<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Mediamappi</title>
<id>https://peda.net/id/ddLrLN</id>
<updated>2014-08-06T13:06:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ddLrLN:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kuvat</title>
<id>https://peda.net/id/dM2rLN</id>
<updated>2014-08-06T13:06:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/aock#top&quot; title=&quot;BI2_ananas_shutterstock_127998986_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/aock:file/thumbnail/61ea4ad44ecc2c5ef0d9947cba25406cdf857753/BI2_ananas_shutterstock_127998986_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ananas on CAM-kasvi.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Ananas on CAM-kasvi.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/fotosynteesi#top&quot; title=&quot;BI3_fotosynteesi.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/fotosynteesi:file/thumbnail/b8cf3e5f2dbac96ddce03a0b33fde87457d227ed/BI3_fotosynteesi.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Fotosynteesi&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Fotosynteesi&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/fkvtasaatjpehsajpekk#top&quot; title=&quot;BI2_fotosynteesi_justus.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/fkvtasaatjpehsajpekk:file/thumbnail/0da562b8fc3b12c61abcdac32744f1640be88124/BI2_fotosynteesi_justus.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Fotosynteesin kokonaiskuva. Valoreaktioissa tuotetaan auringon säteilyenergian avulla ATP:tä ja pelkistyneitä elektroninsiirtäjiä. Hiilen sitomisreaktioissa ATP ja pelkistyneet elektroninsiirtäjät käytetään, kun hiilidioksidi sidotaan orgaanisiksi yhdisteiksi.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Fotosynteesin kokonaiskuva. Valoreaktioissa tuotetaan auringon säteilyenergian avulla ATP:tä ja pelkistyneitä elektroninsiirtäjiä. Hiilen sitomisreaktioissa ATP ja pelkistyneet elektroninsiirtäjät käytetään, kun hiilidioksidi sidotaan orgaanisiksi yhdisteiksi.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/hknfkpnrkseenmy#top&quot; title=&quot;BI2_kasvin_kasvu_co2_justus_mutanen_eoppi_1577_peda.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/hknfkpnrkseenmy:file/thumbnail/5d52cb56188b254b1032fff451113a7e20b10662/BI2_kasvin_kasvu_co2_justus_mutanen_eoppi_1577_peda.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa fotosynteesiä. Kun pitoisuus nousee riittävän korkealle, se ei enää nopeuta merkittävästi yhteyttämistä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa fotosynteesiä. Kun pitoisuus nousee riittävän korkealle, se ei enää nopeuta merkittävästi yhteyttämistä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ksihoymyoyosjkkesr#top&quot; title=&quot;BI2_tropiikki_jmutanen_eoppi_1575_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ksihoymyoyosjkkesr:file/thumbnail/631cd4677d000229efd33f8b543ca175c98fc5e7/BI2_tropiikki_jmutanen_eoppi_1575_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvit sitovat ilmakehän hiilidioksidia orgaanisiin yhdisteisiin. Maapallon yleisin orgaaninen yhdiste on selluloosa, jota kasvin käyttävät esimerkiksi soluseinän rakennusaineena.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kasvit sitovat ilmakehän hiilidioksidia orgaanisiin yhdisteisiin. Maapallon yleisin orgaaninen yhdiste on selluloosa, jota kasvin käyttävät esimerkiksi soluseinän rakennusaineena.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ltpokakbjkkapjsvjhvv#top&quot; title=&quot;BI2_fotosynteesin_pigmentit_olli_seppala_justus_eoppi_1544_peda.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ltpokakbjkkapjsvjhvv:file/thumbnail/4c6e60d61e1d6e61a5b84a75a1e56c920df8c71d/BI2_fotosynteesin_pigmentit_olli_seppala_justus_eoppi_1544_peda.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Lehtivihreän tärkeimmät pigmentit ovat klorofylli a, klorofylli b ja karotenoidit. Klorofyllit absorboivat punaista ja sinistä valoa ja heijastavat vihreän valon pois. Karotenoidit absorboivat sinistä valoa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Lehtivihreän tärkeimmät pigmentit ovat klorofylli a, klorofylli b ja karotenoidit. Klorofyllit absorboivat punaista ja sinistä valoa ja heijastavat vihreän valon pois. Karotenoidit absorboivat sinistä valoa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/llfttrssllfedjfelmsk#top&quot; title=&quot;lampotila_kasvu_justus_mutanen.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/llfttrssllfedjfelmsk:file/thumbnail/70761a238c8f112cadd826601d0d3186faf3ddb6/lampotila_kasvu_justus_mutanen.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Lämpötila lisää fotosynteesin tehokkuutta tiettyyn rajaan saakka, sillä liian lämpimässä fotosynteesin entsyymit denaturoituvat ja fotosynteesi estyy. Lämpimässä myös soluhengitys kiihtyy ja hidastaa kasvua.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Lämpötila lisää fotosynteesin tehokkuutta tiettyyn rajaan saakka, sillä liian lämpimässä fotosynteesin entsyymit denaturoituvat ja fotosynteesi estyy. Lämpimässä myös soluhengitys kiihtyy ja hidastaa kasvua.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/mskossock#top&quot; title=&quot;shutterstock_108341642_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/mskossock:file/thumbnail/8422f4395a5bac1cb25a31e32deff6d6731eb405/shutterstock_108341642_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Maissi sietää kuumia olosuhteita, sillä se on C4-kasvi.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Maissi sietää kuumia olosuhteita, sillä se on C4-kasvi.