https://peda.net/id/d84d5240bbe 2024-12-16T21:06:24+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f980f7f0000 2025-03-16T19:53:53+02:00 <h2>Kuuntele: <a href="https://yle.fi/a/20-150626" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Evoluutio | Oppiminen | Yle</a><br/> <br/> Kirjota vihkoosi nämä ja taulukko. Laita vihkoosi otsikoksi Evoluutio<br/> <br/> Pohdi vihkotekstin lopussa, omin sanoin evoluution merkitystä. </h2> <div class="block"> <div class="wide"> <ul> <li><b>Evoluutiolla</b><span> </span>tarkoitetaan eliölajien vähittäistä muutosta.</li> <li><b>Fossiilit</b><span> </span>ovat eliöiden jäänteitä tai merkkejä eliöiden toiminnasta.</li> <li><b>Eliöiden rakennetta</b><span> </span>ja<span> </span><b>yksilönkehityksen vaiheita</b><span> </span>vertaamalla selvitetään lajien kehittymistä ja sukulaisuussuhteita.</li> <li><b>Uusia lajeja</b><span> </span>kehittyy pitkien ajanjaksojen kuluessa mm. populaatioiden eristymisen ja mutaatioiden myötä.</li> <li>Elämä on syntynyt meressä.</li> <li>Elämän<span> </span><b>vanhalla ajalla</b><span> </span>elämä siirtyi vähitellen maalle otsonikerroksen muodostuttua fotosynteesin ansiosta.</li> <li>Elämän<span> </span><b>keskiajan</b><span> </span>tunnetuimpia eläimiä olivat hirmuliskot.</li> <li>Elämän<span> </span><b>uudella ajalla</b><span> </span>linnut ja nisäkkäät ovat levittäytyneet eri ekosysteemeihin.</li> </ul> </div> <div class="wide"> <div class="kit-fvbwk-box-table kit-fvbwk-box-table-caption kit-fvbwk-box-table-row"> <table class="common"> <tbody> <tr> <td> <p class="astra-text-align-left"><b>Ajanjakso</b></p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left"><b>Miljoonaa vuotta sitten</b></p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left"><b>Tärkeimmät tapahtumat</b></p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left"><b>Uudet eliöryhmät</b></p> </td> </tr> <tr> <td> <p class="astra-text-align-left">Elämän esiaika</p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left"><span class="nobr">4 600 – 550</span></p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left">Fotosynteesi, tuma, soluelimet, suvullinen lisääntyminen, monisoluisuus</p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left">Bakteerit, arkit, aitotumaiset, ensimmäiset monisoluiset eläimet</p> </td> </tr> <tr> <td> <p class="astra-text-align-left">Elämän vanha aika</p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left"><span class="nobr">550 – 250</span></p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left">Kalat kehittyvät, vähitellen elämä siirtyy myös maalle.</p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left">Eläinkunnan pääjaksot (+ selkärankaiset), sammalet, sanikkaiset, paljassiemeniset</p> </td> </tr> <tr> <td> <p class="astra-text-align-left">Elämän keskiaika</p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left"><span class="nobr">250 – 65</span></p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left">Matelijoiden valtakausi</p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left">Matelijat, linnut, nisäkkäät, koppisiemeniset kasvit</p> </td> </tr> <tr> <td> <p class="astra-text-align-left">Elämän uusi aika</p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left"><span class="nobr">65 –</span></p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left">Alussa dinosaurusten massasukupuutto, lintujen ja nisäkkäiden monimuotoistuminen</p> </td> <td> <p class="astra-text-align-left">Ihminen kehittyy muutaman viimeisen miljoonan vuoden aikana</p> </td> </tr> </tbody> </table> </div> </div> </div> 2025-03-13T13:47:43+02:00 https://peda.net/id/b8837f28000 2025-03-13T14:00:13+02:00 <h2><span>Maapallon on arvioitu syntyneen</span><span> </span><span class="nobr">4,6 m</span><span>iljardia vuotta sitten. Kuuma planeetta oli eloton, ja vuosimiljoonien aikana merien rannikoille muodostui aluksi yksinkertaisia kemiallisia yhdisteitä. Myöhemmin monimutkaisemmista yhdisteistä kehittyi mikroskooppisen pieniä orgaanisia aineita sisältäviä rakkuloita. Rakkulat pystyivät jakautumaan uusiksi rakkuloiksi ja näin tapahtui alkusynty meressä neljä miljardia vuotta sitten. Ensimmäisen solun synty tällaisesta rakkulasta on ollut mahdollinen alkumaapallon oloissa tuliperäisillä alueilla merenpohjassa tai laavan virratessa merenlahtiin.</span><span> </span><b>Biologinen evoluutio</b><span> </span><span>käynnistyi.</span></h2> <div class="block"> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="6226381f-c5f4-4434-808a-2e4b58907d8c"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/6226381f-c5f4-4434-808a-2e4b58907d8c/39d13711-a6e5-4f60-bc80-9ea52b0c2280_m.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Sinilevä eli syanobakteeri.</div> </div> </div> </div> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Oletettavasti ensimmäiset solut olivat bakteerien kaltaisia eliöitä, jotka ottivat ympäristöstä aineita. Ensimmäiset omavaraiset eliöt, jotka pystyivät yhteyttämään, olivat syanobakteereita eli sinileviä. Auringonvalon avulla hiilidioksidista ja vedestä valmistui fotosynteesissä sokereita, joihin auringon energiaa sitoutui. Sokerin lisäksi yhteyttämisessä valmistui happea, jota vapautui ympäristöön. Vapautunut happi<span> </span><span class="nobr">(O₂)</span><span> </span>muodosti korkealla ilmakehässä otsonia<span> </span><span class="nobr">(O₃)</span>. Otsonikerroksen muodostuminen suojasi eliöitä UV-säteilyltä ja elämän nousu maalle mahdollistui seuraavaksi.</p> </div> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left">Ensimmäisillä eliöillä, bakteereilla ja sinilevillä ei ollut rakenteessaan tumaa laisinkaan. Myöhemmin kehittyneillä yksisoluisilla eliöillä oli monimutkaisempi solurakenne. Niillä aitotumaisina oli jo solulimassa tumakotelon ympäröimä tuma sekä monia muita soluelimiä. Nämä rakenteet mahdollistivat aiempaan nähden tehokkaamman aineenvaihdunnan. Aitotumaisten fossiileja on ajoitettu<span> </span><span class="nobr">500 m</span>iljoonan vuoden ikäisiksi. Evoluutio eteni edelleen, kun alkoi kehittyä monisoluisia eliöitä.