https://peda.net/id/dc22182877f 2020-04-06T14:07:52+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/dc248c2f77f 2020-04-05T22:56:27+03:00 <b>Lauseenjäsen vai sanaluokka?</b><br/> Ennen kuin opettelet sanajärjestyksiä tarkemmin, kertaa lauseenjäsenet<br/> <ul> <li>subjekti = tekijä, eli kuka tekee</li> <li>predikaatti = tekeminen, eli mitä tehdään <ul> <li>lauseessa voi olla useita verbejä, mutta lauseen predikaatti on se verbi/joukko verbejä, joka kertoo missä aikamuodossa asia tapahtuu</li> </ul> </li> <li>objekti = tekemisen kohde, eli mihin teko kohdistuu</li> <li>objektiivi = kenelle (annetaan, vilkutetaan, jne.) <ul> <li>jos englanti on sinulle vaikeaa, riittää että tunnistat että kyseessä on jotain objektin tyyppistä</li> </ul> </li> <li>tapa = miten</li> <li>paikka = missä</li> <li>aika = milloin</li> </ul> Kertaa vielä nämä termit:<br/> <ul> <li>sanaluokka = tapa, jolla yksittäiset sanat ryhmitellään (substantiivi, verbi, adjektiivi, adverbi, pronomini, prepositio, numeraali, konjunktio)</li> <li>lauseenjäsen = tapa, jolla lause pilkotaan osiin sen mukaan mikä tehtävä sanalla tai sanaryhmällä lauseessa on. Lauseenjäsen voi siis koostua useasta sanasta. Mitä monimutkaisempi lause on, sitä enemmän yhdessä lauseenjäsenessä on yleensä sanoja.</li> <li>lause = päälause tai sivulause</li> <li>virke = koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta, esim. <ul> <li>päälause</li> <li>päälause + päälause</li> <li>päälause + sivulause</li> <li>sivulause + päälause</li> <li>huom! arkikielessä puhumme usein lauseesta, mutta tarkoitamme kokonaisuutta eli virkettä</li> </ul> </li> </ul> <b><em>1 Lauseiden jakaminen lauseenjäseniin</em></b><br/> Voit harjoitella sanajärjestyksiä purkamalla ensin helppoja muutaman sanan lauseita lauseenjäseniin, ja vaikeuttaa sitten hankalampiin. <span class="editor underline">Lauseen tärkein lauseenjäsen on predikaatti</span>, joten aloita aina etsimällä lauseessa olevat verbit ja sen jälkeen mieti mikä niistä on predikaatti. Muista, että lukiotasolla ei ole niin väliä jos objektin paikalle tulee hieman vääriä lauseenjäseniä. Tärkeimmät lauseenjäsenet saada oikein ovat subjekti ja predikaatti, aloita harjoittelu etenkin niistä.<br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td>SUBJEKTI</td> <td>PREDIKAATTI</td> <td>OBJEKTI</td> <td>TAPA</td> <td>PAIKKA</td> <td>AIKA</td> </tr> <tr> <td>1</td> <td>I </td> <td>like</td> <td>ice-cream.</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>2</td> <td>My father</td> <td>walks</td> <td>3 miles</td> <td> </td> <td> </td> <td>every day.</td> </tr> <tr> <td>3</td> <td>My whole family<br/> and some of my friends</td> <td>have loved</td> <td>spending time</td> <td>together</td> <td>at our home</td> <td>during summer.</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <em>Objekti ja objektiivi</em><br/> Objekti eli teon kohde ja objektiivi eli kenelle voivat olla lauseessa kummin päin vain. Jos objekti on ennen objektiivia (esimerkki 4), pitää objektiivin eteen laittaa prepositio. Jos objektiivi tulee ennen objektia, prepositiota ei tarvita.<br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td>SUBJEKTI</td> <td>PREDIKAATTI</td> <td>OBJEKTI</td> <td>OBJEKTIIVI</td> <td>TAPA</td> <td>PAIKKA</td> <td>AIKA</td> </tr> <tr> <td>4</td> <td>I </td> <td>bought</td> <td>a present</td> <td>to my sister</td> <td> </td> <td> </td> <td>on her birthday.