KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteistyö

Ohjeita tekoälysovellusten käyttöön opiskelussa

2024-09-26T14:32:23+03:00

Tekoälysovellusten käyttö opiskelun tukena on lähtökohtaisesti sallittua. Voit hyödyntää tekoälysovelluksia esimerkiksi uusien ideoiden tai pohjatekstien tuottamisessa, luonnostelussa, asioiden jäsentämisessä, käsitteiden ymmärtämisessä, tiedonhaun tukena, kokonaiskuvan luomisessa tai apuna kielen- ja tekstinhuollossa. Tekoäly voi siis tuottaa raakamateriaalia ja pohja-aineistoa, joka voi ruokkia luovuuttasi ja auttaa sinua synnyttämään uusia ajatuksia ja ideoita. Näitä sinun tulee työstää itse eteenpäin.
Tekoälysovellusten käytöstä ja ohjeistaa viimekädessä opintojakson toteutuksen vastuuopettaja. Opetuksessa tulee kertoa opiskelijoille tekoälyn mahdollisuuksista, periaatteista, haitoista ja hyödyistä sekä mahdollisen kielletyn käytön rajat perusteluineen. Esimerkiksi kielimalleja voidaan tietoisesti hyödyntää opetuksessa ja oppimistehtävissä. Opetuksessa käytettävien/vaadittavien tekoälysovellusten on oltava kaikille saavutettavia ja maksuttomia.
Tekoäly ei ole tieteellinen lähde. Tekoäly voi toimia opiskelun tukena kohdan 1 mukaisesti, mutta se ei sovellu tieteelliseksi lähteeksi esimerkiksi opinnäytetöissä. Kaikkia opintosuorituksia koskee läpinäkyvyyden vaade. Oikeudenmukaisen arvioinnin takaamiseksi sinun on tuotava opintosuorituksessasi selvästi esiin, mikäli käytät tekoälysovelluksen tuottamaa tekstiä (vrt. viittaus Internet-sivustoon tai suullinen tiedonanto). Sinun tulee noudattaa hyvää tieteellistä kirjoittamiskäytäntöä ja viitata aina alkuperäiseen lähteeseen alan viitekäytäntöjen mukaisesti. Tekoälyn käyttö tulee ilmetä myös lähdeluettelossa.
Opiskelija on aina itse vastuussa palauttamansa tekstin sisällöstä. Ole huolellinen, jos käytät tekoälyä. Tehtävissä, joissa kieliasu on yksi arvioinnin kohde, tekoälyä ei voi käyttää. Kielimallin tuottaman tekstin suora sisällöllinen lainaaminen ilman viitteistystä on vilpillistä toimintaa, plagiointia ja sepittämistä, ja plagiointitapauksissa opintosuoritus voidaan arvioida hylätyksi. Plagiaatintunnistusohjelmissa on enenevässä määrin työkaluja tekoälyn käytön tunnistamiseen. Käsittelyssä noudatetaan Rehtorin päätöstä opiskelun eettisistä ohjeista ja vilppitapausten käsittelystä Jyväskylän yliopistossa.
Jos generatiivisia tekoälysovelluksia on hyödynnetty opintoihin liittyvissä tehtävien tai opinnäytetöiden tekemisessä, työssä on mainittava, miten ja mitä sovellusta on käytetty. Työ voi olla esimerkiksi oppimistehtävä, tenttivastaus, essee tai opinnäytetyö. Kerro mahdollisesta tekoälyn käytöstä aiheen, tekstin tai kieliasun työstämisessä työn johdannossa, alkuosassa tai opinnäytteen menetelmäosiossa. Jos kuvaus on kovin pitkä, voit raportoida sen myös erillisessä liitteessä.
Huomioi myös tekijänoikeudet tekoälysovelluksia käytettäessä.

Tervetuloa opintojaksolle!

2025-10-27T11:21:49+02:00

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

havainnoida erilaisissa konteksteissa tapahtuvia vuorovaikutustilanteita, sekä eritellä niitä valituista näkökulmista, ja tarkastella niiden herättämiä tunteita itsessä ja muissa. 
kuunnella toista ja ilmaista itseään ymmärrettävästi kulttuurinen moninaisuus huomioiden. 
tarkastella yksilöä ryhmän jäsenenä sekä analysoida ryhmän dynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentumista ja merkityksiä. 
soveltaa ymmärrystään ja taitojaan vuorovaikutuksesta erilaisissa tilanteissa (esim. palaute- ja ristiriitatilanteissa).
Kykenee toimimaan vuorovaikutustilanteissa eettisesti kestävällä tavalla.

