+19 Sienet

Tiesitkö?

2018-03-18T20:51:05+02:00

Sieni ei ole kasvi eikä eläin. Sienistä on moneksi – hyödyksi ja haitaksi. Esimerkiksi homejuuston valmistukseen käytetään homesientä.

Antibiootin keksiminen perustuu homesienen erittämiin kemiallisiin aineisiin. Sieni voi kasvaa kyntesi alla ja lahottaa talon rakenteita.

Valokuvassa on herkkutatti. Se elää symbioosissa puun kanssa.

Sienet ovat toisenvaraisia

2017-11-12T10:43:16+02:00

Sieniä tavataan monenlaisissa kosteissa ympäristöissä maalla, vesissä ja jopa toisissa eliöissä. Sienten soluissa ei ole viherhiukkasia, joten ne eivät pysty yhteyttämään. Sienisolua suojaa soluseinä kuten kasvisoluakin.

Sienen soluseinä on kitiiniä, kun taas kasvisolun soluseinä on selluloosaa. Sienet ovat toisenvaraisia (heterotrofisia) eliöitä kuten eläimet. Ne saavat siten ravintonsa toisista eliöistä eli ne kuuluvat ravintoketjussa kuluttajiin.

Sienillä on erilaisia ravinnonhankintatapoja, joiden perusteella sieniä voidaan luokitella erilaisiin ryhmiin. Sieni voi hankkia ravintonsa symbioosin avulla yhteyttävältä kasvilta (sienijuuri eli mykoritsa), levältä (jäkälät) tai toimimalla hajottajana. Lahottajasienet pystyvät tuottamaan entsyymejä, kuten selluloosaa pilkkovaa sellulaasia. Tällaisten entsyymien avulla ne hajottavat kuollutta ainesta ja saavat hajoamistuotteitta ravinnoksi.

Monet monisoluiset sienet saavat energiaa sienirihmaston avulla toisilta eliöiltä. Sienet voivat elää isäntäkasvin kanssa mutualistisessa suhteessa sienijuuren (mykoritsan) välityksellä. Sienijuuri on keskenään symbioosissa elävien sienen sienirihmaston ja isäntäkasvin (puulaji) juuren muodostama kokonaisuus.

Kasvin (usein puu) ja sienen suhde on mutualistinen, sillä sieni saa isäntäkasvilta sokereita antaen vastineeksi kasville vettä ja ravinteita. Monilla puulajeilla on oma sienilaji, jonka kanssa ne elävät symbioosissa (esimerkiksi koivu ja kantarelli (kuvassa)).

Sienillä on ekosysteemissä tärkeä tehtävä, koska ne hajottavat kuolleita eliöitä ja palauttavat niiden sisältämiä ravinteita takaisin luonnon kiertokulkuun. Lahottajasieniä näkyy luonnossa esimerkiksi puiden kannoilla ja kaatuneiden puiden rungoilla. Lahottajasienet elävät siis kuolleella orgaanisella aineella. Osa sienistä loisii toisessa eliössä. Loissienet ottavat ravintoa isäntäeliöstään. Monet kasvitaudit (muun muassa ruostesienet) ja esimerkiksi ihmisen jalkasieni ovat loissieniä. Puiden rungoilla elävät käävät ovat myös loisia.

Elävässä koivussa kasvava taulakääpä loisii koivussa. Koivun kuoltua taulakääpä voi jatkaa kasvua kuolleessa koivussa lahottaen sitä. Taulakääpä voi täten toimia loisena ja lahottajasieneä. Puun kyljestä uloskasvava sienirihmasto muodostaa itiöemän.

Sienet ovat joko yksisoluisia mikrosieniä tai monisoluisia makrosieniä. Makrosienet elävät pääosin maanalaisena sienirihmastona. Edullisissa olosuhteissa sienirihmastosta muodostuu itiöemä, joka on sienen maanpäällinen osa. Puhekielessä sienellä tarkoitetaan sienen näkyvää osaa eli itiöemää.

