5. Lihakset

Kertausvideot

2022-11-09T12:42:56+02:00

Lihastyypit

https://www.youtube.com/watch?v=1sJuzz76jjY

Lihaksen toiminta

https://www.youtube.com/watch?v=82QiVcX0OvY

Luvun sisällys

2018-03-18T08:09:20+02:00

5.1 Lihakset

5.2 Lihassolutyypit
5.3 Miksi olemme hyviä juoksemaan?
5.4 Poikkijuovainen lihaskudos
5.5 Poikkijuovaisia lihaksia
5.6 Sileä lihaskudos
5.7 Sydänlihaskudos

5.8 Lihaksen voiman säätely
5.9 Lihaksen supistuminen

5.10 Lihasharjoittelun vaikutus lihaksistoon
5.11 Lihakset liikunnassa

5.1 Lihakset

2017-12-10T09:30:41+02:00

Lihaksemme ovat lähes puolet koko kehomme painosta. Toimiakseen ne vaativat paljon energiaa ja happea.

Valtaosa lihasten päivittäisestä energian tarpeesta saadaan hiilihydraateista. Lihasten kasvamiseen sen sijaan tarvitaan paljon proteiineja.

Kehossamme on kolmen tyyppistä lihaskudosta.

Sydän on tahdosta riippumatonta poikkijuovaista sydänlihaskudosta. Lihassolut saavat supistuessaan aikaan sydämen supistuksen, jolloin verta kuljetetaan verisuonia pitkin sydämestä eteenpäin.

Kun juokset, tahdonalaiset poikkijuovaiset luustolihakset supistuvat.

Sileät lihassolut supistelevat tahdosta riippumatta liikuttaen esimerkiksi ruokaa suolessa ja verta suonissa.

Ihmisten lihaksistot eroavat toisistaan. Joku on hyvä kestävyysliikunnassa, kun taas joku toinen kipaisee lyhyen matkan todella nopsasti. Nopeus vaatii voimaa, joten nopealla ihmisellä on jaloissaan vahvemmat lihakset.

5.2 Lihassolutyypit

2017-11-14T19:47:17+02:00

Opetus.tv: lihassolutyypit

5.3 Miksi olemme hyviä juoksemaan?

2016-10-14T05:47:52+03:00

5.4 Poikkijuovainen lihaskudos

2017-12-10T09:34:40+02:00

Poikkijuovainen lihaskudos on toiminnaltaan nopeaa.

Luihin kiinnittyvien poikkijuovaisten lihasten solut ovat pitkiä, mutta ohuita. Soluissa on useita tumia.

Poikkijuovaisia luustolihaksia on kaikkialla kehossamme, ja se mahdollistaa liikkeemme.

Poikkijuovaisen lihaskudoksen supistumista pystymme itse kontrolloimaan.

Poikkijuovaisia lihaksia kutsutaan myös luustolihaksiksi, sillä ne kiinnittyvät jänteillä luihin. Esimerkiksi pohjelihas kiinnittyy akillesjänteen avulla kantaluuhun.

Piirroksessa on esitetty suurimpia luustolihaksiamme, jotka koostuvat poikkijuovaisista, tahdonalaisista lihassoluista.

Poikkijuovainen lihas muodostuu lihaskimpuista, joissa on pitkiä lihassoluja vierekkäin.

5.5 Poikkijuovaisia lihaksia

2017-03-03T16:32:33+02:00

Lihaksia:

1. rintalihas,
2. olkalihas (käsivarren ojentajalihas)
3. hauislihas
4. hartialihas
5. vatsalihakset
6. reisilihakset
7. pohjelihas

Lihaksia

2018-11-28T12:53:49+02:00

5.6 Sileä lihaskudos

2017-12-10T09:36:27+02:00

Suolten, hengitysteiden, verisuonien ja mahalaukun sisäpinta on sileää lihaskudosta. Tätä lihaskudosta on myös virtsateiden ja sukuelinten ympärillä.

