<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>HI 3_k2023</title>
<id>https://peda.net/id/da1862fcd31</id>
<updated>2023-04-04T21:45:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/da1862fcd31:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/historia/hi-3-k2023#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Suomen ulkopoliittinen asema helpottui 1950-luvulla Vaaran vuosien 1944 -1948 jälkeen:</title>
<id>https://peda.net/id/f0516646f99</id>
<updated>2023-05-23T20:47:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/historia/hi-3-k2023/suomen-ulkopoliittinen-asema-helpottui-1950-luvulla-vaaran-v#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi järjesti vuonna 1952 olympialaiset, joissa olivat mukana sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kansainvälinen lehdistö välitti maailmalle kuvaa itsenäisestä &lt;span&gt;Suomesta.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Stalinin kuolema (1953) lievensi kylmän sodan jännitystä muutamaksi vuodeksi &lt;span&gt;(ns. suojasää).&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi pääsi mukaan kansainvälisiin järjestöihin, kuten Pohjoismaiden&lt;span&gt;neuvostoon ja Yhdistyneisiin kansakuntiin vuonna 1955.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi sai takaisin Porkkalan tukikohdan Neuvostoliitolta vuonna 1956.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Neuvostoliitto tunnusti Suomen puolueettomuuden vuonna 1956. Seuraavan &lt;/span&gt;kerran se teki saman vasta 1989.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2023-05-23T20:47:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suojasää loppuu 1958</title>
<id>https://peda.net/id/cab48d0cf9f</id>
<updated>2023-05-24T11:33:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/historia/hi-3-k2023/suojasaa-loppuu-1958#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kylmässä sodassa suurvaltasuhteet viilenee&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Neuvostoliitto valvoo etujaan - myös suhteissaan Suomeen &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yöpakkaset 1958: osoittaen tyytymättömyyttä sisäpolitiikkaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Noottikriisi 1961: ilmoittaen keskusteluhalusta koskien ulkopoliittisen tilanteen kiristymistä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2023-05-24T09:39:54+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Katsaus Suomen liittoutumispolitiikkaan:</title>
<id>https://peda.net/id/a50874cafa6</id>
<updated>2023-05-24T22:05:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/historia/hi-3-k2023/katsaus-suomen-liittoutumispolitiikkaan#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;1940 syksyllä Saksan kanssa kauttakulku/liittosopimuksen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;1948-1991 YYA –sopimus Neuvostoliiton kanssa - sotilasapu&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kylmän sodan aikana Suomi on virallisesti puolueeton maa: Neuvostoliitto tunnustaa 1952 ja 1989&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi on ulkojäsen EEC – ja EFTA –kauppa -ja talousliitossa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi liittyy EFTAAN 1985 (talousalue)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;1995 Suomi liittyi EU:n ja luopui puolueettomuudesta, koska Maastrichin sopimuksen mukaan Suomi sitoutui EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan ja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;2002 Suomi liittyy rahaliittoon (EMU)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;4.4. 2023 Suomesta tuli Nato –sotilasliiton täysjäsen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2023-05-24T22:03:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suunnitelma opintojaksolle HI 3 Itsenäisen Suomen historia</title>
<id>https://peda.net/id/96c2bea0d31</id>
<updated>2023-05-30T22:31:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/historia/hi-3-k2023/suunnitelma-opintojaksolle-hi-3-itsenaisen-suomen-historia#top" />
<content type="html">5.4. 1. Suomen autonominen asema Venäjän suuriruhtinaskunnassa: tehtävät 1-4&lt;br/&gt;&#10;6.4. 2. 1860-luvun suuri murros ja miten edellytykset paranivat: Venäjä sallii + teollistuminen + väkiluvun kasvu = myönteisiä seurauksia: tehtävät 1-4, opettaja esittelee ajankohdan yhteiskunnalliset uudistukset ja teollistumisen edellytykset ja niihin liittyvät haasteet. Sen jälkeen itsenäistä työskentelyä.&lt;br/&gt;&#10;12.4. 3. Kansalaisyhteiskunta syntyy: yhdistykset, puolueet, kansakoulut..: opettaja esittelee yhdistystoimintaa ja kansalaisaktivistimia (t. 1-2.) t. 3, 4, 6 itsenäisesti - tehtävä 5 jos jää aikaa.&lt;br/&gt;&#10;13.4. 