<span> </span><b>Elämän esihistorian kausi</b>, kehitys alkusynnystä ensimmäisiin monisoluisiin, kesti neljä miljardia vuotta. Tämän ajanjakson osuus on siis noin<span> </span><span class="nobr">90 p</span>rosenttia maapallon koko iästä!</p> </div> <div class="wide"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="6530d82d-76e3-44fd-8326-d3f93cbb4f88"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/6530d82d-76e3-44fd-8326-d3f93cbb4f88/e721a30f-2887-4616-a213-4be2f51d0943_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Alkumaapallon aikana meteoriittipommitus, jatkuva salamointi ja Auringon UV-säteily saivat aikaan monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä. Tätä kutsutaan kemialliseksi evoluutioksi. Elämän esihistorian kaudella (elämän alkuaika) kehittyivät ensimmäiset solut.</div> </div> </div> </div> </div> 2025-03-13T14:00:13+02:00 https://peda.net/id/db4b0a32000 2025-03-13T15:29:21+02:00 <div id="s6296" class="section scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-section-id="6296"--><!--filtered attribute: data-chapter-id="1349"--><!--filtered attribute: data-kit-id="13"--> <div class="container"> <h2><span>Maapallo ja sen pinnalla oleva elämä saattavat näyttää vakailta ja muuttumattomilta. Sitä ne eivät kuitenkaan ole. Eliöt ja elinympäristöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Menneet muutokset voidaan havaita tarkastelemalla maakerroksiin hautautuneita eliöiden kivettymiä eli fossiileita.</span></h2> <div class="block"> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Nykykäsityksen mukaan elämä kehittyi merissä ja alkeellisista levistä kehittyi vähittäisten muutosten myötä alkeellisia yksisoluisia ja pikkuhiljaa monisoluisia eliöitä.</p> <p class="astra-text-align-left"><b>Eliölajien vähittäistä muutosta kutsutaan evoluutioksi.<span> </span></b>Evoluutiota tapahtuu koko ajan, eikä sillä ole tiettyä suuntaa – evoluutio ei tähtää mihinkään tiettyyn kehitysmuotoon eikä päämäärään.</p> <p class="astra-text-align-left">Evoluution kehityskulku alkoi noin neljä miljardia vuotta sitten yksinkertaisista yksisoluisista eliöistä.</p> <p class="astra-text-align-left">Eliökunnan kehitysvaiheet jaetaan kausiin, joille kullekin on tyypillistä uusien kasvi- ja eläinryhmien ilmaantuminen ja toisaalta sukupuuttoaallot. Ihmisen kehitystarina antaa vastauksia siitä, miten nykyihminen kehittyi hallitsevaksi lajiksi ja levittäytyi maapallon eri alueille.</p> </div> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="3ad3c8d3-9ac0-4eb6-b8f0-bf7d808171a8"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/3ad3c8d3-9ac0-4eb6-b8f0-bf7d808171a8/e467101b-3a19-46e1-a0e1-ce067e4da7b9_m.png" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Elämän maailmankaudet<span> </span><span class="nobr">4,6 m</span>iljardin vuoden aikana. Elämää on ollut vain viimeisten<span> </span><span class="nobr">600 m</span>iljoonan vuoden aikana.</div> </div> </div> </div> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left"><a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/04/evoluutio" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><span class="kit-fvbwk-text-button">Yle: Audio evoluutiosta</span></a></p> </div> </div> </div> </div> 2025-03-13T13:46:52+02:00 https://peda.net/id/1495103c000 2025-03-13T15:21:32+02:00 <h2><b>Elämän vanhan ajan</b><span> </span><span>merissä elämä kehittyi nopeammin vuosimiljardeja kestäneeseen edelliseen aikakauteen nähden. Selkärangattomat meduusat olivat vanhan ajan alussa kehittyneimpiä eläimiä. Simpukoille kehittyi ensimmäisinä suojaava, kova kuori. Äyriäisille kehittyi ensimmäisinä nivelikkäät jalat, jotka mahdollistivat nopean liikkumisen meren pohjalla.</span></h2> <div class="block"> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left">Kilpailu lajien välillä teki osasta lajeista saalistajia. Ensimmäiset selkärankaiset olivat alkeellisia<span> </span><b>kaloja</b>: rustokaloja ja luukaloja. Rustokaloihin kuuluvilla hailla ja rauskuilla ei ole luista selkärankaa eikä uimarakkoa.</p> </div> <div class="wide"> <div class="twoCols"><!--filtered attribute: data-columns-wrapper=""--> <div> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="63f6d665-813a-4dcf-8ab8-595dd083460a"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/63f6d665-813a-4dcf-8ab8-595dd083460a/c7382815-71de-4b16-b20b-316265e983d5_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Rustokaloihin kuuluvalla hailla ei ole luista selkärankaa eikä uimarakkoa. Valkohai.</div> </div> </div> </div> <div> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="3cb59b72-3665-4a73-b3d2-a5b34900e7c1"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/3cb59b72-3665-4a73-b3d2-a5b34900e7c1/abd83be4-8295-42b5-8a5a-b57c61d7d410_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Kallioimarre on sanikkainen. Sanikkaisilla oli jo veden kuljetusta varten johtosolukoita, joka oli ratkaiseva ominaisuus kasvien menestymisessä maalla.</div> </div> </div> </div> </div> </div> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left">Monisoluisten pääryhmistä kehittyivät eläinten lisäksi<span> </span><b>sienet</b><span> </span>ja<span> </span><b>kasvit</b>, jotka olivat ensimmäisiä maa-alueiden valtaajia. Maalle siirtymisessä kasveille kehittyi ominaisuuksia, joiden avulla lajit selviävät vähäiselläkin vedellä. Veden antamaa tukea ei ollut pystyssä pysymiseen. Kasvien kehitys eteni vesien levistä sammaliin.</p> <p class="astra-text-align-left"><b><span class="definition tooltip tooltipstered">Sanikkaisilla</span></b><span> </span>oli jo veden kuljetusta varten johtosolukoita, joka oli ratkaiseva ominaisuus kasvien menestymisessä maalla.</p> <p class="astra-text-align-left">Hiilikaudella noin<span> </span><span class="nobr">300 m</span>iljoonaa vuotta sitten saniaiset, kortteet ja lieot olivat vallitsevina elämän vanhan ajan metsissä. Suuret nopeakasvuiset saniaispuut hautautuivat maakerroksiin ja muodostivat hapettomissa oloissa kivihiiltä – juuri niitä kivihiilivarantoja, joita tänäkin päivänä käytetään energianlähteenä!