</td> </tr> <tr> <td> </td> <td>SUBJEKTI</td> <td>PREDIKAATTI</td> <td>OBJEKTIIVI</td> <td>OBJEKTI</td> <td>TAPA</td> <td>PAIKKA</td> <td>AIKA</td> </tr> <tr> <td>5</td> <td>I</td> <td>bought</td> <td>my sister</td> <td>a present</td> <td> </td> <td> </td> <td>on her birthday.</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <em>Subjektipakko ja muodollinen subjekti</em><br/> Englannin kielessä lause koostuu vähintään kahdesta lauseenjäsenestä eli tekijästä ja tekemisestä. Englannin kielessä on ns. subjektipakko, eli tekijä on aina oltava. Jos lauseessa ei ole selkeää subjektia, lisätään muodollinen subjekti &quot;it&quot; tai &quot;there&quot;. Muodollinen subjekti &quot;there&quot; ei kuitenkaan tarkoita mitään paikkaa, joten lauseen lopussa pitää vielä olla paikan ilmaisu.<br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td>SUBJEKTI</td> <td>PREDIKAATTI</td> <td>OBJEKTI</td> <td>TAPA</td> <td>PAIKKA</td> <td>AIKA</td> </tr> <tr> <td>6</td> <td>I</td> <td>understand.</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>7</td> <td>I</td> <td>don't understand.</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>8</td> <td>It</td> <td>is raining.</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>9</td> <td>There</td> <td>are</td> <td>a couple of new people</td> <td> </td> <td>here</td> <td>today.</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <em><b>2 Myönteisen väitelauseen sanajärjestys = suora sanajärjestys</b></em><br/> Englannin kielessä ei ole sanajärjestyksen kannalta väliä onko lause pää- vai sivulause. Sen sijaan väliä on sillä onko kyseessä<br/> <ul> <li>myönteinen väitelause</li> <li>kielteinen väitelause</li> <li>kysymyslause</li> </ul> Englannin kielessä sanajärjestys on jäykempi kuin suomen kielessä, jossa lauseenjäseniä voi laittaa melkein mihin järjestykseen vain. Väitelauseen sanajärjestys on jo aiemmin mainittu subjekti - predikaatti - objekti - tapa - paikka - aika, eli lyhennettynä SPOTPA. Tavan, paikan ja ajan ilmaisut pitää olla tässä järjestyksessä, eli <em>miten, missä, minne</em>. Jos lauseessa on useita ajan ilmaisuja tulevat ne järjestyksessä tarkimmasta epätarkimpaan.<br/> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td>SUBJEKTI<br/> <em>tekijä</em></td> <td>PREDIKAATTI<br/> <em>tekeminen</em></td> <td>OBJEKTI<br/> <em>kohde</em></td> <td>TAPA<br/> <em>miten</em></td> <td>PAIKKA<br/> <em>missä</em></td> <td>AIKA<br/> <em>milloin</em></td> </tr> <tr> <td>10</td> <td>I </td> <td>like</td> <td>ice-cream.</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>11</td> <td>My father</td> <td>walks</td> <td>3 miles</td> <td> </td> <td> </td> <td>every day.</td> </tr> <tr> <td>12</td> <td>My whole family<br/> and some of my friends</td> <td>have loved</td> <td>spending time</td> <td>together</td> <td>at our home</td> <td>during summer.</td> </tr> <tr> <td>13</td> <td>I</td> <td>like to read</td> <td>books</td> <td> </td> <td> </td> <td>early in the morning<br/> every weekend.</td> </tr> <tr> <td>14</td> <td>Our neighbour</td> <td>sang</td> <td> </td> <td>beautifully</td> <td>in a concert</td> <td>yesterday evening.