YH5 Kertaus (Eetu)

Ydinsisällöt Euroopan Unionista

2018-08-30T14:57:09+03:00

Tärkeät sopimukset EU:n kehityksessä ja synnyssä:

Vallanjako ja valtaa käyttävät elimet EU:ssa:

Mikä osa politiikkaa on kansallista eli jäsenvaltioiden päätettävissä, mikä jaettua ja mikä EU:lle kuuluvaa?

Räp-video talouspolitiikan suuntauksista

2018-08-29T15:03:29+03:00

Hayek vs. Keynes

Ks. kertauskirjan sivu 83. Keynes riimittelee The monetary and the fiscal, they’re equally correct /
Public works, digging ditches, war has the same effect, eli niin rahapolitiikka (s. 88) kuin finanssipolitiikka (s. 84) auttavat taantuman voittamiseen, kunhan liikkeellä olevaa rahaa saadaan lisättyä. Hayek taas räppää epärealistisista sijoituksista, jotka syntyvät jos korkotaso on liian alhaalla ja talous ylikuumenee tyhjästä nyhjäistyn rahan pyörityksessä. Korkotasot ovat myös osa rahapolitiikkaa, koron tason määrittelee EKP.

4.9. preliminääri

2018-08-29T13:47:37+03:00

0 kommenttia

Teksti

2018-08-23T15:03:54+03:00

Abi yhteiskuntaoppi Käsitekoe YH2.rtf

Vastaus kysynnän ja tarjonnan tehtävään

2018-08-22T15:05:25+03:00

Hyödykettä, jota kotitaloudet tarvitsevat perustarpeisiinsa ja jolle ei ole hyvää korviketta, ostetaan samaan tahtiin, vaikka sen hinta nousisi. Kotitaloudet eivät halua muuttaa tai ehkä myöskään pysty muuttamaan perushyödykkeen kulutustaan kovin paljon. Kiitettävässä vastauksessa voi mainita, että jos tätä hyödykettä ei voida mielekkäästi kuluttaa tiettyä perustasoa enempää, sitä ei aleta ostaa myöskään enempää, vaikka sen hinta laskisi. Hyödykettä ei voida järkevästi kuluttaa esimerkiksi ostamalla sitä varastoon. Tällaisia hyödykkeitä ovat jotkut peruspalvelut, kuten sähkö, vesi ja julkinen liikenne, samoin kuin jotkut peruselintarvikkeet, kuten maito.

Taloustieteen termi tälle on jonkin tuotteen hinnan elastisuus eli joustavuus. Täysin joustamaton tuote tai palvelu hankitaan joka tapauksessa, eli kysyntä ei voi joustaa hinnan mukaan. Täydellisen joustamattomassa tilanteessa kysynnän ja tarjonnan laitkaan eivät päde.

Kansalaisaloitetehtävä: Ylioppilaslautakunnan hyvän/erinomaisen vastauksen piirteitä

2018-08-16T15:39:59+03:00

Kansalaisaloite poliittisena vaikuttamiskeinona (30 p.)

7.1. Vastauksessa tuodaan esille, että Suomen perustuslaki tarjoaa tätä nykyä 50 000 äänioikeu- tetulle kansalaiselle mahdollisuuden tehdä kansalaisaloite lain säätämiseksi eduskunnalle, joka keskustelee ja äänestää aloitteesta. Kokelas pohtii kansalaisaloitetta ja sen merkitystä poliittisessa järjestelmässä tarkastelemalla sitä esimerkiksi osana suoraa demokratiaa.

7.2. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille keskeisiä väestöryhmittäisiä eroja kansalaisaloitteiden allekirjoittamisessa, esimerkiksi että nuoremmat ikäluokat ovat aktiivisempia allekirjoittajia kuin vanhemmat, allekirjoittaminen lisääntyy koulutustason noustessa, naiset allekirjoittavat kansalaisaloitteita miehiä enemmän ja että kaupunkien ja maaseudun välillä on eroa kansa- laisaloitteiden allekirjoittamisaktiivisuudessa. Kokelas on myös pohtinut syitä eroihin jonkin ?verran ja tuo esiin esimerkiksi, että suoran demokratian keinot kiinnostavat nuoria enem- män kuin vanhempia, koulutetut ovat yleensäkin poliittisesti aktiivisempia, maaseututaaja- mien ja kaupunkien ikärakenteen ero vaikuttaa asiaan.

