Paikalliset kirjaukset

2018-03-13T14:16:34+02:00

Peruskouluikäiset maahanmuuttajataustaiset lapset aloittavat koulunkäyntinsä valmistavassa opetuksessa, mikäli heidän suomen kielen taitonsa sitä vaatii. Valmistavan opetuksen ryhmien muodostamisesta päättää sivistysjohtaja. Ryhmäkoko pidetään OPH:n suosittelemana eli 8-10 oppilasta per ryhmä. Näin turvataan erilaisten ja eritaustaisten oppilaiden mahdollisuudet oppimiseen. Ryhmien muodostamisessa huomioidaan myös oppilaiden ikätaso ja erilaiset oppimisvalmiudet. Muille luku- ja kirjoitustaidottomille kuin alkuopetuksen oppilaille järjestetään oma ryhmä.

Valmistavan opetuksen oppilasta integroidaan yleisopetukseen hänen valmiuksiensa mukaan. Integroinnista päättävät valmistavan opetuksen opettaja ja rehtori yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Vastuu integroinneista on rehtorilla. Integrointi aloitetaan mahdollisimman pian ja tavoitteet suunnitellaan yhdessä perusopetuksen opettajien kanssa. Integrointi tapahtuu pääsääntöisesti lähinnä omaa ikätasoa olevaan ryhmään. Integraatioaineet voivat vaihdella eri oppilailla, mutta integrointi aloitetaan yleensä taito- ja taideaineista.

Valmistava opetus kestää yleensä yhden lukuvuoden. Sitä on kuitenkin mahdollista jatkaa pitempäänkin, mikäli siihen katsotaan olevan tarvetta. Yleisopetukseen siirtymisestä päättävät valmistavan luokan opettaja ja rehtori yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Nivelvaiheessa pidetään palaverit oppilaan, hänen huoltajiensa, valmistavan luokan opettajan ja vastaanottavan koulun ja/tai opettajan kanssa. Nivelvaiheessa kartoitetaan myös tuen tarve ja sitä pyritään järjestämään tarpeen mukaan.

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

2016-05-14T13:51:49+03:00

Perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta^{^[1]}. Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Opetuksen tavoitteet on tarkemmin määriteltävä valmistavan opetuksen oppilaan omassa opinto-ohjelmassa². Tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat oppilaan suomen kielen taito sekä oppilaan aikaisempi koulunkäyntihistoria.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta^{^[2]}. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä^{^[3]}.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä^{^[4]}. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomenkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnin tavoitteena on edistää kotoutumista, opiskeluvalmiuksien ja suomen kielen taidon kehittymistä sekä laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista.

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 2

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 5 §

[2]Perusopetusasetus (852/1998) 3 § (363/2015)

[3]Perusopetuslaki (628/1998) 30 § (642/2010)

[4]Perusopetusasetus (852/1998) 2 § (893/2010)