Sisällöt

Vuorovaikutusteoriat ja niiden soveltaminen
Eettisyys ja kulttuurinen moninaisuus vuorovaikutuksessa
Vuorovaikutuksen havainnointi ja tutkiminen
Oma vuorovaikutusosaaminen

Tapaamiset ja tehtävät (5op = 135t)
1) Yhteiset tapaamiset suurryhmissä ja opehuoneissa maanantaisin klo 14-16, yht. 16t

27.10. Suurryhmä
3.11. Opehuone (Ryhmäytyminen, Minä vuorovaikuttajana tehtävän antaminen)
10.11. Opehuone (Tiimiytyminen, Minä vuorovaikuttajana tehtävän käsittely tiimeissä, Luento 1 purkaminen open johdolla)
17.11. Suurryhmä
24.11. Opehuone ( Minä vuorovaikuttajana tehtävän rikastaminen tiimeissä Luentojen 2 ja 3 pohjalta)
1.12. Opehuone (Minä vuorovaikuttajana tehtävän rikastaminen Luentojen 4 ja 5 pohjalta)
8.12. Suurryhmä
8.12. Opehuone

2) Tiedekunnan yhteisiset luennot, jotka katsotaan tallenteena Moniviestimestä, yht. 12t

3) Ryhmätyöskentely (teematehtävä) 27t

4) Yksilötyöskentely (mahdolliset kotitehtävät, Minä vuorovaikuttajana, PROpe) 80t

Opintojakson kirjallisuus

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A.-M., Lahikainen, A. R. & Ahokas, M. (2013). Arjen sosiaalipsykologia (3. painos). Sanoma Pro.
Englanninkielinen kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä tieteellinen artikkeli, joka tarkennetaan opintojaksolla. Lisäksi muuta kirjallisuutta ja materiaalia opetusohjelmassa tarkennettavalla tavalla.

Vuorovaikutus ja yhteistyö -ilmiö

2024-10-22T12:10:34+03:00

Vuorovaikutus on sosiaalisen elämän perusta, jonka varassa yhteistyö ja muu inhimillinen toiminta rakentuvat ja muovautuvat. Koulutuksessa ja asiantuntijuuden rakentumisessa vuorovaikutus ja yhteistyö -ilmiön osana tarkastellaan niitä vuorovaikutussuhteisiin liittyviä tietoja, taitoja, asenteita, normeja ja arvoja, joita ihminen tarvitsee edistääkseen eettisesti kestävästi sekä yksilöiden että yhteisöjen oppimista, kasvua, kehitystä, muutosta ja hyvinvointia.

Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen on kontekstuaalinen ilmiö, minkä vuoksi siihen vaikuttavat niin aika, paikka, kulttuuri, yksilöiden väliset suhteet kuin myös vuorovaikutuksen tarkoitus ja tehtävä. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, millaisia odotuksia vuorovaikutukselle ja yhteistyölle asetetaan ja millaisia tulkintoja vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä tehdään. Opinnoissa tuetaan kriittisen ymmärryksen kehittymistä yksilön, yksilön ja ryhmän suhteiden, ryhmädynamiikan ja yhteisöllisyyden monipuolisista prosesseista. Ymmärrystä rakennetaan sekä kokemuksellisen tiedon että tutkimustiedon ja vuorovaikutusteorioiden kautta.

Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen konkretisoituu taitona ja asenteena toimia yhteistoiminnallisesti, rakentavasti ja luovasti lasten, nuorten ja aikuisten kanssa erilaisissa vuorovaikutussuhteissa ja yhteisöissä. Lisääntynyt ymmärrys ja osaaminen auttaa tarkastelemaan ilmiötä myös yhteiskunnallisella tasolla kehittäen tiedostavaa ja ratkaisukeskeistä suhtautumistapaa vuorovaikutuksen ja yhteistyön haasteisiin. Ilmiötä tarkastellaan eri tasoilla ja erilaisissa ympäristöissä. Tarkastelussa huomioidaan kulttuurinen moninaisuus sekä vuorovaikutuksen ja yhteistyön muotojen muuttuminen.

Vuorovaikutus ja yhteistyö -ilmiötä taustoittavat kasvatustieteiden osa-alueista kasvatuspsykologia, kasvatussosiologia ja kasvatusfilosofia. Ilmiötä jäsentävät oppimisen, oppimisen ohjaamisen, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan käsitteet.

Tutustu Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden karttaan: https://edumap.jyu.fi/index.html