon lausuntoja
jos oppilaan suoriutumisen taso laskee merkittävästi.

3.3.2 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Päihdekasvatus kuuluu yhtenä osana koulun arjen toimintaan ja oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseen (oppitunnit, terveystarkastukset, kyselyt, puuttumisen mallit). Yhteisenä tavoitteenamme on ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä.

Vuosittain koulussamme pidetään päihdekasvatustuntejayleensä 5. ja 6. luokkalaisille, joihin sisältyy ennakko-ja jälkitehtäviä. Päihdekasvatustunneissa hyödynnetään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Jyväskylän kaupunginpäihdepolku:

Jyväskylän kaupunki -Palvelupolku Alaikäisten nuorten päihdepalvelupolku (jkl.fi)

3.4 Jyväskylän kaupungin Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Normaalikoulun oppilaiden, opiskelijoiden ja perheiden käytössä ovat kaikki hyvinvointialueenyhteiset lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Näitä ovat mm.

Lastenvalvoja
Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut
Nuorisovastaanotto•Perheneuvola
Perhekompassi
Nuorten terveys ja hyvinvointi
Ankkuri-toiminta Jyväskylässä
Palvelutarpeen arviointitiimi
Nuorten päihde-ja mielenterveystyö
Lastensuojelu

3.4.1 Lastensuojelu

Lastensuojelutyön tarkoituksena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelutyöllä tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tällä työllä pyritäänehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

Lastensuojelutyön käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä tai kehityksestä. Hyvinvointia vaarantavia tekijöitä voivat olla esim. lapsen hoidon laiminlyönti, vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat tai voimakkaat ristiriidat perheessä. Lapsi tai nuori voi myös itse vaarantaa hyvinvointiaan esim. käyttämällä päihteitä, laiminlyömällä koulunkäyntiään tai tekemällä rikoksia.

Lastensuojelulain 25 §:ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta.Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Jokaisella koulun henkilökuntaan kuuluvalla on velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus salassapidon estämättä, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon.

Kaikilla lastensuojelulain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyäseksuaalirikostatai sellaista rikoslain 21 luvussahenkeen jaterveyteen kohdistuvana rikoksenarangaistavaksi säädettyä tekoa, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

3.5 Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa.

Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Oppilasta aiemmin opettanut opettaja huolehtii opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirrosta seuraavalle opettajalle. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

Prosessin kulku nivelvaiheessa

Esiopetuksesta alakouluun

Esiopetuksen ja koulunopiskeluhuollonmoniammatillinen ryhmä kokoontuu syyslukukaudellalokakuussa ja käynnistää tulevien koulutulokkaiden tuen tarpeen suunnittelun. Ryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja/varhaiskasvatuksen opettaja, rehtori, koulun erityisopettaja, koulupsykologi, terveydenhoitaja sekä mahdollisesti myös kuraattori
Syksyllä varhaiskasvatuksen opettajat tutustuvat ensimmäisten luokkien arkeen
Normaalikouluun tulee oppilaita vuosittain useista eri päiväkodista. Normaalikoulun ensimmäisen luokan oppilaaksioton valmistuttua koululta ollaan yhteydessä kaikkiin tulokkaiden päiväkoteihin. Erityisopettaja ja/tai rehtori ottavat yhteyttä päiväkotiin ja keskustelevat varhaiskasvatuksen opettajan/ varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa koulutulokkaiden tuen tarpeesta.
Normaalikoulun erityisopettaja ja tarvittaessa kuraattori tutustuvat isoimpiin esiopetusryhmiin ja vierailevat muissa tarpeellisiksi arvioiduissa ryhmissä. Yhteistyössä on tarpeen mukaan mukana myös Normaalikoulun koulupsykologi.
Normaalikoulun rehtori ja kaupungin rehtorit,koulujen psykologit ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat valmistelevat mahdolliset starttiluokka-/pienryhmäpaikat myös Normaalikoulun alueen koulutulokkaille.
Keväällä esiopetusryhmät ja ensimmäisen luokan oppilaat viettävät yhteistoimintapäivää.
Koulutulokkaiden tutustumispäivä järjestetään toukokuussa. Tutustumispäivän aikana huoltajat kiertävät koulunopiskeluhuoltohenkilöstön pitämissä työpajoissa.
Päiväkodit toimittavat koululle lasten henkilökohtaiset esiopetuksen oppimissuunnitelmat sekä oppilashuoltokertomukset.
Kouluterveydenhuollon kouluuntulotarkastukset pyritään toteuttamaan kesällä ennen lukuvuoden alkamista. Huoltajan kanssa arvioidaan koulutulokkaan mahdollista tuen tarvetta ja ohjataan tarvittaviin tukitoimiin. Terveystarkastuksessa tutkitaan ikätasoista kasvua ja kehitystä ja huomioidaan mahdolliset hyvinvointiin tai oppimiseen vaikuttavat tekijät.

