https://peda.net/id/dc286c864 2020-03-16T22:10:06+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0d2a48e8ca3 2019-10-22T14:51:33+03:00 <a href="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/biologia/vjmbo/s2a1#top" title="Screenshot 2018-10-07 at 16.13.54.png"><img src="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/biologia/vjmbo/s2a1:file/photo/d9b0747c515a18ae1225dbeb12e50b72e3ff1aaa/Screenshot%202018-10-07%20at%2016.13.54.png" alt="" title="Screenshot 2018-10-07 at 16.13.54.png" class="inline" loading="lazy"/></a><b> &quot;Luontomuijat&quot; lukuvuonna 2018-2018<span class="small"><a href="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/biologia/vjmbo/veeramaija-jpg#top" title="veeramaija.jpg"><img src="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/biologia/vjmbo/veeramaija-jpg:file/photo/89e93612b5b4850dc76cd248915e32693e81dce9/veeramaija.jpg" alt="" title="veeramaija.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span> &quot;Luontomuijat&quot; vm 2019-2020</b> 2018-10-07T16:15:24+03:00 https://peda.net/id/da18182e5 2020-03-18T14:26:28+02:00 <p><em><br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/biologia/sis%C3%A4ll%C3%B6t/bilsa-jpg2#top" title="bilsa.jpg"><img src="https://peda.net/jyvaskyla/kuokkalanyhtenaiskoulu/oppiaineet/biologia/sis%C3%A4ll%C3%B6t/bilsa-jpg2:file/photo/8a5f020f3f573835001bae07e45f046ba0ce2f3f/bilsa.jpg" alt="" title="bilsa.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas </em><em>oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden ympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa.</em></p> <b>7. luokka : Oppikirjana Sanomapro KOODI ELÄMÄ <br/> <br/> <span>KPL 1</span></b><br/> <ul> <li><span>Mitä on biologia? Bioteknologia?</span></li> <li>Eliöiden ominaisuudet</li> <li>Eliökunnat</li> <li>Elämän edellytykset</li> <li>Miten teet tutkimussuunnitelman?</li> </ul> <span><b>KPL 2</b></span><br/> <ul> <li><span>Mikä on solu?</span></li> <li><span>Kasvisolun osat ja niiden tehtävät</span></li> <li><span>Eläinsolun osat ja niiden tehtävät</span></li> <li><span>Tuottajat, kuluttajat</span></li> <li><span>Fotosynteesi</span></li> <li><span>Soluhengitys</span></li> <li><span>Geenit?</span></li> </ul> <br/> <b><span>KPL 3</span></b><br/> <ul> <li><span>Laji</span></li> <li><span>Lajien luokittelu</span></li> <li><span>Populaatio</span></li> <li><span>Suku</span></li> <li><span>Monimuotoisuus</span></li> <li><span>Ravintoketju (tuottajat, kuluttajat, hajottajat)</span></li> <li><span>Eliöiden vuorovaikutussuhteet (kilpailu, suojautuminen, mutualismi)</span></li> </ul> <br/> <br/> <b><span>KPL 4</span></b><br/> <ul> <li><span>Suvuton lisääntyminen</span></li> <li><span>Suvullinen lisääntyminen</span></li> <li><span>Hedelmöitys (siemen, siitepöly, siittiö, munasolu, hedelmöitys, parittelu, sisäinen hedelmöitys, ulkoinen