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/mmboyksmens#top&quot; title=&quot;sinileva_sveistola_eoppi_1374_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/mmboyksmens:file/thumbnail/e87d1e8d0e7ab9259d53a5fe79381340737d3952/sinileva_sveistola_eoppi_1374_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Myös monet bakteerit osaavat yhteyttää. Kuvassa syanobakteerien massaesiintymä eli ns. &amp;quot;sinileväkukinto&amp;quot;.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Myös monet bakteerit osaavat yhteyttää. Kuvassa syanobakteerien massaesiintymä eli ns. &amp;quot;sinileväkukinto&amp;quot;.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/mkyjakml#top&quot; title=&quot;manty_oharma_eoppi_1038_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/mkyjakml:file/thumbnail/a00a5f51d0e985700804ad076436e37e0951ff79/manty_oharma_eoppi_1038_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Mänty kykenee yhteyttämään jo aikaisin keväällä matalissakin lämpötiloissa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Mänty kykenee yhteyttämään jo aikaisin keväällä matalissakin lämpötiloissa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ohksvkt#top&quot; title=&quot;vilja_jauho_shutterstock_4708516_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ohksvkt:file/thumbnail/85fb86b14fcea081f99cbca1b43086e4a47f524c/vilja_jauho_shutterstock_4708516_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Osan hiilihydraateista kasvi sitoo varastopolysakkarideihin, kuten tärkkelykseen.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Osan hiilihydraateista kasvi sitoo varastopolysakkarideihin, kuten tärkkelykseen.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/pbotjemsvk#top&quot; title=&quot;shutterstock_92979865_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/pbotjemsvk:file/thumbnail/8bf9a2d3812a777b900ab02f4467a3d29a86f916/shutterstock_92979865_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Paramecium bursaria on tohvelieläin, joka elää mutualistisessa suhteessa viherlevien kanssa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Paramecium bursaria on tohvelieläin, joka elää mutualistisessa suhteessa viherlevien kanssa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/sohkksvsokrsvvp#top&quot; title=&quot;shutterstock_36230038_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/sohkksvsokrsvvp:file/thumbnail/fba3695be9242ea503a1571b764ef8ff59a26775/shutterstock_36230038_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Suuren osa hiilihydraateista kasvi käyttää selluloosan valmistamiseen. Se on kasvien rakennepolysakkaridi. Selluloosasta voidaan valmistaa paperia.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Suuren osa hiilihydraateista kasvi käyttää selluloosan valmistamiseen. Se on kasvien rakennepolysakkaridi. Selluloosasta voidaan valmistaa paperia.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/tkjktfrv#top&quot; title=&quot;BI2_triopiikki_jmutanen_eoppi_1576_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/tkjktfrv:file/thumbnail/8c5dca158be8eb24b78f6e36e06a53c832b541b2/BI2_triopiikki_jmutanen_eoppi_1576_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tropiikin kasvit joutuvat kilpailemaan tärkeästä fotosynteesin resurssista, valosta.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Tropiikin kasvit joutuvat kilpailemaan tärkeästä fotosynteesin resurssista, valosta.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/vsoyjsytpykpkk#top&quot; title=&quot;solubiologia_viherhiukkanen_shutterstock_20081605_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/vsoyjsytpykpkk:file/thumbnail/88db0bab8576e4240a26da8437763bcb96fafd3c/solubiologia_viherhiukkanen_shutterstock_20081605_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Viherhiukkasen sisällä on yhteyttämiskalvostoja, joissa sijaitsevat yhteyttämisessä tarvittavat pigmentit. Yhteyttämiskalvostot koostuvat päällekkäin kasatuista kalvopusseista.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Viherhiukkasen sisällä on yhteyttämiskalvostoja, joissa sijaitsevat yhteyttämisessä tarvittavat pigmentit. Yhteyttämiskalvostot koostuvat päällekkäin kasatuista kalvopusseista.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/vsaejmsoyke#top&quot; title=&quot;shutterstock_10692394_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/vsaejmsoyke:file/thumbnail/3b25f3d92c2ddd740126a7a6c612424d091be96a/shutterstock_10692394_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Viljakasvit sitovat auringon energiaa ja muuttavat sen orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Viljakasvit sitovat auringon energiaa ja muuttavat sen orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ytkp#top&quot; title=&quot;solubiologia_viherhiukkanen_shutterstock_86435191_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ytkp:file/thumbnail/74a7f59bf9c4a5e4d16aad3c3f16b40b5011ef90/solubiologia_viherhiukkanen_shutterstock_86435191_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Yhteyttäminen tapahtuu kasvin perussolukossa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Yhteyttäminen tapahtuu kasvin perussolukossa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ytlov2#top&quot; title=&quot;BI2_lehden_rakenne_olli_seppala_justus_eoppi_1543.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/8fssav/mediamappi/kuvat/ytlov2:file/thumbnail/27020ad4fb082720596126e808ec2e49fb2ccbde/BI2_lehden_rakenne_olli_seppala_justus_eoppi_1543.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Yhteyttäminen tapahtuu lehdissä olevissa viherhiukkasissa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Yhteyttäminen tapahtuu lehdissä olevissa viherhiukkasissa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2014-08-06T13:06:57+03:00</published>
</entry>


</feed>