</p> </div> <div class="wide"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="f0e8ba86-be4a-47d5-92f2-71850c8ced87"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/f0e8ba86-be4a-47d5-92f2-71850c8ced87/17dd7d82-c076-4742-9ece-7a796f509c83_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Elämän vanhan ajan meren selkärangattomia. Elämän vanhan ajan meressä eli mm. trilobiitteja (äyriäinen, vasemmalla) sekä jo kauan sitten sukupuuttoon kuolleita eliöitä (keskimmäiset eliöt). Oikealla on putkisuinen eläin,<span> </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nahkiainen" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">nahkiaisen</a><span> </span>esi-isä.</div> </div> </div> </div> <div class="wide"> <div class="kit-fvbwk-box-extra-info"> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;-->Elämän vanha aika<!--filtered end tag: </h4>--> <div class="slider slick-initialized slick-slider slick-dotted"><!--filtered attribute: data-slick="{ "infinite": true, "fade": true, "dots": true, "speed": 300, "slidesToShow": 1, "slidesToScroll": 1, "draggable": false, "accessibility": false, "swipe": false, "cssEase": "linear" }"-->Previous <div class="slick-list" aria-live="polite"> <div class="slick-track"> <div class="slick-slide slick-current slick-active" aria-hidden="false"><!--filtered attribute: data-slick-index="0"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="57c76bc2-9cbb-448b-9141-1c28a4cfc497"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/57c76bc2-9cbb-448b-9141-1c28a4cfc497/3359ced3-007f-4901-b857-5cd75d38d7e8_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Alkukalat olivat leuattomia. Nykykalalajeista vain nahkiainen (kuvassa) on leuaton. Nahkiaisen alkumuotoja on ollut merissä jo noin<span> </span><span class="nobr">500 m</span>iljoonaa vuotta sitten.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="1"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="4abb1ea2-3cd8-4ad4-8f01-4ee225801289"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/4abb1ea2-3cd8-4ad4-8f01-4ee225801289/9f2ce551-d634-4b7e-a2fe-531777abe8d5_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Leuan kehittyminen mahdollisti tehokkaamman saalistuksen. Rustokaloilla, kuten hailla, tukiranka koostuu rustosta luun sijaan. Kuvassa valkohai.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="2"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="857e201b-2e87-43a2-80f5-3e29d7fb36e8"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/857e201b-2e87-43a2-80f5-3e29d7fb36e8/1e601455-a132-49a1-9139-b945da909b22_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Molukkirapu on ollut nykyisen kaltainen miljoonien vuosien ajan. Siksi sitä voidaan sanoa &quot;eläväksi fosiiliksi&quot;.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="3"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="fc99d83e-4921-4e0b-b292-083af138d02d"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/fc99d83e-4921-4e0b-b292-083af138d02d/c8d79f13-a5c4-4fa3-b3c1-754c340df138_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Rupikonnat kuuluvat sammakkoeläimiin. Ne ovat riippuvaisia vedestä, ja niiden poikasilla onkin kidukset.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="4"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="40478b0a-1c34-4df2-b1fe-b8f40ed7b82b"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/40478b0a-1c34-4df2-b1fe-b8f40ed7b82b/374b5e0e-a61c-4600-8022-1e8ea0f92307_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Skorpionit ovat vanha eliöryhmä. Niitä oli jo yli<span> </span><span class="nobr">400 m</span>iljoonaa vuotta sitten. Nykyiset skorpionit muistuttavat fossiilisia edeltäjiään.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="5"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="9c706e7d-f778-4d95-a5bf-b0ec8c497244"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/9c706e7d-f778-4d95-a5bf-b0ec8c497244/61a478d6-b070-4e1a-be3c-894fb4294e4f_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Sudenkorentoja on ollut maapallolla jo<span> </span><span class="nobr">300 m</span>iljoonaa vuotta. Ne ovatkin maailman vanhimpia hyönteisiä.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="6"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="b13b3ae4-9694-40c0-9ff1-2b39dcf5c9a2"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/b13b3ae4-9694-40c0-9ff1-2b39dcf5c9a2/40d6af7e-b9bc-4ba6-8db7-2c020594fa86_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Korteet kuuluvat sanikkaisiin.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="7"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="e1484a2b-3700-4250-8daa-d541be08cc9a"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/e1484a2b-3700-4250-8daa-d541be08cc9a/eea4d23e-2fec-49e4-98fd-0dc864940df2_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Kallioimarre on saniainen, joka kasvaa kallioilla ja metsän kivillä. Toisin kuin muut saniaiset, se kestää hyvin kuivuutta.</div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> <div class="block"> <div class="section-extra"> <div class="section-extra-option"><a class="js-more-like-this-link" title="Löydä nopeasti lisämateriaalia samasta aiheesta"><!--filtered attribute: data-bind="click: moreLikeThisToggleClicked.bind($data, '/Chapter/MoreLikeThisChapterSectionPartial/6299', '6299')"--><em aria-hidden="true"></em><span> </span></a></div> </div> </div> 2025-03-13T15:21:32+02:00 https://peda.net/id/5ea67666000 2025-03-13T15:23:36+02:00 <h2><span>Elämän vanhalta ajalta seuraavalle aikakaudelle siirryttäessä tapahtui suuria muutoksia. Arvioiden mukaan jopa</span><span> </span><span class="nobr">90 p</span><span>rosenttia lajeista kuoli sukupuuttoon. Ilmaston muuttuminen kuivemmaksi ja viileämmäksi muutti</span><span> </span><b>elämän keskiajalla</b><span> </span><span>kasvien runsaussuhteita.