https://peda.net/id/d96aef824e7 2017-06-11T09:47:34+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b9e6c6dc4e7 2017-06-11T18:44:38+03:00 <b>Mielenterveyden häiriöt:</b><br/> <ul> <li>Raja mielenterveyden ja mielenterveyshäiriön välillä on häilyvä.</li> <li>Noin kolmasosalla suomalaisista on jossakin vaiheessa mielenterveyshäiriöitä.</li> <li>Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.</li> <li>Aikuisten mielenterveyden häiriöt jaotellaan viiteen ryhmään: mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriöt, persoonallisuushäiriöt ja psykoosit. Lapsilla ja nuorilla luokittelu on hieman erilainen.</li> </ul> <br/> <b>Masennus:</b><br/> <ul> <li>Surumielisyys on normaali reaktio vaikeaan elämäntilanteeseen.</li> <li>Jos se ei mene ohi, siihen kannattaa hakea apua.</li> <li>Masennus = depressio</li> <li>Perimä ja varhaiset huonot kokemukset ovat altistavia tekijöitä.</li> <li>Laukaisevana tekijänä voi toimia jokin vaikea elämäntilanne. On myös kaamosmasennusta ja synnytyksen jälkeistä masennusta.</li> <li>Masennuksen oireet löytyvät s. 144 laatikosta. Masennusta voi olla vaikea tunnistaa ja myöntää itselleen.</li> <li>Masennus jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan.</li> <li>Masennusta voidaan pitää aivojen toiminnan häiriönä. Esimerkiksi serotoniinin eritys voi olla epätasapainossa. Serotoniini on välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan. Eniten käytetyt masennuslääkkeet ovat selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.</li> <li>Masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossakin terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä. Harvemmin keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta voi kuitenkaan näillä täysin hoitaa.</li> <li>Hoitona käytetään keskustelua, terapiaa, mielialalääkitystä tai näiden yhdistelmää.</li> <li>Depressio voi uusiutua.</li> <li>Masennusta kannattaa hoitaa, koska siitä on mahdollista toipua lähes aina.</li> <li>Lievän masennuksen omahoito-ohjeet löytyvät Mielenterveystalon nettisivuilta. Se ei saisi kuitenkaan viivästyttää ammattiavun hakemista tarvittaessa.</li> </ul> <b>Ahdistuneisuushäiriöt:</b><br/> <ul> <li>Huonotuulisuus, pelko ja ahdistuneisuus ovat normaaleja tunteita. Häiriöstä puhutaan silloin, kun kyse on voimakkaasta ja pitkäaikaisesta tunteesta, joka rajoittaa toimintakykyä.</li> <li>Oireluettelon löydät s. 146.</li> <li>Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö, fobiat, sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko.</li> <li>Altistavia tekijöitä ovat perimä, varhaislapsuuden kokemukset ja mallioppiminen vanhemmilta. Myös hermoston välittäjäaineilla on merkitystä.</li> <li>Häiriö on psyykkisesti kuluttavaa ja voi kaventaa sosiaalista elinpiiriä. Alentaa hoitamattomana toimintakykyä ja voi aiheuttaa syrjäytymistä. Voi myös kehittyä toinen mielenterveyshäiriö.</li> <li>Hoitona terapia ja joskus lääkitys.</li> </ul> <b>Syömishäiriöt:</b><br/> <ul> <li>Ihminen tarkkailee pakonomaisesti ruokaa ja usein myös painoaan, niin että fyysinen ja psyykkinen terveys vaarantuu.</li> <li>Nuorten naisten tavallisimpia mielenterveyshäriönä. Miesten syömishäiriöitä ei usein huomata.</li> <li>Taustalla samoja altistavia tekijöitä kuin muissakin mielenterveyshäiriöissä. Lisäksi oireiluun voi vaikuttaa hoikkuusihanne ja media.</li> <li>Syömishäiriötyyppejä ovat anoreksia eli laihuushäiriö ja bulimia eli ahmimishäiriö. Useimmiten on kyse kuitenkin epätyypillisestä syömishäiriöstä. Tunnettuja ovat esimerkiksi BED ja ortoreksia.</li> <li>Syömishäiriöiden haittavaikutuksia löydät sivun 151 taulukosta.</li> <li>Varhain hoitoon hakeutuneet toipuvat parhaiten, kuten muissakin mielenterveyden ongelmissa.</li> <li>Syömishäiriössä parantumisessa tärkeää on oma motivaatio.</li> </ul> <br/> <b>Itsetuhoisuus:</b><br/> <ul> <li>Suora itsetuhoisuus</li> <li>Epäsuora itsetuhoisuus</li> <li>Toistuvat itsemurha-ajatukset kannattaa ottaa vakavasti ja kertoa asiasta jollekulle. Jos ystävä kertoo itsemurha-ajatuksista, kannattaa yhdessä hakea apua esimerkiksi kertomalla jollekin aikuiselle.</li> <li>Itsemurhayrityksen taustalla on usein vaikeuksien kerääntymistä tai äkillinen voimakas kuormitus. Monet mielenterveyden häiriöt lisäävät itsemurhariskiä.</li> <li>Toipumiseen tarvitaan sosiaalista tukea.</li> <li>Itsemurhalla on sosiaalisia vaikutuksia yhteisöön.</li> <li>Itsemurhayrityksiä tekevät enemmän naiset ja tytöt.</li> <li>Itsemurhakuolleisuus on pojilla ja miehillä huomattavasti suurempi.</li> <li>60-luvulta 90-luvulle itsemurhakuolleisuus kasvoi Suomessa, mutta sen jälkeen ne ovat vähentyneet huomattavasti. Laskuun on vaikuttanut laaja itsemurhien ehkäisyprojekti ja mielenterveysongelmien parempi tunnistaminen ja hoito.</li> </ul> <b>Mielenterveyshäiriöiden ehkäisy:</b><br/> <ul> <li>Preventiossa on muistettava yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasot.</li> <li>Kappaleessa 9 on yksilön keinoja vahvistaa mielenterveyttä, esimerkiksi terveelliset elämäntavat ja itsetunnon vahvistaminen.</li> <li>Kappaleessa 11 on yhteiskunnan keinoja, katso s. 155 taulukko. Lisäksi yleinen sosiaalipolitiikka, jolla mahdollistetaan koulutus, toimeentulo, työllisyys ja osallisuus koko väestölle ja estetään syrjäytymistä.</li> <li>Yksi tapa jaotella yhteiskunnan keinoja on TE1-kurssissa esitelty WHO:n terveyden edistämisen malli: <ol> <li>Terveyttä tukeva yhteiskuntapolitiikka ja päätöksenteko</li> <li>Terveellisen ympäristön aikaansaaminen</li> <li>Yhteisöjen toiminnan kehittäminen</li> <li>Väestön terveysvalistus ja terveyskasvatus</li> <li>Terveyspalvelujen uudelleen suuntaaminen</li> </ol> </li> </ul> 2017-06-11T10:15:19+03:00