https://peda.net/id/db7ebb34179 2020-10-26T16:02:17+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f390d428179 2020-10-26T16:28:16+02:00 <h3><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"-->Osaa ainakin nämä:<br/> <br/> <b>1. Kansalaisuusaate</b> tuli Suomeen 1800-luvulla Keski-Euroopan yliopistoissa opiskelevien suomalaisten mukana. Suomessa alettiin pohtia suomalaisuutta.<br/> <br/> <b>2. Kansallisromantiikka</b> tarkoittaa tyylisuuntaa, jossa <b>korostetaan oman maan kansalaisten hyviä puolia</b> kuten suomalaisten anteliaisuutta, ahkeruutta ja kaunistellaan ja ihannoidaan sotilaiden toimintaa sodassa. <br/> <br/> <b>3. Sana- ja kuvataiteilijat vahvistivat Suomalaisten itsetuntoa ja asemaa töillään.</b><br/> - Kirjailija Runeberg kirjoitti Saarijärven Paavon ja Vänrikki Stoolin tarinat sekä Maamme-laulun sanat<br/> - Lönnrot kokosi suullisen tarinat Kalevalaksi (kansalliseepos)<br/> - Snellman edisti suomen kielen asemaa ja julkaisi suomenkielistä lehteä <span class="TextRun BCX0 SCXW62748744" lang="FI-FI"><!--filtered attribute: data-contrast="none"--><span class="NormalTextRun BCX0 SCXW62748744"><!--filtered attribute: data-ccp-parastyle="heading 3"-->“Maamiehen ystävä”.</span></span><br/>  - taidemaalari Albert Edefelt maalasi Kalevala-aiheisia tauluja</span></h3> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--><b> 4.</b> Venäjän <b>keisari Aleksanteri II</b> (toinen) allekirjoitti v. 1863 kieliasetuksen, joka<b> teki su</b><b>omen kielestä tasa-arvoisen ruotsin kanssa v. 1863.</b> Esimerkiksi asiointi virkamiesten kanssa oli aiemmin mahdollista vain ruotsin kielellä.</span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--><b>Tarkempi tiivistelmä:</b><br/> <br/> 1800-luvun alussa Suomessa alettiin korostaa omaa kieltä, kulttuuria ja historiaa.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Suomella oli jo</span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> omat rajat </span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> autonomia</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> eli itsehallinto, johon olivat tyytyväisiä sekä suomalaiset että venäläiset.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Kansalaisuusaate</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->tuli Suomeen</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> Keski-Euroopan yliopistoissa opiskelevien suomalaisten </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->mukana</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Myös Helsingin yliopistojen opettajat ja opiskelijat alkoivat keskustella suomalaisen kulttuurin edistämisestä. Kokoontumisia kutsuttiin </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->lauantaiseuraksi.</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> Niihin osallistuivat mm.</span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> Runeberg, Lönnrot ja Snellman.</span></b><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> <a href="https://peda.net/kangasniemi/kankaisten-koulu/oppiaineet/hjy/ies1/9asks/9asks/jlruneberg-jpg#top" title="JLRuneberg.jpg"><img src="https://peda.net/kangasniemi/kankaisten-koulu/oppiaineet/hjy/ies1/9asks/9asks/jlruneberg-jpg:file/photo/aad14e0614775e74cb98b7af9f400060c9ca4c63/JLRuneberg.jpg" alt="" title="JLRuneberg.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->J</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->.</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->L</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->. </span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Runeberg</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->  </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->kirjoitti suomalaisista talonpojista kertovan runokokoelman nimeltä </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Saarijärven Paavo</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->.</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> Runeberg korosti Paavon hyviä luonteenpiirteitä kuten anteliaisuutta ja ahkeruutta.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Omaa kansaa ja maata ihannoiva tyylisuuntaa kutsuttiin kansallisromantiikaksi.</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> Myös Runebergin pääteos</span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> Vänrikki Stoolin tarinat </span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->on samaa tyylisuuntaa</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->, jossa ihannoidaan suomalaisten sotilaiden toimintaa sodassa. </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Teos alkaa </span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Maame</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> –runolla, josta myöhemmin sävellettiin Maamme-laulu </span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Suomen kansallislauluksi.</span></b><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> <a href="https://peda.net/kangasniemi/kankaisten-koulu/oppiaineet/hjy/ies1/9asks/9asks/eliasl%C3%B6nnroth-jpg#top" title="EliasLönnroth.jpg"><img src="https://peda.net/kangasniemi/kankaisten-koulu/oppiaineet/hjy/ies1/9asks/9asks/eliasl%C3%B6nnroth-jpg:file/photo/030b35f303790b484abf5c88a48c02e301ddcd00/EliasL%C3%B6nnroth.jpg" alt="" title="EliasLönnroth.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Köyhän kodin kasvatti </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Elias Lön</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->n</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->roth</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->opiskeli lääkäriksi, mutta kiinnostui kansanrunojen keräämisestä j</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->a kokosi ne </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->v. 1835 </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->k</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->irjoiksi nimeltä</span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> Kalevala ja Kanteletar.</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> (</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->S</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->uullisessa muodossa säilyneistä tarinoista</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> talteen kirjoitettua kirjaa kutsutaan </span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->kansalliseeppokseksi</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->.</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->)</span></b><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> <a href="https://peda.net/kangasniemi/kankaisten-koulu/oppiaineet/hjy/ies1/9asks/9asks/jvsnellman-jpg#top" title="JVSnellman.jpg"><img src="https://peda.net/kangasniemi/kankaisten-koulu/oppiaineet/hjy/ies1/9asks/9asks/jvsnellman-jpg:file/photo/e8466523805d2298fb3305dce5d3205426d4f4e4/JVSnellman.jpg" alt="" title="JVSnellman.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Snellman </span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->oli rehtori, </span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->joka julkaisi kahta sanomalehteä ja</span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> vaati suomen kielen </span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->nostamista ruotsin kielen rinnalle sekä suomenkielisen koululaitoksen ja kulttuurin kehittämistä. </span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> </span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Snel</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->l</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->mannin</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> mielestä Suomen kansa saattoi menestyä vain koulutuksen avulla ja suomenkielisten tuli saada samat oikeudet kuin ruotsinkielisillä oli</span><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> <a href="https://peda.net/kangasniemi/kankaisten-koulu/oppiaineet/hjy/ies1/9asks/9asks/aleksanteriii-jpg#top" title="ALeksanteriII.jpg"><img src="https://peda.net/kangasniemi/kankaisten-koulu/oppiaineet/hjy/ies1/9asks/9asks/aleksanteriii-jpg:file/photo/54dc7fab26dd86f568f5d3d85258bfa7d654757b/ALeksanteriII.jpg" alt="" title="ALeksanteriII.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Venäjän </span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->keisari Aleksanteri II</span></b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> (toinen) allekirjoitti v. 1863 kieliasetuksen, joka</span><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> teki su</span></b><b><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->omen kielestä tasa-arvoisen ruotsin kanssa.</span></b><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559685":360,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> 2020-10-26T16:02:57+02:00