</span></h2> <div class="block"> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="fced9dbe-636b-44c2-8195-75b834537c69"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/fced9dbe-636b-44c2-8195-75b834537c69/6a0450e1-0e0b-4436-8a2f-aac1f6a1e4f5_m.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Käpypalmu on elävä fossiili. Niiden fossiileja löytyy jo elämän keskiajan kerrostumista.</div> </div> </div> </div> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Itiökasvien menestys jäi taakse, kun siemenkasveista paljassiemeniset havupuut ja käpypalmut ottivat valta-aseman. Myös koppisiemeniset kasvit alkoivat kehittyä jo tällä aikakaudella.</p> <p class="astra-text-align-left">Sammakkoeläimille ilmaston kuivuminen tiesi elinolojen heikentymistä. Matelijat kehittyivät ja levittäytyivät meri- ja maaekosysteemeihin.</p> <p class="astra-text-align-left">Fossiililöytöjen perusteella myös ilmaan nousu onnistui.</p> </div> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Elämän keskiajan omaleimaisimpia matelijoita ovat hirmuliskot eli dinosaurukset. Ravinnon suhteen hirmuliskoissa oli kasvinsyöjiä, raadonsyöjiä ja petoja.</p> </div> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left">Miksi nämä suuret eläimet hävisivät tämän aikakauden lopulla? Yhdeksi selitykseksi on esitetty maapalloon törmännyttä meteoriittia. Auringonsäteet eivät aiempaan tapaan lämmittäneet maapallon pintaa, eivätkä hirmuliskot enää selvinneetkään samalla tavalla kylmemmässä ilmastossa.</p> </div> <div class="wide"> <div class="media"> <div class="embedded-content"> </div> <div class="caption">Nisäkkäät ja linnut kehittyivät elämän keskiajan loppupuolella. Samoin kukkakasvit kehittyivät. Elämän keskiajan lopulla suuri massasukupuutto tuhosi dinosaurukset.</div> </div> </div> <div class="wide"> <div class="kit-fvbwk-box-extra-info"> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;-->Elämän keskiaika<!--filtered end tag: </h4>--> <div class="slider slick-initialized slick-slider slick-dotted"><!--filtered attribute: data-slick="{ "infinite": true, "fade": true, "dots": true, "speed": 300, "slidesToShow": 1, "slidesToScroll": 1, "draggable": false, "accessibility": false, "swipe": false, "cssEase": "linear" }"-->Previous <div class="slick-list" aria-live="polite"> <div class="slick-track"> <div class="slick-slide slick-current slick-active" aria-hidden="false"><!--filtered attribute: data-slick-index="0"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="f1e65efe-2ce6-452e-9f86-28c17e413c06"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/f1e65efe-2ce6-452e-9f86-28c17e413c06/dd9bfc86-66ac-494f-80fe-551c197d9895_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Matelijoiden maalla selviytymistä edistivät sisäinen hedelmöitys ja munan sisällä tapahtuva alkionkehitys.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="1"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="a3150202-6687-46d0-89aa-a9e3195f23f8"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/a3150202-6687-46d0-89aa-a9e3195f23f8/218e5bc2-14ea-4e31-817f-09aef60cc0ae_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Fossiililöytöjen perusteella tehty malli dinosauruksen munapesästä.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="2"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="f6ab633f-8279-4bf1-a11c-4b93d49d107b"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/f6ab633f-8279-4bf1-a11c-4b93d49d107b/03d0ef1a-9cce-4142-9d3f-a80254440218_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Fossiililöytöjen perusteella on voitu rakentaa kokonaisia malleja dinosauruksista. Kentrosaurus.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="3"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="306ca506-0b4a-4286-9264-c78b9eff6fad"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/306ca506-0b4a-4286-9264-c78b9eff6fad/0251a0d1-f300-43c9-be49-7ae545b492b7_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Linnut ovat kehittyneet matelijoista. Niillä on kalkkikuorinen muna kuten matelijoillakin. Linnuilla on useita lentämiseen liittyviä sopeutumia, kuten kevyt luusto, höyhenpeite ja hyvä verenkierto. Kuvassa merimetso.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="4"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="ba3669ff-f7de-435c-945d-7272f72724ad"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/ba3669ff-f7de-435c-945d-7272f72724ad/68283f65-699b-440f-b7fb-77195d72bfa8_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Käpypalmut ovat evolutiivisesti erittäin vanhoja paljassiemenisiä kasveja. Ne ovat eläviä fossiileja, eli ne ovat säilyneet melko samanlaisena miljoonien vuosien ajan.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="5"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="6c70f367-b350-46f3-a894-653ef58ca485"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/6c70f367-b350-46f3-a894-653ef58ca485/acd67268-3c0e-4c35-9ee5-e143a8b70bfc_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Havupuut ovat paljasiemenisiä siemenkasveja. Kuvassa mänty.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="6"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="b8effef6-72f9-45c6-81d4-bb3d6ff0bbfa"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/b8effef6-72f9-45c6-81d4-bb3d6ff0bbfa/58ea28c6-388a-4db0-b433-1475b24f6ab1_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Koppisiemenisillä eli kukkakasveilla siemen kehittyy hedelmän sisällä. Kuvassa valkovuokko.</div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2025-03-13T15:23:36+02:00 https://peda.net/id/6c25f418000 2025-03-13T13:50:55+02:00 <h2><b>Fossiili</b><span> </span><span>muodostuu, kun eliö jää hapettomaan tilaan, jossa sen rakenne ei hajoa, vaan rakennusaineet joko säilyvät tai korvautuvat hajoamattomilla mineraaleilla.</span></h2> <div class="block"> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left">Fossiileja, kuten löydetyt mammutit, on tallentunut maakerroksiin sekä suohon ja jäähän. Myös esimerkiksi meripihkaan on jäänyt esihistoriallisia hyönteisiä.</p> </div> <div class="wide"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="257d1ed8-45b6-4c69-92c8-5f50df172a71"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/257d1ed8-45b6-4c69-92c8-5f50df172a71/1815bb0a-1736-45e3-ac26-0e97e85c1e04_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Fossiileja: Vasemmalla kivettymä (ammoniitti, muinainen nilviäinen). Keskellä ​sudenkorennon fossiili ja oilkealla dinosauruksen jalanjälki.</div> </div> </div> </div> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Fossiilit ovat todisteita eliöiden vähittäisestä kehittymisestä ja muuttumisesta. Mitä syvemmällä maakerrostumissa eläinten ja kasvien jäänteet ovat, sitä alkeellisempia ne ovat. Vastaavasti lähempänä pintaa ja siten uudemmissa kerrostumissa olevat fossiilit ovat rakenteeltaan enemmän nykyisten eliömuotojen kaltaisia.</p> <p class="astra-text-align-left">Lajien kehittymistä voidaan tutkia myös<span> </span><b>yksilönkehityksen vaiheita</b><span> </span>vertaamalla. Kalalla, kanalla ja ihmisellä on kaikilla varhaisessa vaiheessa hyvin paljon toisiaan muistuttavat muodot. Tämä kertoo siitä, että lajeilla on evoluution vaiheessa ollut yhteinen kantamuoto.</p> </div> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="dffefb85-0099-44bc-acf7-a573319af5e7"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/dffefb85-0099-44bc-acf7-a573319af5e7/b91e836c-7cfe-4e0e-b006-c52dc1b650e5_m.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Alkionkehityksen vertailua: Kalan, kilpikonnan, linnun ja ihmisen alkiokehitys. Varhaiset muodot muistuttavat sitä enemmän toisiaan, mitä läheisempää sukua eliöt ovat toisilleen.</div> </div> </div> </div> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Myös<span> </span><b>raajojen</b><span> </span>samankaltaisuutta vertaamalla voidaan havaita lajien kehittyneen samoista kantamuodoista. Selkärankaisten eturaajoissa voidaan havaita tietty yhteinen perusrakenne, josta ne ovat muotoutuneet kullekin lajille tyypilliseen muotoon.</p> <p class="astra-text-align-left">Eliölajeilla tavatut<span> </span><b>surkastumat</b><span> </span>ovat myös todiste niiden kehittymisestä alkeeällisemmista muodoista. Ihmiselläkin on surkastumia, mm. korvanliikuttajalihakset ja vilkkuluomi silmässä.</p> </div> <div class="wide"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="d7f2d973-b629-4cc7-8b7e-d82771d8d1a7"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/d7f2d973-b629-4cc7-8b7e-d82771d8d1a7/d3734748-dc9e-41fd-8971-5f13eb634cd9_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Surkastumat ovat todiste evoluutiosta. Ihmisen surkastumia.</div> </div> </div> </div> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Myös ihmisen harjoittama<span> </span><b>eläin- ja kasvilajien jalostus</b><span> </span>on todiste evoluutiosta – se on nopeutettua evoluutiota. Jalostus perustuu yksilöiden välisiin eroihin ominaisuuksissa. Jalostaja valikoi eläin- tai kasvilajin yksilöistä ne, joilla on halutut ominaisuudet ja niitä lisäämällä muuttaa lajia haluttuun suuntaan. Näin on muodostettu esimerkiksi nykyiset viljeltävät<span> </span><span class="definition tooltip tooltipstered">hyötykasvien lajikkeet</span>, joilla kaikilla on luonnon oma kantamuoto. Samoin koti- ja lemmikkieläinrodut pohjautuvat johonkin kantamuotoon.</p> <p class="astra-text-align-left">Todiste evoluutiosta on myös lajien<span> </span><b>geneettinen samankaltaisuus</b>: mitä enemmän lajien välillä on samankaltaisuutta perimässä, sitä lähempänä ne ovat kehityshistorialtaan toisiaan. Ihmisen ja simpanssin perimä on toiminnallisten geenien osalta<span> </span><span class="nobr">99,4-p</span>rosenttisesti samanlainen, kun taas ihmisen ja hiiren geenit ovat<span> </span><span class="nobr">80-p</span>rosenttisesti samoja. Geneettinen samankaltaisuus johtaa<span> </span><span class="definition tooltip tooltipstered">valkuaisaineiden samankaltaisuuteen</span>.</p> <p class="astra-text-align-left">Nykyään on elossa muutamia lajeja, joiden sanotaan olevan<span> </span><b>eläviä fossiileja</b>, sillä ne ovat säilyneet lähes muuttumattomia miljoonien vuosien ajan. Tällaisia ovat siili, neidonhiuspuu ja vesinokkaeläin. Lajin kehittyminen ja ulkomuodon muuttuminen eivät siis ole aina välttämättömiä lajin säilymisen kannalta.</p> </div> <div class="side"> <div class="kit-fvbwk-box-exercise"> <div class="reflect"> <div class="exercise composite scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-key="4200cfb5-495c-4e84-8738-c7918f4cfa15"--><!--filtered attribute: data-title="B. Evoluution todisteita"--><!--filtered attribute: data-description="Valitse oikea vaihtoehto."--><!--filtered attribute: data-correct-answers="{"5164e1ed-08de-4624-bd0f-40e4a14a7d37":{"73a6aaba-94c8-41e8-a4b5-8c855591e835":true,"062e5b61-9bb3-486e-8e6b-fa57bc781560":false},"234d88dd-9966-475c-a768-77de52ae4d59":{"ec432410-4e62-4740-9d65-1e03caca94c8":true,"b1ac1c53-988d-4adf-b008-6ad6f23b2eb9":false}}"--><!--filtered attribute: data-example-answers="{}"--> <div> <div class="head"> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2025-03-13T13:50:55+02:00 https://peda.net/id/a41fddd6000 2025-03-13T15:25:33+02:00 <h2><span>Siemenkasveihin kehittyi elämän keskiajan lopulla paljassiemenisten rinnalle </span><b><span class="definition tooltip tooltipstered">koppisiemenisiä kasveja</span></b><span>. Koppisiemenisillä kasveilla siemen on kuivuudelta suojassa eli niin sanotusti &quot;kopissa&quot;. Tämä ominaisuus on osaltaan tehnyt tästä siemenkasvien ryhmästä</span><span> </span><b>elämän uuden ajan</b><span> menestyneimmän kasviryhmän.</span></h2> <div class="block"> <div class="wide"> <div class="media"> <div class="embedded-content"> </div> <div class="caption">Kasvien kehittyminen</div> </div> </div> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left"><b>Elämän uusi aika</b><span> </span>on eläinten osalta nisäkkäiden ja lintujen aikaa. Ilmaston viileneminen ei hidastanut näiden tasalämpöisten eläinten menestymistä kuten kävi vaihtolämpöisille matelijoille. Linnuilla höyhenpeite auttoi lämmönsäätelyssä. Lintujen lailla myös nisäkkäiden kehittyminen oli alkanut elämän keskiajalla. Linnut ja nisäkkäät kehittyivät monimuotoisiksi eläinryhmiksi elämän uudella ajalla. Maapallon suurekosysteemeille tundralta sademetsiin levittäytyi petoja ja kasvinsyöjiä.