hedelmöitys</span></li> <li><span>Eliöiden jälkeläisistä huolehtiminen</span></li> </ul> <br/> <b>KPL 5 TESTI<br/> <br/> KPL 6-7</b> Aikajana eliöiden kehittymisestä, Alkuräjähdyksestä ihmiseen -dokumentti<br/> <br/> <b>KPL 8 (vesinäytteiden mikroskopointi) T8 &amp; T10<br/> <br/> KPL 9 Kasvinkasvatuskisa T10<br/> <br/> KPL 10-16 ELÄIMET ; GOOGLE SLIDES<br/>  <br/> kpl 11 selkärangattomat<br/> kpl 12 kalat (KALAN AVAUS)<br/> kpl 13 sammakkoeläinlajit<br/> kpl 14 matelijat<br/> kpl 15 linnut<br/> kpl 16 nisäkkäät<br/> <br/> <br/> </b>PARITYÖT ELIÖISTÄ<br/> <br/> <div id="contentsContainer"> <div id="contents"> <p><em><span>7lk BIOLOGIAN </span><span>PARITYÖ</span></em></p> <p class="qowt-li-0_0 qowt-list qowt-stl-Luettelokappale"><em><span>Valitse </span><span>mikä tahansa eläin eläinkunnasta</span></em></p> <p class="qowt-li-0_1 qowt-list qowt-stl-Luettelokappale"><em><span>EVOLUUTIO: milloin ensimmäiset tämän jakson eläimet kehittyivät?</span></em></p> <ul> <li><em><span>TUNTOMERKIT</span></em></li> <li><em><span>LISÄÄNTYMINEN</span></em></li> <li><em><span>ELINYMPÄRISTÖ</span></em></li> <li><em><span>UHAT?</span></em></li> <li><em><span>RAVINTO</span></em></li> <li><em><span>NYKYTILANNE</span></em></li> </ul> <p><em><span> </span></em></p> <p class="qowt-li-0_0 qowt-list qowt-stl-Luettelokappale"><em><span>Työ tehdään Google </span><span>Slides</span> <span>–ohjelmalla</span> <span>JA ESITETÄÄN MUILLE</span></em></p> <p class="qowt-li-0_0 qowt-list qowt-stl-Luettelokappale"><em><span>Slidesiin</span><span> tulee</span><span> TEKSTINÄ</span><span> VAIN </span><span>OTSIKOT, </span><span>MUUTOIN PELKKIÄ KUVIA!</span></em></p> <p class="qowt-li-0_0 qowt-list qowt-stl-Luettelokappale"><em><span>KAIKKI </span><span>MUUT MUISTIINPANOT</span><span> TULEVAT VIHKOON JOSTA NE OPETELLAAN ESITYSTÄ VARTEN</span></em></p> <p class="qowt-li-0_0 qowt-list qowt-stl-Luettelokappale"><em><span>AIKAA 2</span><span> OPPITUNTIA</span></em></p> </div> </div> <div id="pageBorders"><em> </em></div> <div id="contentsContainer"> <div id="contents"> <p class="qowt-li-0_0 qowt-list qowt-stl-Luettelokappale"><em><span>TYÖ VAIKUTTAA ARVIOINTIIN</span></em></p> </div> </div> <br/> <br/> <span class="editor underline"><b>ARVIOINTI<br/> <br/> </b></span><span>Arviointi tehdään OPS 2016 tavoitteiden suuntaisesti</span> <ul> <li>Kokeet, vihkotyöskentely, läksyt, tuntiaktiivisuus, ryhmä- ja yksilötyöt.</li> </ul> <br/> <br/> <div id="contentsContainer"> <div id="contents"> <p> </p> </div> </div> <br/> <b><b>8. luokka: Oppikirjana Sanomapro KOODI LUONTO (Jaksot 1. ja 4.)