Suolet kuljettavat ruokasulaa ja suonet verta, ja mahalaukku supistelee aaltomaisesti liikutellen ruokasulaa.

Tällä toiminnalla ei ole kiirettä, joten sileän lihaskudoksen solut toimivat hitaasti.

Sileät lihassolut toimivat tahdostamme riippumatta. Lihassolujen toimintaa ohjaa autonominen hermosto.

Sileiden lihasten solut ovat soikeita ja toisiinsa nähden limittäin. Soluissa on vain yksi tuma.

5.7 Sydänlihaskudos

2017-12-10T09:37:32+02:00

Sydänlihaskudoksen poikkijuovaisissa soluissa on yksi tuma.

Solut ovat haaraisia. Ne liittyvät yhteen verkkomaiseksi kokonaisuudeksi, joten tieto välittyy nopeasti koko sydänlihaksen kudokseen.

Lähes kaikki sydänlihaksen solut supistuvat yhtä aikaa.

Emme pysty itse kontrolloimaan sydäntä, joten lihaskudos on tahdosta riippumatonta.

Sydänlihaksella on oma sähköinen säätelyjärjestelmänsä. Sydäntä ja verenkiertoa käsitellään omassa luvussa 9.

5.8 Lihaksen voiman säätely

2016-12-26T09:59:51+02:00

Kehoamme liikuttavat poikkijuovaiset lihakset toimivat tahtomme mukaisesti.

Pystymme itse määrittelemään käytettävissä olevan voiman. Solutasolla tämä tapahtuu siten, että supistuvien solujen määrä määrittää käytettävän voiman.

Mitä enemmän lihaksen soluja on supistuneena, sitä voimakkaammin lihas tekee työtä. Yksittäiset solut toimivat on–off-periaatteella: ne joko supistuvat täysin tai lepäävät.

5.9 Lihaksen supistuminen

2017-11-14T19:50:11+02:00

Lihaksen supistumisen tapahtumasarja alkaa aivoista tulevasta käskystä.

Aivoista käsky siirtyy selkäytimeen (1), josta käsky siirtyy liikehermoa (2-3) pitkin poikkijuovaisen lihassolun (4) pinnalle (6), jolloin lihas supistuu. Kukin hermosolu on yhteydessä satoihin lihassoluihin.

Kuvan numeroiden selitykset: 1. selkäydin, 2. liikehermo, 3. liikehermosäie. 4. lihassolu, 5. lihassolun tuma, 6. hermosolun päätelaajentuma, 7. lihassolukimppu.

Opetus.tv: Lihassolun supistuminen

5.10 Lihasharjoittelun vaikutus lihaksistoon

2017-12-10T09:44:46+02:00

Poikkijuovaisessa lihaskudoksessa on kahdentyyppisiä lihassoluja. Punaiset lihassolut ovat hitaita, mutta kestäviä. Valkoiset solut ovat nopeita, mutta ne väsyvät nopeasti. Molempia tyyppejä on kaikissa “liikuntalihaksissa”.

Voimaharjoittelu lisää lihasten kokoa, mutta ei lisää solujen määrää. Voimaharjoittelussa hitaat solut kasvavat.

Runsaan voimaharjoittelun myötä lihaksen hapenottokyky saattaa heiketä, ja näin kestävyysominaisuudet voivat heiketä.

Pitkäkestoinen harjoittelu pienellä vastuksella kasvattaa lihasten hapenottokykyä, jolloin niiden kestävyys paranee.

5.11 Lihakset liikunnassa

2025-08-05T16:04:49+03:00

: Etunojapunnerruksessa käytetään rintalihaksia ja käden ojentajalihaksia.
: Hauislihas ojentaa käden.
: Kestävyysjuoksijoilla on lihassoluja, jotka eivät väsy helpolla. Kenialaiset ovat maailman parhaita kestävyysjuoksijoita.
: Pikajuoksijan on oltava lihaksikas. Usain Bolt.
: Treenatussa kehossa lihakset erottuvat selvästi.

Navigointi

2019-01-27T20:33:51+02:00

Termit Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun