<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Fysiikka</title>
<id>https://peda.net/id/d8a0f436058</id>
<updated>2018-01-30T08:57:33+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/d8a0f436058:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kopkosras/hk7/fysiikka#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Vesivoimalaitos</title>
<id>https://peda.net/id/a22d93f402b</id>
<updated>2018-12-18T13:59:31+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopkosras/hk7/fysiikka/vesivoimalaitos#top" />
<content type="html">turbiini eli turpiini on pyörivä&lt;span&gt; kone&lt;/span&gt;, joka muuttaa virtaavan aineen eli&lt;span&gt; fluidin&lt;/span&gt;&lt;span&gt; energiaa&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;turbiinin pyörimisenergiaksi. Yleensä turbiinin akseliin on kiinnitetty generaattori, joka muuttaa liike-energian&lt;span&gt; sähköenergiaksi&lt;/span&gt;. Turbiini-generaattori-yhdistelmillä tuotetaan liki kaikki kulutettava sähköenergia. Muita turbiinien käyttökohteita ovat&lt;span&gt; suihkumoottorit&lt;/span&gt;. Käänteisesti toimiva turbiini on&lt;span&gt; kompressoro &lt;/span&gt;tai turbopumppu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;muuntaja: muuntaja on sähkömagneettinen laite, joka muuttaa vaihtosähkön jännitteen tai virran toiseksi samantaajuiseksi jännitteeksi tai virraksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;right medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopkosras/hk7/fysiikka/vesivoimalaitos/cgh-jpg3#top&quot; title=&quot;cgh.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopkosras/hk7/fysiikka/vesivoimalaitos/cgh-jpg3:file/photo/72d4f23ebea415928008badf914946cb1eb5a5e1/cgh.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;cgh.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-12-18T13:47:01+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>sähkölaitteiden suojaaminen</title>
<id>https://peda.net/id/ef14b488ecb</id>
<updated>2018-11-20T14:01:20+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopkosras/hk7/fysiikka/ss#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopkosras/hk7/fysiikka/ss/jrj3#top&quot; title=&quot;joku random juttu.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopkosras/hk7/fysiikka/ss/jrj3:file/photo/e49cb87534562367b4cc791d2f252d168082589d/joku%20random%20juttu.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;joku random juttu.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sähkölaitteet jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, millä tavalla laitteen käyttäjä on suojattu laitteen vikaantumisen aiheuttamalta vaaralta. Kotitalouksissa käytetään kaikkien neljän ryhmän eli suojausluokan sähkölaitteita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopkosras/hk7/fysiikka/ss/joo-jpg#top&quot; title=&quot;joo.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopkosras/hk7/fysiikka/ss/joo-jpg:file/photo/11d53f9a9c7989fec49ca454c64ea96ab5a50f95/joo.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;joo.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tavallisella pistotulpalla varustetut sähkölaitteet ovat ns. peruseristettyjä ja ne kuuluvatkin suojausluokkaan 0. Näitä ovat esimerkiksi vanhemmat seinä-, pöytä- ja jalkalamput. Suojamaadoitetulla pistotulpalla varustetut laitteet kuuluvat suojausluokkaan I. Näitä ovat esimerkiksi monet kodinkoneet. Näissä laitteissa kosketeltavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta maadoitukseen, joten ne ovat turvallisempia käyttää kuin peruseristetyt laitteet.Sähkölaitteet jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, millä tavalla laitteen käyttäjä on suojattu laitteen vikaantumisen aiheuttamalta vaaralta. Kotitalouksissa käytetään kaikkien neljän ryhmän eli suojausluokan sähkölaitteita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;Suojamaadoitetulla pistotulpalla varustetut sähkölaitteet kuuluvat suojausluokkaan I. Vikatapauksessa laitteen kuori voi tulla jännitteiseksi, mutta suojamaadoitetun laitteen kosketeltavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta maadoitukseen. Näin laite ei ole enää vaarallinen, sillä vikavirta kulkee suojajohdinta (nk. PE-johdinta) pitkin maahan ja seurauksena on sulakkeen palaminen. Suojauksen toimivuuden ehtona on, että suojamaadoituspiiri on ehjä, ja että vaihe- ja suojajohtimien resistanssi on niin pieni, että sulake (tai johdonsuoja) katkaisee virran kiinteissä asennuksissa 5 sekunnissa, ja pistotulppaliitäntäisissä 0,4 sekunnissa. Uudemmissa asunnoissa kaikki pistorasiat ovat jo maadoitettuja, joten niihin ei voi enää edes kytkeä peruseristettyä sähkölaitetta. Suojamaadoitetun sähkölaitteen voi kytkeä sekä tavalliseen että maadoitettuun pistorasiaan. Kytkettäessä I-luokan laite 0-luokan pistorasiaan sen suojaus vastaa 0-luokan suojausta. Suojaus perustuu tällöin hyvään eristykseen. Suojamaadoitetun laitteen tuntee pistotulpan molemmilla puolilla syvennyksessä olevista metalliliuskoista, jotka johtavat mahdollisen vikavirran maahan. Suojamaadoitetun pistotulpan kutsumanimenä on&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/SUKO&quot; title=&quot;SUKO&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;SUKO&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;(=SUojaKOsketinpistotulppa).&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;Pienoisjännitemuuntaja on yleensä sijoitettava kuivaan tilaan. Vain pienoisjännitteiset johdot ja laitteet voidaan viedä ulos. Muuntajalle on varmistettava riittävä tuulettuminen, sillä ahtaaseen tilaan sijoitettuna tai peitettynä sen kuormitettavuus pienenee huomattavasti, jolloin se voi ylikuumeta ja vahingoittua.&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;Myös pienoisjännitteiset johdot on asennettava siten, ettei niiden eristys voi vahingoittua seinien läpivienneissä. Vahingoittunut eristys aiheuttaa palovaaran. Pienoisjännitteellä toimivien sähkölaitteiden asentamisessa ja käyttämisessä on noudatettava valmistajien antamia ohjeita ja suosituksia. Ohjeet on syytä säilyttää myöhempää käyttöä ja huoltoa varten.&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-11-20T13:17:57+02:00</published>
</entry>


</feed>