<br/> </b></b> <p> </p> <p><b><span>KPL 1 SUOMEN LUONTO ON ILMAINEN ELÄMYSPUISTO</span></b></p> <ul> <li><span>Mind map Suomen luonto</span></li> <li><span>Kasvio</span></li> </ul> <p><b><span>KPL 2 ELOLLINEN JA ELOTON LUONTO MUODOSTAVAT TOIMIVAN KOKONAISUUDEN</span></b></p> <ul> <li><span>Kaavio</span></li> <li><span>Eliökunnat, ekosysteemi, eliöyhteisö,  laji, populaatio, fotosynteesi, soluhengitys, solut</span></li> <li><span>Kuluttajat, hajottajat, tuottajat → ravintoketju</span></li> </ul> <p><b><span>KPL 3 ELIÖT ELÄVÄT VUOROVAIKUTUKSESSA TOISTENSA KANSSA</span></b></p> <ul> <li><span>Kilpailu, peto-saalis, mutualismi.. (EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEET)</span></li> </ul> <p><span><b>KPL 4 SUOMEN ELIÖT OVAT SOPEUTUNEET VUODENAIKOJEN VAIHTELUUN</b></span></p> <ul> <li><span>Vuodenaikojen erilaisuus ( Kevät, kesä, syksy, talvi)</span></li> <li><span>Talvehtiminen (talviuni, talvihorros, aktiivinen, talventörröttäjät, lumi..)</span></li> <li><span>ILMASTONMUUTOS</span></li> </ul> <p><b><span>KPL 5 SUOMI ON EUROOPAN METSÄISIN MAA</span></b></p> <ul> <li><span>Metsävyöhykkeet Suomessa</span></li> <li><span>Valo- ja varjokasvit</span></li> <li><span>Metsäkerrokset</span></li> <li><span>Puulajit</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>TÄSSÄ KOE!!! KPL 1-5</span></p> <p><span>(KPL 6 ei kokeesen SUOMESSA ON ERILAISIA METSIÄ ; MIKSI??)</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><b>KPL 7 --&gt; KURSSITYÖ</b></p> <p><em><span>1 METSÄT</span></em></p> <p><em><span>2 SUOT</span></em></p> <p><em><span>3 TUNTURI</span></em></p> <p><em><span>4 VESI  (4.1 JÄRVET 4.2 JOET 4.3 MERET ITÄMERI)  RAVINTOKETJUT /LAJITIETOUTTA</span></em></p> <p><em><span>5 KAUPUNKI</span></em></p> <p><em><span>*tuottajat</span></em></p> <p><em><span>*kasvinsyöjät</span></em></p> <p><em><span>*pedot</span></em></p> <p><em><span>*hajottajat</span></em></p> <p><em><span>*ekosysteemipalvelut</span></em></p> <p><span><em>*uhat</em><br/> <br/> <br/> <br/> <b>KPL 10 Metsä tarjoaa ekosysteemipalveluita<br/> KPL 11 Suolla muodostuu turvetta</b><br/> <b>KPL 12 Tunturiluonto on karu ja herkkä  <em><span class="editor underline"> --&gt; ITSENÄINEN TEHTÄVÄPAKETTI KPL 10-12</span></em><br/> <br/> KPL 13 Suomen vesiekosysteemejä ovat järvet, joet ja Itämeri</b><br/> <b>KPL 14 Kasvit, levät ja syanobakteerit ovat vesien tuottajia</b><br/> <b>KPL 15 Vesissä elää erilaisia kuluttajia</b><br/> <b>KPL 16 Itämeri on nuori meri</b><br/> <br/> <em>Tässä koe kpl 13-16</em><br/> <br/> <b>KPL 17 Monet eliöt ovat sopeutuneet elämään kaupungissa<br/> <br/> </b>*työ / ja retki ulos<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>ARVIOINTI<br/> <br/> </b></span><span>Arviointi tehdään OPS 2016 tavoitteiden suuntaisesti</span></span></p> <ul> <li>Kokeet, vihkotyöskentely, läksyt, tuntiaktiivisuus, ryhmä- ja yksilötyöt.</li> </ul> <p><span> </span></p> <br/> <b><b>9. luokka: Ihminen, oppikirjana Sanomapro Koodi Ihminen<br/> <br/> <span> KOE 1 KPL 1-3 + 8</span><br/> <br/> <span>KPL 1 IHMISEN EVOLUUTIOSSA ON OLLUT MONIA VAIHEITA</span><br/> </b></b><span>* Ihmislaji on kehittynyt Afrikassa</span><br/> <span>* Ihmisapinoita: Ihminen, simpanssi, gorilla ja oranki</span><br/> <span>* Nykyihmisen ominaisuuksia</span><span> (monipuolinen</span><span> ravinto, lämmönsäätely, sosiaalinen, älykäs, kulttuurievoluutio..)</span><b><b><br/> <br/> <span>KPL 2 IHMINEN RAKENTUU SOLUISTA</span><br/> </b></b><span>* Solun perusrakenne ja osien tehtävät (solulima, tuma, mitokondrio, solukalvo..)</span><br/> <span>* Ihmisen kromosomit (46 ; 23 äidiltä, 23 isältä)</span><br/> <span>* Kromosomit rakentuvat DNA:sta</span><br/> <span>* Soluhengitys!! (mitä tapahtuu,missä)</span><br/> <span>* Aineiden siirtyminen solukalvon läpi</span><br/> <b><b><br/> <span>KPL 3 IHMISEN KASVU PERUSTUU SOLUJEN JAKAUTUMISEEN</span><br/> </b></b><span>* Solut jakautuvat ja erilaistuvat</span><br/> <span>* Kantasolu</span><br/> <span>* Erilaistuneita soluja esim luusolut</span><br/> <span>* Mitoosi (tavallinen solunjakautuminen)</span><br/> <span>* Meioosi (sukusolujen jakautuminen)</span><br/> <span>* Soluista muodostuu kudoksia (esim lihaskudos), elimiä (esim sydän ) ja elimistöjä (esim. verenkiertoelimistö)</span><b><b><br/> <br/> <span>KPL 8 LIIKKEISIIN TARVITAAN LUITA, LIHAKSIA JA ENERGIAA</span><br/> </b></b><span>* Luut ja lihakset muodostavat tuki- ja liikuntaelimistön</span><br/> <span>* Luun rakenne</span><br/> <span>* Tutuimmat luut</span><br/> <span>* Luut liittyvät toisiinsa nivelillä (niveltyypit)</span><br/> <span>* Osteoporoosi</span><br/> <span>* Liikkeet perustuvat lihassolujen supistumiseen</span><br/> <span>* Lihassolutyypit: poikkijuovainen- , sileä- ja sydänlihaskudos (missä sijaitsee ja tahdonalaisuus)</span><br/> <span>* Lihakset kiinnittyvät luihin jänteillä</span><br/> <span><span>* Veri kuljettaa lihaksille ravintoa ja happea<br/> <br/> </span></span> <p><b>BI 9LK KOE 2 KPL 4-7 + 9</b></p> <p><b>KPL 4 RUUANSULATUSELIMISTÖSSÄ RAVINTOAINEET PILKKOUTUVAT JA SIIRTYVÄT VEREEN</b></p> <ul> <li><span>Ruuansulatuskanavan osat</span></li> <li><span>Hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien pilkkoutuminen ja imeytyminen</span></li> <li><span>Mitkä entsyymit hajoittavat mitäkin?</span></li> <li><span>Ohutsuolen rakenne (nukkalisäkkeet)</span></li> </ul> <span><span><br/> </span></span> <p><b>KPL 5 VERI KULJETTAA AINEITA JA LÄMPÖÄ</b></p> <ul> <li><span>Veren tehtävät </span></li> <li><span>Verisolut (punasolut,valkosolut, verihiutaleet)</span></li> <li><span>Haavan paraneminen</span></li> <li><span>Veriryhmät (ABO) ja verenluovutus</span></li> </ul> <span><span><br/> <br/> </span></span> <p><b>KPL 6 VERENKIERTOELIMISTÖÖN KUULUVAT SYDÄN JA VERISUONET</b></p> <ul> <li><span>Sydämen osat</span></li> <li><span>Iso verenkierto / pieni- eli keuhkoverenkierto (opeteltava hyvin!!)