</td> </tr> </tbody> </table> <br/> Lauseen alussa voi olla sanoja, joiden merkitystä halutaan korostaa tai jotka kertovat kirjoittajan asenteesta siihen mitä hän haluaa sanoa. Tällaiset sanat eivät varsinaisesti muuta lauseen sanajärjestystä, vaan ne ovat irrallisia osia ennen varsinaista lausetta. Tällaisia irrallisia aloituksia voivat olla esim.<br/> <ul> <li>ajan ilmaisu (tänään, eilen, kahden vuoden ajan)</li> <li>ns. lauseadverbiaali, eli sana tai fraasi joka auttaa ymmärtämään kirjoittajan asennetta (onneksi, ihme kyllä, yllättäen)</li> </ul> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td>AIKA / LAUSE-<br/> ADVERBIAALI</td> <td>SUBJEKTI<br/> <em>tekijä</em></td> <td>PREDIKAATTI<br/> <em>tekeminen</em></td> <td>OBJEKTI<br/> <em>kohde</em></td> <td>TAPA<br/> <em>miten</em></td> <td>PAIKKA<br/> <em>missä</em></td> <td>AIKA<br/> <em>milloin</em></td> </tr> <tr> <td>15</td> <td> </td> <td>I</td> <td>am going to read</td> <td>a book</td> <td> </td> <td> </td> <td>later tonight.</td> </tr> <tr> <td>16</td> <td>Tonight, </td> <td>I</td> <td>am going to read</td> <td>a book.*</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>17</td> <td>For the first time<br/> in a long time,</td> <td>I</td> <td>am going to read</td> <td>a book</td> <td> </td> <td> </td> <td>tonight.</td> </tr> <tr> <td>18</td> <td>Oddly,</td> <td>my family</td> <td>likes</td> <td>to read books</td> <td> </td> <td>anywhere they go.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>19</td> <td>Suprisingly,</td> <td>they</td> <td>prefer</td> <td>big, heavy novels.</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> *14: Ajan ilmaisu nostetaan alkuun koska kirjan lukeminen on jostain syystä harvinainen tapahtuma.<br/> <br/> Huom! Suomen kielessä on tavallista aloittaa lause paikan ilmaisulla, mutta englannin kielessä niin ei voi tehdä. Tämä ero näkyy parhaiten kun puhutaan muodollisista subjekteista ja etenkin there-sanasta muodollisena subjektina. &quot;There&quot; lauseen alussa toimii muodollisena subjektina, jolloin lauseen loppuun pitää vielä laittaa tieto että missä, eli paikan ilmaisu.<br/> <ul> <li>There is a bird over there. / Tuolla on lintu.</li> <li>There are too many people here. / Täällä on liian monta ihmistä.</li> </ul> <em><b>3 Liikkuvat määreet</b></em><br/> Lauseessa voi olla myös liikkuvia määreitä, joiden paikka vaihtuu sen mukaan millainen verbi lauseessa on. Liikkuvia määreitä ovat esimerkiksi often, seldom, hardly, always, never jne.<br/> <br/> Liikkuvan määreen paikka on siis<br/> <ol> <li>ennen yksiosaista verbiä: I <b><span class="editor underline">often</span></b> <span class="editor underline">read</span> books in the library.</li> <li>olla-verbin (be) jälkeen: I <span class="editor underline">am</span> <b><span class="editor underline">often</span></b> late.</li> <li>ensimmäisen apuverbin jälkeen: I <span class="editor underline">have</span> <b><span class="editor underline">often</span></b> been late before.</li> </ol> <em><b>4 Kielteisen väitelauseen sanajärjestys = suora sanajärjestys</b></em><br/> Yksi suurimmista kompastuskivistä suomalaiselle englannin puhujalle ja kirjoittajalle on muistaa sanoja, joilla ei ole suomen kielessä suoraa käännöstä. Kielteisten lauseiden vaatimat apuverbit ovat yksi näistä kompastuskivistä. Suurin osa englannin kielen verbeistä tarvitsee avukseen jonkinlaisen apuverbin kielteisessä lauseess, käytännössä siis preesenslauseissa &quot;do + not&quot; ja imperfektilauseissa &quot;did + not&quot; (don't/doesn't tai didn't). Jos aikamuotoon kuuluu jo valmiiksi jokin apuverbi (perfektissä have, pluskvamperfektissä had, futuurissa mm. will ja kohditionaaleissa mm. would), ei kielteiseen lauseen tarvitse lisätä muuta apuverbiä.<br/> <br/> Poikkeuksena apuverbisääntöön on jälleen olla-verbi eli <span class="editor underline">be-verbi</span>. Be-verbi ei tarvitse kielteisessä lauseessa erillistä apuverbiä edes preesensissä tai imperfektissä. Yksiosainen be-verbi nousee siis tarvittaessa apuverbin paikalle (preesens + imperfekti).<br/> I am no man! <em>-Éowyn, Lord of the Rings<br/> </em>I wasn't ready.<br/> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td>SUBJEKTI<br/> <em>tekijä</em></td> <td>APUVERBI</td> <td>KIELTOSANA</td> <td>PREDIKAATTI<br/> <em>tekeminen</em></td> <td>OBJEKTI<br/> <em>kohde</em></td> <td>TAPA<br/> <em>miten</em></td> <td>PAIKKA<br/> <em>missä</em></td> <td> <p>AIKA<br/> <em>milloin</em></p> </td> <td>aikamuoto</td> </tr> <tr> <td>20</td> <td>I</td> <td>do</td> <td>not</td> <td>need</td> <td>your help.</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>preesens</td> </tr> <tr> <td>21</td> <td>I </td> <td>did</td> <td>not</td> <td>know</td> <td>how to drive a car</td> <td>properly.</td> <td> </td> <td> </td> <td>imperfekti</td> </tr> <tr> <td>22</td> <td>I </td> <td>have</td> <td>not</td> <td>seen</td> <td>my book</td> <td> </td> <td>anywhere.</td> <td> </td> <td>perfekti</td> </tr> <tr> <td>23</td> <td>She</td> <td>had</td> <td>not</td> <td>bought</td> <td>a ticket</td> <td> </td> <td> </td> <td>in advance.</td> <td>pluskvamperf.</td> </tr> <tr> <td>24</td> <td>You</td> <td>shall</td> <td>not</td> <td>pass!*</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>futuuri</td> </tr> <tr> <td>25</td> <td>I</td> <td><b>am</b></td> <td>not</td> <td> </td> <td>a man.</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>preesens, be</td> </tr> <tr> <td>26</td> <td>I</td> <td><b>was</b></td> <td>not</td> <td> </td> <td> </td> <td>ready.</td> <td> </td> <td> </td> <td>impefekti, be</td> </tr> <tr> <td>27</td> <td>I</td> <td>have</td> <td>not</td> <td><b>been</b></td> <td> </td> <td> </td> <td>outside</td> <td>today.</td> <td>perfekti, be</td> </tr> </tbody> </table> <em>*Gandalf the Grey, Lord of the Rings</em><br/> <br/> <em><b>5 Kysymyslauseen sanajärjestys = käänteinen sanajärjestys</b></em><br/> Sanajärjestyksen suoruus ja käänteisyys viittaa siihen missä järjestyksessä lauseen tekijä (subjekti) ja tekeminen (predikaatti) ovat toisiinsa nähden.<br/> <ul> <li>Myönteisen ja kielteisen väitelauseen sanajärjestys on <span class="editor underline">suora</span>, sillä tekijä tulee aina ennen mitä tahansa verbiä (apuverbiä tai pääverbiä).</li> <li>Kysymyslauseen sanajärjestys sen sijaan on <span class="editor underline">käänteinen</span>, sillä tekeminen tulee ennen tekijää <ul> <li>yleensä kysymyslauseessa ensimmäinen osa predikaattia on apuverbi</li> <li>poikkeuksena tästä on jälleen be-verbi, joka ei tarvitse välttämättä apuverbiä ellei se kuulu aikamuodon rakenteeseen</li> </ul> </li> <li>Muistisääntö englannin kielen kysymyslauseisiin on KASPOTPA eli kysymyssana - apuverbi - subjekti - pääverbi - objekti - tapa, paikka, aika. Toinen vaihtoehto muistisäännölle on KASPOM, jossa tapa-paikka-aika on korvattu sanalla &quot;muut&quot;.