4. Taistelu Suomen asemasta: yhdenmukaistamispolitiikka, venäläistäminen, sortokaudet. Tehtävä 1 opettajajohtoisesti. t. 2-4 itsenäistä työskentelyä; Filmi: &lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-2991020&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://areena.yle.fi/1-2991020&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;14.4. Taitoaukeama:&lt;/b&gt; Taiteen kultakausi aiheena. Valitse kirjasta teos, jonka analysoit: t. 6 Ilmari kyntää kyisen pellon, Taitoaukeaman tehtävä Eino Leinon runo tai analysoi joku oppikirjan luvussa 4 esiintyvä teos tai kuva, että miten se liittyy Suomen taiteen kultakauteen/venäläistämiskauteen, mitä taiteen tyylikautta se edustaa ja millaista symboliikkaa teoksessa on. Mikäli valitset teoksen kirjan kuvituksesta, palauta analyysi tämän sivun kansioon Oppimistehtävät: muista mainita teoksen nimi, tekijä ja valmistumisvuosi.&lt;br/&gt;&#10;19.4. 5. Eduskuntauudistuksesta Suomen itenäistymiseen: venäläistäminen keskeytyy, Eduskuntavaalit 1907, Venäjän vallankumoukset 1917 Opettajajohtoisesti v.1906 ja 1917 murrosta. Itsenäistä työskentelyä.&lt;br/&gt;&#10;20.4. 6. Sisällissota: kahtiajakautuminen, sota ja sodan seuraukset. Opettajanjohtoisesti sisällissodan syitä. Paritehtävänä tulkita sisällissodan laulun sanoja. (Oppimistehtävä 3.) Itsenäistä työskentelyä: tehtäviä ja tapahtumista voi tehdä myös aikajanan. Lopuksi opettajajohtoisesti sodan seuraukset.&lt;br/&gt;&#10;21.4. Teemaperjantai, ei historian tuntia.&lt;br/&gt;&#10;26.4. Neljä ryhmää tutkivat seuraavia teemoja ja tekevät niistä power point- ym esitelmän 7. Tasavalta vai kuningaskunta: hallintomuodosta taistellaan, Suomesta tulee tasavalta, 8. 1919 Nuori radikaali Suomi: Suomen sisäpolitiikka 1920-1940, &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;27.4. Ryhmätyö&lt;/b&gt; jatkuu, Työ palautetaan palautuskansioon oppimistehtävät 4. Nuori tasavalta ja toisella tunnilla ryhmät esittelevät tuotoksiaan valitsemallaan tavalla&lt;br/&gt;&#10;28.4. Teemaperjantaina ei historian tuntia.&lt;br/&gt;&#10;3.5. KOE LUVUT 1.-10.&lt;br/&gt;&#10;4.5. Jatketaan esitelmillä aiheesta Suomen sisäpolitiikka ennen talvisotaa: 9. Yhtenäinen Suomi: Suomen sisäpolitiikkaa 1930-1940, pyrkimyksenä eheyttää kansakuntaa ja 10. Äärioikeistolainen liike Suomessa; &lt;br/&gt;&#10;11. Nuoren Suomen ulkopolitiikka: tutkitaan yhdessä Suomen ulkopolitiikan päälinjat t. 1 ja tarkempi analyysi ulkopolitiikan linjoista: Oppimistehtävät 5. Sen jälkeen itsenäisiä tehtäviä t. 2 -3. Kotiin t. 4. Mistä eri syistä Suomi ei suostunut Neuvostoliiton aluevaatimuksiin syksyllä 1939?&lt;br/&gt;&#10;10.5. Aluksi videoanalyysi luku 11 t. 5 Suomi valmistautuu sotaan. 12. Talvisota: Neuvostoliitto ja Suomi sodassa t.1-4. Mainilan laukaukset, Terijoen hallitus, talvisodan henki; 13. Välirauha: Suomi aloittaa yhteistyön Saksan kanssa. t. 1-2, Kotona t.3 Mitkä Neuvostoliiton toimet huolestuttivat Suomea välirauhan aikana.&lt;br/&gt;&#10;11.5. 14. Jatkosota: Suomi ja Neuvostoliitto sodassa;: yhdessä sotaan lähdön eri tulkinnat, sodan vaiheet. Tee t.1-7 itsenäisesti. 15. Kipeä ja traumaattinen sota: Lotan kultaiset sanat &lt;a href=&quot;https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/kultaiset-sanat/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/kultaiset-sanat/&lt;/a&gt; ja siihen liittyvä tehtävä yhdessä. + t.1. &lt;br/&gt;&#10;17.5. 16. Vaaran vuodet: Suomen asema toisen maailmansodan jälkeen. Kertaus 15. Kipeä ja traumaattinen sota, näkökulmana mielenterveys. (luku 15. t. 7). Yhdessä rauhansopimuksia ja niiden ehtoja. (Luku 16 t. 1-2 liittyy tähän), Vaaran vuodet. Käsitekartta tehtävämoniste jaettu. Kotitehtävä: Suomen sisä ja ulkopoliittiset ongelmat sodan jälkeen. (Luku 16 t.3-4). &lt;br/&gt;&#10;24.5. 17. Kekkosen valtakunta: Miten Neuvostoliiton olemassaolo kylmän sodan aikana vaikutti Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan: Suomen sisä- ja ulkopoliittiset ongelmat sodan jälkeen, 1950-luvun suojasään vaihe, yöpakkaset ja 1961 noottikriisi. t. 1-3 yhdessä. Kekkonen vakiinnuttaa asemansa, suomettuminen t. 4-5 itsenäisemmin&lt;br/&gt;&#10;25.5. 18. Neuvostoliiton varjosta Euroopan Unioniin t. 1-3 yhdessä, kaikki tekevät Taitoaukeama, Pilakuvan tulkinta, Aurinkokuningas (1972) ja palauttavat tehtävän.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;31.5. 19. Maalta kaupunkiin: suomalaisten elinkeinorakenne muuttuu - katsaus elämäntapa muuttuu, miten hyvinvointiyhteiskunta ja elintason nousu näkyy arjessa ja sukupuolirooleissa . Pohdi t. 1-4. &lt;br/&gt;&#10;20. Kohti parempaa yhteiskuntaa: katsaus hyvinvointivaltion rakentamiseen 1920-luvulta 2000-luvulle&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;1.6. KOE LUVUT 11-20</content>
<published>2023-04-04T22:04:56+03:00</published>
</entry>


</feed>