</span></li> <li><span>Valtimot, laskimot</span></li> <li><span>Verenpaine</span></li> <li><span>Imusuonisto</span></li> <li><span>Syke/pulssi</span></li> </ul> <span><span><br/> </span></span> <p><b>KPL 7 HENGITYSELIMISTÖÄ TARVITAAN HAPENOTTOON JA HIILIDIOKSIDIN POISTOON</b></p> <ul> <li><span>Soluhengitys</span></li> <li><span>Hengityselimistön osat </span></li> <li><span>Kaasujen vaihto (HUOM!)</span></li> <li><span>Hengitys</span></li> <li><span>Aivot säätelevät hengitystä</span></li> </ul> <br/> <b>KPL 9 MAKSA JA MUNUAISET KÄSITTELEVÄT HAITALLISIA AINEITA</b><br/> <ul> <li>Maksan tehtävät</li> <li>Munuaiset pitävät yllä nestetasapainoa ja poistavat haitallisia aineita kuten ureaa <ul> <li>Virtsan muodostus munuaisissa, virtsan kulkeutuminen</li> </ul> </li> <li>Erityselimistö</li> <li>Mitä virtsasta voidaan tutkia?</li> </ul> <br/> <p><b><span>BI 9lk KOE 3 KPL 10-15</span></b></p> <br/> <p><b>10 Hormonit säätelevät elimistön toimintaa kemiallisesti</b></p> <br/> <ul> <li><span>Mitä hormonit ovat: kemiallisia viestinviejiä</span></li> <li><span>Hormonit kulkeutuvat veren mukana</span></li> <li><span>Umpirauhaset erittävät hormoneja</span></li> <li><span>Tärkeimmät umpirauhaset ja niiden erittämät hormonit ja hormonien vaikutukset</span></li> <ul> <li><span>aivolisäke → ohjaa muita ja erittää mm kasvuhormonia</span></li> <li><span>kilpirauhanen → tyroksiini, kasvu ja kehitys, aineenvaihdunta</span></li> <li><span>lisämunuainen (kuori ja ydin) → kuori: kortikoidit, ydin adrenaliini</span></li> <li><span>haima → insuliini &amp; glukagoni</span></li> <li><span>käpyrauhanen → melatoniini</span></li> </ul> </ul> <br/> <p><b>11 Hermosto ohjaa elimistön toimintaa</b></p> <ul> <li><span>Hermosolun rakenne osattava</span></li> <li><span>Sähköinen impulssi</span></li> <li><span>Synapsi</span></li> <li><span>Keskushermosto (aivot ja selkäydin) - Ääreishermosto (keskushermostosta lähtevät liike- ja tuntohermot): Miten toimivat yhdessä?</span></li> <li><span>Aivojen rakenne”(osat)</span></li> <li><span>Isoaivojen tehtävä</span></li> <li><span>Pikkuaivojen tehtävä</span></li> <li><span>Autonominen hermosto</span></li> <li><span>Synnynnäiset (ja opitut refleksit)</span></li> <li><span>Muisti: työmuisti / säilömuisti</span></li> </ul> <br/> <p><b>12 Käsitys ympäristöstä syntyy monien aistien avulla</b></p> <ul> <li><span>Aistimuksen synty</span></li> <li><span>Isoaivojen aistinalueet</span></li> <li><span>Ihminen aistii viittä perusmakua: hapan, makea,suolainen, karvas ja umami</span></li> <li><span>Tuntoaistin avulla aistitaan kipua, lämpötilaa ja kosketusta</span></li> <li><span>Kuuloaistin aistinsolut sijaitsevat simpukassa, jonne ääniaallot kulkeutuvat korvakäytävän, tärykalvon ja kuuloluiden välityksellä </span></li> <li><span>Tasapainoaisti</span></li> </ul> <br/> <p><b>13 Näkeminen on silmien ja aivojen yhteistyötä</b></p> <ul> <li><span>Silmän rakenne/osat ja osien tehtävät</span></li> <li><span>Lähelle ja kauas näkeminen: linssi</span></li> <li><span>Sauva- ja