Kiitettävässä vastauksessa syitä kansalaisaloitteen allekirjoittamisessa ilmenneisiin eroihin on pohdittu laajemmin ja kokelas tuo esiin esimerkiksi seuraavia seikkoja: koulutuksen mu- kanaan tuoma kansalaispätevyys lisää aktiivisuutta, ja koulutetut ovat yleensäkin kiinnos- tuneempia politiikasta; mahdollisuus kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen internetissä tekee siitä helppoa, mikä näkyy nuoremmissa ikäryhmissä; toiminta verkossa vetää puoleensa myös nuoria, jotka saattavat suhtautua vieroksuvammin perinteisempiin poliittisen osallis- tumisen muotoihin; myös kansalaisaloitteiden teemat vaikuttavat allekirjoittamiseen, ja esi- merkiksi kansalaisaloitteet turkistarhauksesta ja tasa-arvoisesta avioliittolaista ovat saatta- neet vedota naisiin enemmän.

7.3. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille erilaisia kansalaisaloitteeseen liittyviä asioita, esimer- kiksi että kansalaisaloite lisää kansalaisten mahdollisuuksia tuoda poliittiselle asialistalle asi- oita vakiintuneiden poliittisten instituutioiden ja organisaatioiden ulkopuolelta ja se myös mahdollistaa sellaisten asioiden tuomisen poliittiselle agendalle, joille ei löydy edustajaa lainsäädäntöelimissä, että kansalaisaloite on suhteellisen vaivaton poliittisen osallistumisen keino allekirjoittajan kannalta mutta että allekirjoittamisen helppous saattaa houkutella alle- kirjoittamaan ilman erityistä mielipidettä käsiteltävänä olevasta asiasta.

Kiitettävässä vastauksessa tarkastellaan syvällisemmin kansalaisaloitteen merkitystä insti- tuutiona. Se lisää esimerkiksi poliittisen vaikuttamisen kanavia, aktivoi erityisesti nuoria kan- salaisia, tarjoaa uudenlaisen kanavan poliittisen tyytymättömyyden osoittamiselle, lisää aloitteiden saavutettavuutta, koska allekirjoituksia kerätään internetissä. Toisaalta kansa- laisaloitteen eteenpäinvieminen vaatii resursseja, kampanjointia ja organisoitumista, johon marginalisoituneilla ryhmillä ei ole käytännössä mahdollisuuksia. Kansalaisaloite instituutio- na ei muuta vallanjakoa tai vähennä vaaleilla valittujen edustajien valtaa.

Hyödyllistä faktaa tehtävien ja pisteiden jakautumisesta

2018-08-16T15:15:13+03:00

(Lähde: Töölön Aikuislukion Pedanet)

"Yhteiskuntaopin yo-kokeessa on yhdeksän tehtävää ja niistä saa vastata vain viiteen. Kokelaalla on siis koetilanteessa enemmän aikaa yhtä tehtävää kohden kuin ennen. Tämä ei tarkoita sitä, että vastausten tulisi olla entistä pitempiä, vaan että niissä tulisi olla entistä enemmän näkyvissä kokelaan ajattelun terävyys ja kypsyys.

Osassa tehtäviä enimmäispistemäärä on 20(6kpl) ja osassa 30 pistettä (3kpl). Ensiksi mainittuja on kokeessa tarjolla kuusi ja jälkimmäisiä kolme. On tärkeää huomata, että kokelas saa vastata kokeessa enintään kahteen 30 pisteen tehtävään!

Yhteiskuntaopin kokeessa enimmäispistemäärä on 120 pistettä, jonka voi saada vastaamalla kahteen 30 pisteen ja kolmeen 20 pisteen tehtävään. Tehtäväsarjassa 30 pisteen tehtävät merkitään muista selvästi erottuvalla tavalla ja ne ovat sarjan lopussa. Yhteiskuntaopin kokeessa ei ole tehtäviä, joihin kokelaiden olisi pakko vastata.

Yhteiskuntaopin kokeessa kukin koetehtävä kohdentuu kuten ennenkin ensisijaisesti johonkin tiettyyn kurssiin, mutta joskus tehtävän aihe sivuaa usean eri kurssin aluetta. Yhteiskuntaopin jaoksen päättämä yleisperiaate koetehtävien kohdentumisessa lukion yhteiskuntaopin eri kursseihin on, että kuhunkin pakolliseen (kurssit 1-3) yhteiskuntaopin kurssiin kohdentuu yksi 30 pisteen ja yksi 20 pisteen tehtävä. Syventävään kurssiin (kurssi 4, Lakitieto) kohdentuu kaksi 20 pisteen tehtävää.
Yksi 20 pisteen tehtävä käsittelee teemoja, jotka integroivat useamman eri kurssin sisältöjä."

Aineistotehtävä kansalaisaloitteesta

2018-08-16T14:23:57+03:00

http://yle.fi/plus/other/2017_abitreenit_syksy_yo/YHfi/#q7

Hyödyllisiä linkkejä

1970-01-01T02:00:00+02:00

Abitreenit

Hyvin suunniteltu ja kattava kokoelma yo-vinkkejä ja harjoituksia, sivulle rekisteröitymällä pääset käyttämään kaikkia ominaisuuksia ja kokeilemaan aikaisempien vuosien kysymyksiin vastaamista.