Itiöemä on eri sienilajeilla hyvin erimuotoinen ja erikokoinen. Sieniryhmien ja -lajien tunnistamisessa käytetään apuna muun muassa lakin ja jalan muotoa sekä väriä, sienen kasvupaikkaa, helttoja ja sienen hajua. Itiöemä on sienen lisääntymisrakenne, jossa itiöt kehittyvät. Itiöistä kehittyy uusia sieniyksilöitä. Itiöiden avulla lisääntyminen on suvutonta lisääntymistä. Sienet voivat lisääntyä myös suvullisesti sienirihmastojen avulla.

Yhteiset piirteet:

toisenvaraisia
aitotumallisia

Hyödyllisiä ja haitallisia mikrosieniä

2016-09-26T05:32:34+03:00

Mikroskooppisen pieniä mikrosieniä ovat esimerkiksi homeet ja hiivat. Luonnossa homeet hajottavat eloperäistä ainetta. Ne aiheuttavat myös elintarvikkeiden pilaantumista muodostamalla homekasvustoja, rakenteiden vaurioitumista ja allergisia oireita. Toisaalta tiettyjä homelajeja käytetään hyödyksi esimerkiksi juustojen ja antibioottien valmistuksessa.

Homeet lisääntyvät itiöistä, joita on lähes kaikkialla. Tunnetuin mikrosieni on leivinhiiva, jota käytetään leivän, oluen ja viinin valmistuksessa. Hiivasienet voivat aiheuttaa hiivasienitulehduksia, kuten pienillä lapsilla esiintyvää suutulehdusta (sammas).

Mikroskooppikuvan leivinhiiva on yksisoluinen hyötysieni. Hiivat lisääntyvät suvuttomasti silmikoitumalla. Uusi tytärsolu kuroutuu irti emosolusta.

Jäkälät

2016-09-26T05:31:11+03:00

Jäkälät voidaan luokitella sieniin, mutta jäkälä on sienen ja levän yhdyseliö. Jäkälä koostuu pääosin sienirihmastosta, jonka joukossa on yksisoluisia yhteyttäviä leväsoluja. Jäkälän sieniosakas (sienirihmasto) antaa vettä ja ravinteita leväosakkeelle. Leväosakas yhteyttää tuottaen sokeria molemmille jäkälän osakkaille. Jäkälän lehtivihreällinen, yhteyttävä osakas on joko viherlevä tai syanobakteeri. Täten jäkälät ovat sen molempia osakkaita hyödyttäviä symbioottisia yhdyseliöitä.

Jäkälät voivat lisääntyä suvuttomasti jäkälän muruista, kun ne leviävät tuulen mukana ympäristöön. Jäkälän sieniosakas voi lisääntyä suvullisesti. Jäkäliä esiintyy maaperässä, kivien, kallioiden ja puiden pinnoilla. Ne selviävät kuivilla, kylmillä ja vähäravinteisilla paikoilla sekä valtaavat usein ensimmäisenä kasvillisuudesta vapaat paikat. Jäkälät ovat hidaskasvuisia, pitkäikäisiä ja herkkiä ilmansaasteille, joten niitä voidaan käyttää ilmanlaadun ilmentäjinä eli indikaattoreina.

Kun vuonna 2016 tutkittiin eräiden jäkälilen perimää, niistä löydettiin yllättäen myös hiivasienten perimää. Tarkoissa mikroskooppikuvista löydettiin lopulta hiivoja jäkälän sisältä. Näyttääkin siltä, että jäkälät ovatkin sienen, levät ja hiivan yhdyseliöitä!