</p> <p class="astra-text-align-left">Elämän keskiajalla suurin osa lajeista hävisi sukupuuttoon. Myös elämän uudella ajalla on huomattava määrä lajeja kuollut sukupuuttoon.</p> <p class="astra-text-align-left">Pussihukat, muuttokyyhkyt ja monet muut mielenkiintoiset eläimet eivät ole luonnon aiheuttamien muutosten takia hävinneet vain yhden lajin aikaansaannosten tuloksena. Onko tämä yksi laji aikaansaamassa uuden<span> </span><b><span class="definition tooltip tooltipstered">sukupuuttoaallon</span></b>?</p> </div> <div class="side"> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="a9cc7e45-7163-4b5c-b6c0-5bf1c1d84cec"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/a9cc7e45-7163-4b5c-b6c0-5bf1c1d84cec/c1d6b503-9c20-4962-a4c3-28aa0a87ac22_m.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption"><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Isopanda" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Isopanda</a><span> </span>on luonnonsuojelun lippulaiva, sillä tämän sympaattisen eläimen pelätään kuolevan sukupuuttoon.</div> </div> </div> </div> <div class="wide"> <div class="kit-fvbwk-box-extra-info"> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;-->Elämän uusi aika<!--filtered end tag: </h4>--> <div class="slider slick-initialized slick-slider slick-dotted"><!--filtered attribute: data-slick="{ "infinite": true, "fade": true, "dots": true, "speed": 300, "slidesToShow": 1, "slidesToScroll": 1, "draggable": false, "accessibility": false, "swipe": false, "cssEase": "linear" }"-->Previous <div class="slick-list" aria-live="polite"> <div class="slick-track"> <div class="slick-slide slick-current slick-active" aria-hidden="false"><!--filtered attribute: data-slick-index="0"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="acadada4-a4d4-4a40-93d7-e52f31a526c8"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/acadada4-a4d4-4a40-93d7-e52f31a526c8/cc347232-10c7-46e7-8df1-5d3a24500f89_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Afrikan savannien suuret nisäkkäät, kuten norsu, ovat maailman tunnetuimpia nisäkkäitä.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="1"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="055f821c-759e-4b6c-bb61-8099cdbba67f"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/055f821c-759e-4b6c-bb61-8099cdbba67f/74967fc0-9e44-46bf-8c06-876e2e3ec222_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Maapallolla elää nykyisin noin<span> </span><span class="nobr">9 000 l</span>intulajia. Runsaslajisin lahko on varpuslinnut, johon kuuluu yli<span> </span><span class="nobr">5 000 l</span>ajia.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="2"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="fa84536a-5ab0-4e6a-b51d-b553c6a372a6"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/fa84536a-5ab0-4e6a-b51d-b553c6a372a6/04de2f80-3cda-424c-b84f-ad1871e2cb65_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Vesinokkaeläimet ovat erikoisia nisäkkäitä, sillä ne munivat ja niillä ei ole nisiä. Vesinokkaeläimet erosivat muihin nisäkkäisiin johtavasta kehityslinjasta.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="3"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="09a1b2e0-dde0-4ab2-9b49-ef0629a0cea2"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/09a1b2e0-dde0-4ab2-9b49-ef0629a0cea2/e6c2f061-c347-4c5b-9c92-f289095824c6_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Nisäkkäät kehittyivät noin<span> </span><span class="nobr">200 m</span>iljoonaa vuotta sitten nisäkäsliskoista. Nisäkkäät kehittyivät nokkaeläimiksi, pussieläimiksi ja istukallisiksi nisäkkäiksi. Kuvassa pussieläimiin kuuluva harmaakenguru.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="4"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="56f838e7-fd20-4467-a885-59e51ed6fbc9"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/56f838e7-fd20-4467-a885-59e51ed6fbc9/88ced2aa-bc7c-4465-ab0a-3c4316d7abd1_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Nisäkkäät ovat sopeutuneet vaihteleviin olosuhteisiin mm. karvapeitteensä, hyvien aistiensa ja sosiaalisuutensa ansiosta.Dinosaurusten tuhouduttua nisäkkäät ja linnut valtasivat niiltä vapautuneet ekolokerot.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="5"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="29fe78fe-6921-4133-8300-f5c5139acff4"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/29fe78fe-6921-4133-8300-f5c5139acff4/41784003-ee7f-4e8b-81c1-677727165ff1_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Nykyihminen on kehittynyt viimeisten viiden miljoonan vuoden aikana.</div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2025-03-13T15:25:33+02:00 https://peda.net/id/97af359a000 2025-03-13T13:52:08+02:00 <div class="block"> <div class="wide"> <div class="kit-fvbwk-box-extra-info"> <div class="slider slick-initialized slick-slider slick-dotted"><!--filtered attribute: data-slick="{ "infinite": true, "fade": false, "dots": true, "speed": 300, "slidesToShow": 1, "slidesToScroll": 1, "draggable": false, "accessibility": false, "swipe": false }"--> <div class="slick-list" aria-live="polite"> <div class="slick-track"> <div class="slick-slide slick-cloned" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="-1"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="4c1f101f-d869-43e5-bc62-31329db65a2b"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/4c1f101f-d869-43e5-bc62-31329db65a2b/811d1041-eab5-4736-86fd-06d903d08a93_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Siili on elävä fossiili.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide slick-current slick-active" aria-hidden="false"><!