Kirjallisuusvinkkejä oppimistehtävien laadintaan ja oman opettajuuden rakentamiseen

2025-09-29T08:41:04+03:00

Aalto, M. (2004). Ryppäästä ryhmäksi. MyGeneration.
Allen, J., Gregory, A., Mikami, A., Lun, J., Hamre, B, & Pianta. R. (2013) Observations of Effective Teacher–Student Interactions in Secondary School Classrooms: Predicting Student Achievement With the Classroom Assessment Scoring System—Secondary, School Psychology Review, 42, 76-98, DOI: 10.1080/02796015.2013.12087492
Bion, W. R. (1979). Kokemuksia ryhmistä. Ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta. Alkuperäisteoksesta Experiences in groups and other papers (1961) suomentanut Liisa Syrjälä. Espoo: Weilin+Göös.
Brilhart, J. K. & Galanes, G. (1992). Effective group discussion. Dubuque: WCB Publishers.
Cadima, J., Leal, T., & Burchinal, M. (2010). The quality of teacher–student interactions: Associations with first graders' academic and behavioral outcomes. Journal of School Psychology, 48(6), 457–482. https://doi.org/10.1016/j.jsp.2010.09.001
Dörnyei, Z. & Murphey, T. (2003). Group dynamics in the Language Classroom. Cambridge, UK: Cambridge University Press. Saatavilla: http://assets.cambridge.org/052152/9719/sample/0521529719ws.pdf
Epstein, M., Atkins, M., Cullinan, D., Kutash, K., & Weaver, R. (2008). Reducing behavior problems in the elementary school classroom: A practical guide. Washington, DC: National Center for Education Evaluation and Regional Assistance, Institute of Education Sciences, U.S. Department of Education.
Frenzel, T. Goetz, E. J., Stephens, B., & Jacob, B. (2009). Jacob Antecedents and effects of teachers' emotional experiences: an integrated perspective and empirical test. Teoksessa P.A. Schutz, M. Zembylas (toim.), Advances in teacher emotion research: The impact on teachers' lives, Springer, New York (2009), s. 129-151
Gałajda, D. (2012). Teacher’s action zone in facilitating group dynamics. L I N G VA R V M A R E N A - VOL. 3 - ANO 2012 - 89 - 101https://ler.letras.up.pt/uploads/ficheiros/10951.pdf
Gerlander, M. & Kostiainen, E. (2005). Jännitteisyys opettajan ja oppijan vuorovaikutussuhteissa. Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2005. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/51240/2005_Gerlander_Kostiainen.pdf?sequence=1
Gross, J. J. (2002). Emotion regulation: affective, cognitive, and social consequences, Psychophysiology, 39 (2002), pp. 281-291
Haapaniemi, R. & Raina, L. (2014). Rakenna oppiva ryhmä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Hoikkala, T. & Paju, P. (2013). Apina pulpetissa. Ysiluokan yhteisöllisyys. Helsinki: Gaudeamus.
Jian, J. (2019). Teachers’ emotions and beliefs : intertwined with teachers’ support for students’ psychological needs. VÄITÖS, tarkista miten viitataan http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7752-9
Jääskelä, P., Klemola, U. & Valleala, U. M. (2013). Interaktiivisuudella sydämen paloa oppimiseen ja opetukseen: yliopisto-opetuksen kehittämisen tuloksia. Teoksessa Jääskelä, P., Klemola, U., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Rasku-Puttonen, H. & Eteläpelto, A. (toim.) Yhdessä parempaa pedagogiikkaa. Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos, 21-31.
Jääskinen, A.-M. & Pelliccioni, S. (2017). Mitä sä rageet ? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | JYKDOK (finna.fi)
Karila, K., Alasuutari, M., Hännikäinen, M., Nummenmaa, A. R. & Rasku-Puttonen, H. (toim.) (2006). Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
Kauppila, R. (2006). Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kern, L. & Clemens, N. H. (2007). Antecedent strategies to promote appropriate classroom behavior. Psychology in the Schools, 44, 65-75.