Kuvagalleria: Sienet

2021-03-02T06:29:10+02:00

: Kupusienten itiöt kehittyvät sienen sisällä. Kuvassa nuijakuukunen.
: Lahottajasienet, kuten kuvan kääpä, kykenevät hajottamaan entsyymiensä avulla puuaineksen selluloosaa ja ligniiniä.
: Leppärouskuja on kahta lajia: männynleppärousku ja kuusenleppärousku. Leppärouskut kasvavat nimensä mukaisesti joko kuusen tai männyn juurisienenä eli symbioosissa ko. puulajien kanssa. Leppä ei sienilajien nimien yhteydessä tarkoita lehtipuuta vaan "leppä" on tarkoittanut verta muinaissuomen kielessä, sillä leppärouskujen maitiasineste on punertavaa.
: Monet haperot ovat hyviä ruuokasieniä. Haperot ovat helttasieniä.
: Monet sienet ovat ruokasieniä. Kaupunkiympäristöstä ja teiden varsislta ei kannata kerätä suomumustesientä, sillä se kerää itseensä ympäristömyrkkyjä, kuten lyijyä.
: Osa sienistä on loisia. Vaahteran tervätäpläsieni aiheuttaa mustia laikkua lehtiin.
: Sienen itiöemän malli vaihtelee sieniryhmittäin. Kuvassa oranssimaljakas.
: Sienillä itiöemän muoto ja koko vaihtelee suuresti eri lajien ja sieniryhmien välillä. Kuvassa keltahaarakas.
: Tateilla on helttojen sijaan lakin alla pillikerros.
: Ukonsieni kuuluu helttasieniin. Sen lakki on aluksi munanmuotoinen, mutta myöhemmin se leviää laakeaksi.

Kuvagalleria: Mikrosienet

2021-03-02T06:29:10+02:00

: Homeitiöitä on kaikkialla, siksi elintarvikkeet homehtuvat helposti. Homeista leipää ei kannata syödä, koska homeiden aineenvaihduntatuotteet voivat olla haitallisia.
: Homesienten valmistuksessa käytetään tiettyjä homesieniä, jotka antavat juustolle halutut ominaisuudet. Jotkin homesienet pilaavat elintarvikkeita.
: Jalkasieni eli silsa on rihmasienten aiheuttama ihotulehdus.
: Kylpyhuoneen ovat altiita homevaurioille, jos kosteus pääsee rakenteisiin.
: Mikrosienet aiheuttavat monia sairauksia.Sammas on hiivasienen aiheuttama suutulehdus.

Kuvagalleria: Jäkälät

2021-03-02T06:29:10+02:00

: Karttajäkälä pystyy elämään karuissa oloissa, kuten kiven pinnalla.
: Luppo on riippuva pensasjäkälä. Se on ulkonäoltään naavan kaltainen. Luppo on monien jäkälien tavoin herkkä ilmansaasteille. Se on siis ilmansaasteiden indikaattorilaji.
: Palleroporonjäkälä muodostaa laajoja mättäitä. Jäkälät ovat sienen ja levän muodostamia yhdyseliöitä. Palleroporonjäkälän leväosakas on viherlevä. Jäkälät ovat herkkiä ylilaidudunnuksen aiheuttamalle kulumiselle esimerkiiksi poronhoitoalueilla.
: Raidanisokarvejäkälä.
: Rupijäkälien määrittäminen on vaikeaa muodon ja ulkonäön perusteella, sillä tuntomerkit vaihtelevat paljon. Dna-menetelmien avulla rupijäkälien taksonominen tutkimus on edistynyt nopeasti.

Tiivistelmä

2018-12-29T16:29:04+02:00

Sienet ovat toisenvaraisia eliöitä kuten eläimet.
Sieni voi hankkia ravintonsa symbioosin avulla, toimimalla hajottajana tai loisimalla.
Sienet ovat joko yksisoluisia tai monisoluisia makrosieniä.
Makrosienet elävät pääasiassa maanalaisena sienirihmastona, josta voi kasvaa näkyvä itiöemä.
Mikrosieniin kuuluvat homeet ja hiivat.
Soluseinä yleensä kitiiniä.
Jäkälät kuuluvat sieniin.

Tehtävät