--filtered attribute: data-slick-index="0"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="b8d9efb8-26a1-42c9-83f8-7fc306de1d3e"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/b8d9efb8-26a1-42c9-83f8-7fc306de1d3e/d8ceefe4-3863-4c21-bf2b-14d9aff4ff29_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Liskolintu on matelijan ja linnun välimuoto. Fossiilista erottuu useita lintumaisia piirteitä, kuten siivet, höyhenet ja nokka. Matelijamaisia piirteitä ovat hampaat ja kynnelliset sormet siivissä.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="1"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="f4895cf2-7715-4d0f-9f64-ab77fb45c2c3"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/f4895cf2-7715-4d0f-9f64-ab77fb45c2c3/32e8616c-d15a-4356-a22f-ae835a5d6ac8_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Fossiilisarja tarkoittaa eri-ikäisistä fossiileista muodostettua kokonaisuutta, jonka avulla voidaan päätellä esimerkiksi hevosen evoluutiosta pienestä pensaikossa eläneestä nisäkkäästä arojen kookkaaksi kavioeläimeksi.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="2"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="007f62d4-9fdf-4ff8-8bcf-26d71cc12bff"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/007f62d4-9fdf-4ff8-8bcf-26d71cc12bff/fd8071e5-2389-4340-a68f-9bb6cdbcb4ae_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Hämähäkki on säilynyt meripihkassa fossiilina.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="3"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="a2fb3fcb-0ddf-479b-8056-61c61bc9a155"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/a2fb3fcb-0ddf-479b-8056-61c61bc9a155/2aa9c9a5-0c67-4481-89d3-6aeeefec572c_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Koirien jalostus on esimerkki ihmisen suorittamasta valintajalostuksesta. Shar-pei on vanha kiinalainen rotu. Monet koirarodut kärsivät valintajalostuksen aiheuttamista vaivoista ja perinnöllisistä sairauksista. Esimerkiksi bulldogit eivät pysty enää synnyttämään poikasia luonnollisesti.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="4"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="253e4df0-5fc0-4978-b83d-8a67771ba7c3"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/253e4df0-5fc0-4978-b83d-8a67771ba7c3/11c9c606-8e38-4fac-b4da-cac50752a90c_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Eri selkärankaisten raajat ovat sopeutuneet erillaisiin käyttötarkoituksiin, minkä vuoksi niistä on kehittynyt hieman erillaisia. Kuvassa näkyvät ihmisen (A), yhteisen kantamuodon (B), valaan (C), linnun (D) ja sammakon (E) eturaajojen rakenteet.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="5"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="4c1f101f-d869-43e5-bc62-31329db65a2b"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/4c1f101f-d869-43e5-bc62-31329db65a2b/811d1041-eab5-4736-86fd-06d903d08a93_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Siili on elävä fossiili.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide slick-cloned" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="6"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="b8d9efb8-26a1-42c9-83f8-7fc306de1d3e"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/b8d9efb8-26a1-42c9-83f8-7fc306de1d3e/d8ceefe4-3863-4c21-bf2b-14d9aff4ff29_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Liskolintu on matelijan ja linnun välimuoto. Fossiilista erottuu useita lintumaisia piirteitä, kuten siivet, höyhenet ja nokka. Matelijamaisia piirteitä ovat hampaat ja kynnelliset sormet siivissä.</div> </div> </div> </div> </div> </div> <a class="js-section-extra-menu-toggle tooltipstered"><!--filtered attribute: data-target-menu-id="#m6168"--></a></div> </div> </div> </div> <div class="block"> <div class="wide more-like-this-block"> </div> </div> 2025-03-13T13:52:08+02:00 https://peda.net/id/0cf977b6000 2025-03-13T13:55:25+02:00 <h2><span>Mikä saa aikaan havaitun eliöiden vähittäisen muuttumisen?</span><span> </span><b>Luonnonvalinta</b><span> </span><span>on tärkein evoluutioon vaikuttava tekijä. Luonnonvalinta perustuu sille, että lajin yksilöt tuottavat jälkeläisiä enemmän kuin sillä paikalla pystyy elämään. Suurimmalla todennäköisyydellä selviävät kunkin eliölajin yksilöt, jotka ovat sopeutuneet parhaiten sillä hetkellä vallitseviin luonnonolosuhteisiin. Ne menestyvät parhaiten ja tuottavat eniten jälkeläisiä siirtäen geenejään seuraavalle sukupolvelle. Geenien mukana siirtyvät perinnölliset ominaisuudet.</span></h2> <div class="block"> <div class="wide"> <p class="astra-text-align-left">Luonnonvalinta voi toimia vain, jos yksilöt ovat erilaisia. Yksilöiden välillä onkin eroja ominaisuuksissa, jotka vaikuttavat niiden menestymiseen. Näitä eroja tuottavat perimämuutokset eli mutaatiot ja suvullisen lisääntymisen kautta syntyvä muuntelu. Esimerkiksi mutaatioiden kautta voi kehittyä siemeniä, joista kehittyvien puun taimien lehdet ovat eri värisiä. Tietyn väriset lehdet yhteyttävät paremmin kuin muiden. Tällaiset kasvit tuottavat enemmän siemeniä kuin muiden: on tapahtunut luonnonvalintaa.</p> <p class="astra-text-align-left">Samalla paikalla elävät ja keskenään lisääntyvät saman lajin yksilöt muodostavat populaation. Populaatiossa periaatteessa kaikki lajin yksilöt voivat lisääntyä toistensa kanssa. Jos populaatio jostain syystä joutuu tilanteeseen, jossa joku tekijä estää yksilöiden lisääntymisen keskenään, voivat yksilöt pitkän ajan kuluessa kehittyä eri suuntiin, jolloin lajista muodostuu erilaisia muotoja, alalajeja ja pitkän ajan kuluessa jopa eri lajit. Puhutaan uuden lajin syntymisestä eli<span> </span><b>lajiutumisesta</b>.</p> <p class="astra-text-align-left">Lisääntymisesteenä populaatioiden välillä voi toimia esimerkiksi vuoristo, joka jakaa populaation, tai ihmisen rakentama tie, joka jakaa metsän osiin.</p> </div> <div class="wide"> <div class="twoCols"><!