Kokkonen, M. (2010). Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet – opi tunteiden säätelyn taito. Juva: PS-kustannus.
Kostiainen, E., Ukskoski, T., Ruohotie-Lyhty, M., Kauppinen, M., Kainulainen, J., & Mäkinen, T. (2018). Meaningful learning in teacher education. Teaching and Teacher Education, 71 (April), 66-77.
Laajalahti, A. (2014). Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 225.
Lahtinen, A. & Rantanen, J. (2019). Tunnetaidot opetustyössä : opas haastaviin tilanteisiin | Jyväskylän yliopisto | JYKDOK (finna.fi)
Laine, K. (2005). Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava. (Luvut 3 - 7).
Laitinen, K., Haanpää, S., Francke, L. & Lahtinen, M. (2020). Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa. Opetushallitus.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kiusaamisen_vastainen_tyo_kouluissa_ja_oppilaitoksissa.pdf
Lanas, M. & Kiilakoski, T. (toim.) (2022). Häiriö? Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa. Tampere: Vastapaino.
Nikkola, T. (2011). Oppimisen esteet ja mahdollisuudet ryhmässä. Syyllisyyden kehittyminen syntipukki-ilmiöksi opiskeluryhmässä ohjaajan tulkitsemana. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 422.
Nikkola, T. & Löppönen, P. (2013). Oivalluksia ryhmästä - Pintaa syvemmälle ryhmäilmiöihin. https://opinkirjo.fi/wp-content/uploads/2018/12/oivalluksia_ryhmasta.pdf
Närhi, V., Kiiski, T., Peitso, S., & Savolainen, H. (2015). Reducing disruptive behaviours and improving learning climates with class-wide positive behavior support in middle schools. European Journal of Special Need Education, 30, 274-285.
Pakarinen, E., Aunola, K., Kiuru, N., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Siekkinen, M., & Nurmi, J.-E. (2014). The cross-lagged associations between classroom interactions and children's achievement behaviors. Contemporary Educational Psychology, 39 (3), 248-261. doi:10.1016/j.cedpsych.2014.06.001
Pakarinen, E., Lerkkanen, M-K. & von Suchodoletz, A. (2020). Teacher emotional support in relation to social competence in preschool classrooms. International Journal of Research & Method in Education DOI: 10.1080/1743727X.2020.1791815
Peterson, J. M. & Hittie, M. (2003). Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners.Boston: Allyn & Bacon. (Luku 11).
Rimm-Kaufman, S. E., Early, D. M., Cox, M. J., Saluja, G., Pianta, R. C., Bradley, R. H., & Payne, C. (2002). Early behavioral attributes and teachers' sensitivity as predictors of competent behavior in the kindergarten classroom. Journal of Applied Developmental Psychology, 23, 451–470. https://doi.org/10.1016/S0193-3973(02)00128-4
Salmivalli, C. (2003). Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Salmivalli, C. (2008). Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus.
Salovaara, R. & Honkonen, T. (2011). Rakenna hyvä luokkahenki. Jyväskylä: PS-kustannus.
Sandberg, E. (2021). Pedagoginen tuki perusopetuksessa ja toisella asteella. Juva: PS-kustannus.
Schmuck, R. & Schmuck, P. (2001). Group processes in the classroom. 8. painos. Boston: McGraw Hill. (Luvut 3 - 7).
Sutela, K. (2022). Näkyväksi tekemisen taito - Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa. Juva: PS-kustannus.
Su, Y.-H. (2011). The constitution of agency in developing lifelong learning ability: the'being' mode. Higher Education, 62(4), 399–412.
Talvio, M. & Klemola, U. (2018). Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus.
Tuckman, B. (1965). Developmental sequence in small groups. Psychological Bulletin. 63 (6): 384-399.
Äärelä, T. (2012). ”Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla.” Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Acta Universitatis Lapponiensis 242.

Kirjallisuutta ja materiaaleja

Kirjallisuusvinkkejä oppimistehtävien laadintaan ja oman opettajuuden rakentamiseen