</li> <li>Kysymyssana ei ole pakollinen, vaan kysymyslause voi alkaa myös apuverbillä.</li> </ul> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td>(KYSYMYS-<br/> SANA)</td> <td>APUVERBI<br/> <em>pred. 1. osa</em></td> <td>SUBJEKTI<br/> <em>tekijä</em></td> <td>PÄÄVERBI<br/> <em>pred. 2. osa</em></td> <td>OBJEKTI<br/> <em>kohde</em></td> <td>TAPA<br/> <em>miten</em></td> <td>PAIKKA<br/> <em>missä</em></td> <td>AIKA<br/> <em>milloin</em></td> <td>aikamuoto</td> </tr> <tr> <td>28</td> <td>Why</td> <td>do</td> <td>you</td> <td>like</td> <td>dancing?</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>yleisprees.</td> </tr> <tr> <td>29</td> <td>Why</td> <td>did</td> <td>you</td> <td>stop</td> <td>dancing?</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>yleisimperf.</td> </tr> <tr> <td>30</td> <td> </td> <td>Did</td> <td>you</td> <td>enjoy</td> <td>the concert?</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>yleisimperf.</td> </tr> <tr> <td>31</td> <td>How long</td> <td>have</td> <td>you </td> <td>studied</td> <td>English?</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>yleisperf.</td> </tr> <tr> <td>32</td> <td> </td> <td>Have</td> <td>you</td> <td>slept</td> <td> </td> <td>well?</td> <td> </td> <td> </td> <td>yleisperf.</td> </tr> <tr> <td>33</td> <td>How</td> <td>has</td> <td>your life</td> <td>changed</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>during these last years?</td> <td>yleisperf.</td> </tr> <tr> <td>34</td> <td> </td> <td>Have</td> <td>you</td> <td>been listening</td> <td>to me</td> <td>at all?</td> <td> </td> <td> </td> <td>kestoperf.</td> </tr> <tr> <td>35</td> <td> </td> <td>Would</td> <td>you</td> <td>like</td> <td>to travel</td> <td> </td> <td>to Spain?</td> <td> </td> <td>konditionaali</td> </tr> <tr> <td>36</td> <td>Who</td> <td><b>am</b></td> <td>I?</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>yleispr., BE</td> </tr> <tr> <td>37</td> <td> </td> <td><b>Are</b></td> <td>you</td> <td> </td> <td> </td> <td>ready?</td> <td> </td> <td> </td> <td>yleisp., BE</td> </tr> <tr> <td>38</td> <td> </td> <td><b>Were</b></td> <td>they</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>there?</td> <td> </td> <td>yleisimpf., BE</td> </tr> <tr> <td>39</td> <td> </td> <td>Have</td> <td>you</td> <td>been</td> <td>here</td> <td> </td> <td> </td> <td>before?</td> <td>yleisperf., BE</td> </tr> <tr> <td>40</td> <td>Where</td> <td>have</td> <td>you</td> <td>been</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td>all this time?</td> <td>yleisperf., BE</td> </tr> </tbody> </table> <b><br/> Extra<br/> Lauseenvastikkeet</b><br/> Lauseadverbiaalien lisäksi virkkeen alussa voidaan käyttää myös lauseenvastikkeita. Tämä asia kuuluu myöhemmille kursseille, joten tässä vaiheessa jätetään asia vain maininnan tasolle. <br/> <br/> Lauseenvastikkeet eivät käyttäydy normaalien lauseiden tavoin, vaan niiden tarkoitus on tuoda tekstiin erilaista rytmiä. Erilaisia lauseenvastiketyyppejä on englannin kielessä useita, mutta nyrkkisääntönä voidaan sanoa että niistä puuttuu yleensä tekijä, jotta tekijää ei tarvitse mainita kahdesti saman virkkeen sisällä.<br/> <ul> <li><span class="editor underline">Käveltyään aikansa</span> Teresa huomasi olevansa eksynyt.</li> <li><span class="editor underline">After walking for a while</span>, Teresa realised she was lost.</li> </ul> 2020-04-06T14:07:52+03:00