--filtered attribute: data-columns-wrapper=""--> <div> <div class="media"> <div class="embedded-content"> </div> <div class="caption">Allopatrinen lajiutuminen</div> </div> </div> <div> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="ee6157c6-2cda-4cd5-9045-e9fadbbc5b7b"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/ee6157c6-2cda-4cd5-9045-e9fadbbc5b7b/83546875-8b06-40ef-b79a-4cc17c18a40e_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Luonnonvalinta voi suosia esimerkiksi suuria yksilöitä. Tämän seurauksena lajin yksilöt ovat tulevaisuudessa suurempia kuin nykyisin.</div> </div> </div> </div> </div> </div> <div class="main"> <p class="astra-text-align-left">Lajiutumista voi tapahtua myös niin, että saman lajin yksilöt joutuvat erilaisiin elinympäristöihin, joissa ympäristötekijät muokkaavat lajia pikku hiljaa. Laji sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin ja tapahtuu luonnonvalintaa.</p> <p class="astra-text-align-left">Lajin, alalajin tai populaation säilymiseen muuttuvissa ympäristöolosuhteissa vaikuttaa se, miten paljon yksilöiden välillä on eroja niiden perimässä – ts. miten paljon ne eroavat toisistaan geneettisesti. Koska yksilön perimä saa aikaan yksilön ominaisuudet, geneettisesti monimuotoinen populaatio on myös ominaisuuksiltaan monimuotoinen. Tällöin elinympäristön muuttuessa löytyy yksilöitä, joiden ominaisuudet edesauttavat selviämistä uusissa olosuhteissa ja laji tai populaatio pystyy sopeutumaan näihin uusiin olosuhteisiin. Jos haluamme suojella lajeja ja populaatioita, on pidettävä huoli siitä, että niiden perimä säilyy monimuotoisena.</p> <p class="astra-text-align-left">Nykyelämässä todisteeksi evoluutiosta käyvät bakteerit, jotka ovat kehittyneet vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi useille antibiooteille. Bakteereista on siis kehittynyt kantoja, joihin lääkkeenä käytetyt antibiootit eivät enää tehoa. Nämä ns. sairaalabakteerit ovat terveydenhoidon suurimpia uhkia.</p> </div> <div class="side"> <div class="kit-fvbwk-box-exercise"> <div class="reflect"> <div class="exercise composite scope-kit-fvbwk"><!--filtered attribute: data-key="ba7bc0d3-e33c-4397-b43d-7ee3c55b3522"--><!--filtered attribute: data-title="C. Evoluution mekanismit"--><!--filtered attribute: data-description="Valitse oikea vaihtoehto."--><!--filtered attribute: data-correct-answers="{"a6cc4708-19ea-42f8-8b2c-f6cd688c3b6e":{"e11ef01f-8796-465b-af9a-c703a12f0584":false,"0af33ef6-bf9b-4588-b575-10a4735c92aa":true},"0220b547-e480-4e3b-a3e8-5ccc25c98614":{"d155593b-6c02-4c2d-a5a1-320ae5317e87":true,"8865d0c5-99c9-4dce-9f5d-cfa597013de1":false}}"--><!--filtered attribute: data-example-answers="{}"--> <div> <div class="head"> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2025-03-13T13:55:25+02:00 https://peda.net/id/b94d4064000 2025-03-13T15:18:59+02:00 <div class="block"> <div class="wide"> <div class="kit-fvbwk-box-extra-info"> <div class="slider slick-initialized slick-slider slick-dotted"><!--filtered attribute: data-slick="{ "infinite": true, "fade": true, "dots": true, "speed": 300, "slidesToShow": 1, "slidesToScroll": 1, "draggable": false, "accessibility": false, "swipe": false, "cssEase": "linear" }"--> <div class="slick-list" aria-live="polite"> <div class="slick-track"> <div class="slick-slide slick-current slick-active" aria-hidden="false"><!--filtered attribute: data-slick-index="0"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="0fe12063-3d1e-4d8b-bf83-91069883dac3"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/0fe12063-3d1e-4d8b-bf83-91069883dac3/259d89d0-60c3-49f0-9209-915120057c6d_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Kemiallinen evoluutio. Ennen elämän kehittymistä alkumaapallolla kehittyi alkuaineista ja pienistä molekyyleistä hiiilyhdisteitä, kuten aminohappoja.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="1"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="03c5a226-9138-4311-986c-dff47263498a"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/03c5a226-9138-4311-986c-dff47263498a/44dce2f7-95b8-438f-a1ed-41725cea56c8_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Monisoluisuus ja suvullinen lisääntyminen olivat merkittäviä käännekohtia evoluutiossa. Suvullinen lisääntyminen mahdollistaa perinnöllisen muuntelun määrän kasvun. Munasolu ja siittiöitä.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="2"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="f0de2d79-805c-4288-b5f9-ab5600577088"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/f0de2d79-805c-4288-b5f9-ab5600577088/d43e7184-407c-47bd-8a3f-ea3b763a33e3_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Monisoluisuus mahdollisti solujen erilaistumisen. Kuvassa merisiilin alkio (8-soluvaihe).</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="3"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="91f4d4c0-9474-4853-8984-b9408f57d32e"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/91f4d4c0-9474-4853-8984-b9408f57d32e/fe691526-4fbb-4a15-8950-c288be3377ae_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Syanobakteerit ovat yhteyttämiskykyisiä bakteereja, joiden ajatellaan olevan viherhiukkasten edeltäjiä. Ns. sinileväkukinnot ovat itse asiassa syanobakteeriesiintymiä.</div> </div> </div> </div> <div class="slick-slide" aria-hidden="true"><!--filtered attribute: data-slick-index="4"--> <div class="media"><!--filtered attribute: data-media-type="image"--><!--filtered attribute: data-media-logical-id="f497ffbb-84ef-4476-a5e5-0cb6d46241f3"--> <div class="mediaGalleryNode mediaGalleryLauncher"> <div class="image mediaNode"><img src="https://opiqfi.blob.core.windows.net/kitcontent/df9efc4e-71f8-4259-92ac-cbfcfe95316b/f497ffbb-84ef-4476-a5e5-0cb6d46241f3/ccf8c983-5f39-423b-a322-5ff8af8bab9b_l.jpg" alt="" title=""/></div> <div class="caption">Stromatoliitit ovat muinaisista syanobakteereista muodostuneita kerrostumia. Ne kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin fossiileihin.</div> </div> </div> </div> </div> </div> <a class="js-section-extra-menu-toggle tooltipstered"><!--filtered attribute: data-target-menu-id="#m6298"--></a></div> </div> </div> </div> <div class="block"> <div class="wide more-like-this-block"> </div> </div> 2025-03-13T15:18:59+02:00