tappisolut</span></li> <li><span>Näköaistimuksen synty</span></li> <li><span>Kolmiulotteinen näkeminen</span></li> </ul> <br/> <p><b>14 Iho on ihmisen suurin elin</b></p> <ul> <li><span>Ihon kerrokset</span></li> <li><span>Ihon tehtävät (MM. D-vitamiinin valmistus, lämmönsäätely, toimii tuntoaistinelimenä)</span></li> <li><span>Ihon rauhaset (hiki- ja talirauhaset)</span></li> </ul> <br/> <p><b>15 Elimistö puolustautuu mikrobeja vastaan</b></p> <ul> <li><span>Mikrobeja ovat esimerkiksi bakteerit ja virukset</span></li> <li><span>Ulkoinen puolustus : iho ja limakalvot</span></li> <li><span>Sisäinen puolustus: valkosolut</span></li> <li><span>Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti</span></li> <li><span>Allergia</span></li> <li><span>Tartuntataudit </span></li> <li><span>Rokotteet</span></li> </ul> <br/> <br/> <p><b>KOE 4 KPL 16-18 (PERINNÖLLISYYS)</b></p> <br/> <br/> <p><b>KPL 16 SUKUPUOLIHORMONIT SAAVAT AIKAAN SUKUPUOLTEN VÄLISET EROT</b></p> <br/> <ul> <li><span>Miten sukupuoli määräytyy hedelmöityksessä? (XX poika, XY tyttö)</span></li> <li><span>Murrosiän käynnistävät aivolisäkkeen hormonit</span></li> <li><span>Naisen sukupuolielinten rakenne ja toiminta</span></li> <li><span>Miesten sukupuolielinten rakenne ja toiminta</span></li> <li><span>Naishormonit</span></li> <li><span>Mieshormonit</span></li> <li><span>Ovulaatio</span></li> <li><span>Kuukautiskierto ja kuukautiset</span></li> <li><span>Siemensyöksy</span></li> </ul> <br/> <br/> <br/> <p><b>KPL 17 UUSI IHMINEN SAA ALKUNSA SIITTIÖN JA MUNASOLUN YHDISTYESSÄ</b></p> <ul> <li><span>Hedelmöitys: missä tapahtuu, mitä tapahtuu</span></li> <li><span>Alkionkehitys jakautuneesta munasolusta alkioksi ja vauvaksi</span></li> <li><span>Napanuora ja istukka (mitä menee äidiltä sikiölle ja sikiöltä äidille)</span></li> <li><span>Syntymä</span></li> <li><span>Raskaus</span></li> <li><span>Identtiset kaksoset /epäidenttiset kaksoset</span></li> <li><span>Lapsi on pitkään riippuvainen vanhemmistaan</span></li> </ul> <br/> <br/> <br/> <br/> <p><b>KPL 18 SEKÄ GEENIT ETTÄ YMPÄRISTÖ VAIKUTTAVAT IHMISEN OMINAISUUKSIIN</b></p> <ul> <li><span>Ihmisen ominaisuuksia määräävät geenit</span></li> <li><span>Ominaisuuden aiheuttamat alleelit ovat vallitsevia tai peittyviä</span></li> <li><span>Risteytyskaaviot havainnoillistavat ominaisuuksien periyrymisrä : OSAA</span></li> <li><span>Moniin ominaisuuksiin vaikuttavat</span></li> <ul> <li><span>ympäristötekijät</span></li> <li><span>monet geenit yhdessä</span></li> </ul> <li><span>Tautigeenejä voidaan etsiä geenitesteillä</span></li> </ul> <br/> <br/> <b><b><br/> </b></b><b>TAVOITTEET</b> <p>OPS 2016</p> <span class="editor underline"><b>ARVIOINTI<br/> <br/> </b></span>Arviointi tehdään tavoitteiden suuntaisesti <ul> <li>Kokeet, vihkotyöskentely, läksyt, tuntiaktiivisuus, ryhmä- ja yksilötyöt.</li> </ul> 2015-09-11T10:22:25+03:00