Alakoulusta yläkouluun

Tarvittaessa alakoulun erityisopettaja keskustelee perheiden kanssa oppilaalle sopivista kouluvaihtoehdoista.
Yläkoulun erityisopettaja käy tarpeelliset tiedonsiirtokeskustelut tuen tarpeista alakoulun erityisopettajan ja oppilaiden luokanopettajien kanssa.
Yläkoulun rehtori vierailee mahdollisuuksien mukaan kaikissa Normaalikoulun kuudensissa luokissa.
Normaalikoulun 6. luokkien luokanopettajat ja erityisopettajat pitävät erillisen tiedonsiirtopalaverin.Tarvittaessa mukaan voidaan kutsua myös muuta koulun henkilökuntaa.
Yläkoulun erityisopettaja seuraa kuudensien luokkien oppitunteja kevään aikana.
Opinto-ohjaajat pitävät yhden luokkatunnin kuudensille luokille yläkoulun käytänteistä yhdessä tukioppilaiden kanssa.
Koulupsykologi, kuraattori ja yläkoulun terveydenhoitaja vierailevat mahdollisuuksien mukaan kuudensissa luokissa.
Toukokuussa järjestetään kuudesluokkalaisille ja heidän huoltajilleen vanhempainilta yläkoulussa, jossa julkistetaan luokanohjaajat ja ryhmäjaot ja aloitetaan ryhmäytyminen. Vanhempainillassa ovat mukana myös yläkoulun tukioppilaat.
Toukokuussa on yhden koulupäivän mittainen tutustumispäivä, jossa yhdessä luokanohjaajan ja tukioppilaiden kanssa jatketaan ryhmäytymistä luokittain.
Tukioppilaat järjestävät syksyllä koulun alettua tervetuliaistapahtuman 7. luokan oppilaille, tavoitteena on luokkahengen vahvistaminen.
Kodin ja koulun yhteistyötä syvennetään syys-lokakuussa yhteisessä vanhempainillassa sekä luokkakohtaisilla tapaamisilla koulun ulkopuolisessa retkikohteessa.

Yläkoulusta toiselle asteelle

Oppilaan oppimispolkua rakennetaan koko yläkoulun ajan.
9. luokan syksyllä järjestetään koehaku
Opinto-ohjaaja käy jokaisen 9. luokan oppilaan kanssa keskustelun jatko-opintoihin liittyen.
9. luokan oppilaiden huoltajille järjestetään kaksi vanhempainiltaa jatko-opintovaihtoehdoista ja yhteishaun toteuttamisesta.
Kaikilla 9. luokan oppilaiden huoltajilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opinto-ohjaajan tapaamiseen.
Kaikki 9. luokan oppilaat tekevät keväällä yhteishaun opinto-ohjauksen oppitunnilla.
Jälkiohjausta varten opinto-ohjaajat päivystävät kesäkuussa ja tarkistavat kaikkien oppilaiden haun toteutumisen ja tarvittaessa ottavat yhteyttä oppilaisiin.
Alkusyksyn aikana opinto-ohjaajat tarkistavat, että kaikki oppilaat ovat aloittaneet toisen asteen opiskelun. Tarvittaessa opinto-ohjaajat ottavat yhteyttä etsivään nuorisotyöhön.
Yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa pidetään niveltietopalaverit. Gradian kanssa käytetään opiskelutietolomaketta tarvittavien tietojen siirtämiseksi toiselle asteelle.

3.6 Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta. Tarkastus tehdään oppilaitoksissa kolmen vuoden välein (terveydenhuoltolaki 1326/2010). Terveydensuojelulain edellyttämät ja Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman velvoittamat suunnitelmalliset tarkastukset toteutetaan Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisen Ympäristöterveysjaoston toimesta.

Opiskeluympäristöllä ja -yhteisöllä on suuri merkitys oppilaan ja opiskelijan terveydelle ja hyvinvoinnille sekä mahdollisuuksille oppia omien kykyjen mukaisesti. Terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö sekä hyvinvoiva yhteisö muodostuvat hyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalista olosuhteista. Arviointiin ja seurantaan tarvitaan useiden eri ammattilaisten osaamista sekä oppilaiden, opiskelijoiden että huoltajien näkemyksiä.

3.7 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Terveydenhoitaja antaa terveysneuvontaa kouluterveydenhuollossa yhteisesti sovittujen teemojen mukaisesti vuosittaisissa lakisääteisissä terveystarkastuksissa, sekä muissa oppilaskohtaamisissa. Terveydenhoitaja pitää luokassa tunnit turvataidoista ja murrosiästä. Terveydenhoitaja voi pitää koulun tarpeiden mukaan muitakin oppitunteja, joista sovitaan yhteistyössä opettajan kanssa opetussuunnitelma huomioiden.

3.8 Kouluruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä.

Koulussamme toimii ruokalatoimikunta, jossa ovat jäseninä oppilaiden, henkilökunnan, vanhempien, kouluterveydenhuollon ja ruokailun järjestäjän edustajat. Oppilaat osallistuvat kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Koulut tiedottavat huoltajille kouluruokailun ja välipalan järjestämisestä.

3.9 Järjestyssäännöt

Käyttäytymisohjeet ja seuraamukset

Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa on johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä.

Jos oppilas ei noudata järjestyssääntöjä, koulussamme menetellään perusopetuslain mukaisesti. Käymme ensin kasvatuskeskustelun, jos se ei riitä, voimme käyttää jälki-istuntoa kurinpitotoimena. Kirjallisen varoituksen antaa johtava rehtori. Koulusta määräaikaisesta erottamisesta päättää puolestaan opetuksen järjestäjän monijäseninen toimielin. Kurinpitotoimen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä oppilaalle järjestetään yksilökohtaista opiskeluhuollollista tukea. Kurinpitotoimet kirjataan Wilmaan ja tiedot käsitellään määräajoin koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä.

3.10 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Koulun sisäisillä toimintatavoilla pyritään ehkäisemään tapaturmia (tilojen turvallisuus, tiedottaminen, henkilökunnan koulutukset, oppilaiden turvataidot). Koulun omien ensiapukaappien sisällöstä ja niiden täyttämisestä huolehtivat koulusihteeri ja rehtori.

Koulupäivän aikana sattuneissa tapaturmissa otetaan yhteyttä huoltajiin. Terveydenhoitajalla ja opettajalla on oltava huoltajan ajan tasalla olevat työ- ja kotipuhelinnumerot. Koulu vastaa oppilaasta, kunnes huoltajaan on saatu yhteys ja jatkotoimista on sovittu.

Lääkärin tutkimusta vaativa ensiapu annetaan omalla terveysasemalla tai tarvittaessa keskussairaalassa. Kuljetuksista huolehtivat ensisijaisesti vanhemmat. Vapaa-ajan tapaturmat hoidetaan oman alueen terveysasemalla.

Koulupäivän aikana tapahtuneita tapaturmia varten on käytössä koulun oma tapaturmailmoituslomake, jonka tietoja tarvitaan, jos tapaturmaa vaatii jatkohoitoa.

3 Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat