<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kertausta</title>
<id>https://peda.net/id/d6ad76b8e5b</id>
<updated>2024-03-19T08:13:43+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/d6ad76b8e5b:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi1/kertausta#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Koeviikon kokeeseen kertaavia tehtäviä.</title>
<id>https://peda.net/id/f3fe8070e5b</id>
<updated>2024-03-19T08:28:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi1/kertausta/koeviikon-kokeeseen-kertaavia-tehtavia#top" />
<content type="html">KPL 6&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mitkä tekijät luovat muuntelua?&lt;br/&gt;&#10;Kuvaile tasapainottava, hajottava ja suuntaava luonnonvalinta.&lt;br/&gt;&#10;Mitä tarkoittaa koevoluutio?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 7&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Anna esimerkit isolaation eri muodoista. Isolaatoita on kolmea erilaista.&lt;br/&gt;&#10;Selitä pullonkaulailmiö&lt;br/&gt;&#10;Selitä perustajavaikutus.&lt;br/&gt;&#10;Selitä sopeutumislevittäytyminen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 8&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Selitä synteettinen evoluutioteoria.&lt;br/&gt;&#10;Miten fossiilit voidaan jakaa syntytavan perusteella?&lt;br/&gt;&#10;Miten fossiilit voidaan jakaa käyttötarkoituksen perusteella?&lt;br/&gt;&#10;Perustele, miten anatomiset todisteet ovat merkki evoluutiosta.&lt;br/&gt;&#10;Perustele, miten surkastumat ovat merkki evoluutiosta.&lt;br/&gt;&#10;Mitä tarkoittaa molekyylikello ja DNA-viivakoodi?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 9&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Luettele domeenit.&lt;br/&gt;&#10;Luettele kunnat.&lt;br/&gt;&#10;Mihin nykyaikainen luokittelu perustuu?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 10&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Selitä kemiallinen evoluutio.&lt;br/&gt;&#10;Selitä biologinen evoluutio.&lt;br/&gt;&#10;Selitä endosymbioositeoria.&lt;br/&gt;&#10;Laita tapahtumat aikajärjestykseen: maapallon synty, monisoluisuus, fotosynteesi, ensimmäinen solu, syanobakteeri.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 11&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mitkä kasvien avainsopeumat mahdollistivat maan kamaran valtaamisen?&lt;br/&gt;&#10;Miten kyseiset avainsopeumat mahdollistivat maan kamaran valtaamisen?&lt;br/&gt;&#10;Mitkä eläinten avainsopeumat mahdollistivat maan kamaran valtaamisen?&lt;br/&gt;&#10;Miten kyseiset avainsopeumat mahdollistivat maan kamaran valtaamisen?&lt;br/&gt;&#10;Laita tapahtumat aikajärjestykseen: koppisiemeniset, kalat, matelijat, paljassiemeniset, sanikkaiset, sammakkoeläimet.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 12&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuvaile sammalien rakennetta.&lt;br/&gt;&#10;Kuvaile putkilokasvin rakennetta.&lt;br/&gt;&#10;Miten kasvikunta luokitellaan? (Mihin kaariin ja alakaariin kasvikunta luokitellaan?)&lt;br/&gt;&#10;Kuvaile, miten johtojänteet toimivat.&lt;br/&gt;&#10;Miten kasvit reagoivat ympäristöönsä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 13&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mikä on sienten merkitys ekosysteemissä?&lt;br/&gt;&#10;Miten sienikunta luokitellaan?&lt;br/&gt;&#10;Miten sienet eroavat kasveista?&lt;br/&gt;&#10;Mitä yhteistä on sienillä ja eläimillä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 14&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Luettele eläinkunnan pääjaksot.&lt;br/&gt;&#10;Anna jokaisesta pääjaksosta esimerkki eliö ja kerro jokin pääjakson tunnuspiirre.&lt;br/&gt;&#10;Luettele viisi eläinten avainsopeumaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KPL 15&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mitä avainsopeumia ihmisellä on?&lt;br/&gt;&#10;Mikä merkitys näillä avainsopeumilla on ihmisen evoluutiossa?&lt;br/&gt;&#10;Miten nykyihminen kehittyi?&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2024-03-19T08:28:52+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Oikein vai väärin. Korjaa väärät väittämät.</title>
<id>https://peda.net/id/ee26b0bc097</id>
<updated>2025-03-25T15:34:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi1/kertausta/oikein-vai-vaarin.-korjaa-vaarat-vaittamat#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;KPL 6.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Muovautumismuuntelu luo uusia alleeleja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Perinnöllinen muuntelun perustana ovat mutaatiot.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Valintapaine ja valintaetu ovat sama asia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tasapainottavaa luonnonvalintaa tapahtuu, kun elinolosuhteet muuttuvat radikaalisti.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tasapainottavassa luonnonvalinnassa suositaan molempia ominaisuuksien ääripäitä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Teollisuusmelanismi on esimerkki suuntaavasta luonnonvalinnasta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suuntaavassa luonnonvalinnassa elinympäristössä on tapahtunut muutos.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hajottava luonnonvalinta suosii keskivertoyksilöitä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hajottava luonnonvalinta voi johtaa lajiutumiseen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kasvin ja sienen muodostama sienijuuri on esimerkki koevoluutiosta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Koevoluutiossa kaksi lajia vaikuttavat toistensa evoluutioon.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KPL 7&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Mikroevoluutiota ovat mutaatiot ja hajottava luonnonvalinta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Isolaatio saa aikaan lajiutumista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maantieteellistä isolaatiota on esimerkiksi laaja vesialue, joka estää populaatioita kohtaamasta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Käyttäytymisisolaatiota on esimerkiksi erilaiset sukusolut eri lajeilla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Rakenteellista isolaatiota on esimerkiksi erilaiset kromosomit eri lajeilla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Yleensä eläinlajien risteymät ovat steriilejä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Pullonkaulailmiössä populaatio valloittaa uuden alueen ja kadottaa yhteyden alkuperäiseen populaatioon.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Perustajavaikutuksessa pieni osa populaatiosta muuttaa uudelle alueelle ja tästä kasvaa alueen koko populaatio.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Perustajavaikutuksen ja pullonkaulailmiön takia populaation perinnöllinen muuntelu on pientä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sopeutumislevittäytymisessä laji valloittaa uuden elinympäristön ja sopeutuu siihen elinympäristöön.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sopeutumislevittäytyminen on ollut mahdollista sukupuuttoaaltojen ansiosta, kun ekolokeroita on vapautunut.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Rakenteen samatoimisuus on merkki yhteisestä alkuperästä evoluutiossa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KPL 8&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Nykyisin vallalla oleva evoluutio teoria ei ole samaa mieltä Darwinin evoluutioteorian kanssa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Synteettisessä evoluutioteoriassa huomioidaan muuntelun, luonnonvalinnan ja isolaation merkitys evoluutiossa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Johtofossiilin avulla voidaan saada aikaan suhteellinen iänmääritys.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Subfossiilit ovat vanhimpia fossiileja maapallolla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Välimuotofossiilin avulla voidaan tutkia lajin evoluutiota.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Surkastumia ei ole enää tavattavissa eläinlajeilla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Anatomiset samankaltaisuudet eivät kerro yhteisestä alkuperästä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Molekyylikellon avulla voidaan tunnistaa uusia lajeja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KPL 9&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Laji ja kunta ovat luokittelussa samalla tasolla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuntia on olemassa vain kolme: kasvikunta, sienikunta ja eläinkunta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Luokittelua tarvitaan, jotta eliöiden sukulaisuussuhteita voidaan selvittää.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kaikki elävät olennot ovat eliökuntaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Virukset ovat eliökuntaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KPL 10&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Aluksi on tapahtunut kemiallista evoluutiota, jonka seurauksena on syntynyt muun muassa RNA ja proteiinien rakenneosia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Biologinen evoluutio on alkanut, kun ensimmäiset alkusolut ovat kehittyneet.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Solukalvon kehittyminen on ollut tärkeä avainsopeuma alkusoluille.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vanhin tapa yhteyttää on fotosynteesi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Fotosynteesin tuottama happi on ollut eliöille alusta alkaen hyödyksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Endosymbioositeorian mukaan mitokondrio on syntynyt, kun soluhengityksen osaava bakteerisolu on päätynyt toisen solun sisälle ja sitä ei ole sulatettu ravinnoksi vaan solut ovat aloittaneet symbioosin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kasvit ovat kehittyneet soluista, joihin päätyi fotosynteesiin kykenevä bakteeri sisälle.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Monisoluisuuden kehittyminen on mahdollistanut eliön koon kasvamisen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Monisoluisuuden ansiosta on tullut suvuton lisääntyminen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KPL 11&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ulkoinen tukiranka on mahdollistanut tehokkaan liikkumisen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; Ensimmäisiä selkärankaisia eläimiä ovat olleet alkukalat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sammaleet ovat olleet ensimmäiset kasvit maalla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ensimmäiset eläimet maalla ovat olleet matelijat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Linnut ovat kehittyneet sammakkoeläimistä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vanhin putkilokasvien ryhmä ovat paljassiemeniset.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Koppisiemeniset ovat nuorin kasvi ryhmä ja niille on koevoluutiota eläinten kanssa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sammakkoeläinten avainsopeumia ovat raajat ja keuhkot.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Matelijoiden avainsopeumia ovat kalkkikuorinen muna ja ulkoinen hedelmöitys.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sanikkaisten ja muiden putkilokasvien avainsopeumia ovat juuret ja johtosolukko.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Paljassiemenisten ja koppisiemenisten avainsopeumia ovat siitepöly, munasolu ja suvullinen lisääntyminen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KPL 12&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sammaleet ovat putkilokasveja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sammalilla on sekovarsi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sanikkaiset lisääntyvät vain suvullisesti.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Puuosassa kuljetetaan yhteyttämistuotteita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Veden virtausta putkiloissa saa aikaan muun muassa haihtumisimu ja juuripaine.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Juuripaine syntyy, kun kasvi ottaa juurillaan vettä ja vesi nousee putkiloissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Paljassiemeniset kasvit ovat tuulipölytteisiä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Koppisiemenisillä kasveilla on aina kukka.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Koppisiemeniset ovat kaikki hyönteispölytteisiä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kasveilla on valoa aistivia reseptoreita lehdissään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kasvit pystyvät erottamaan toisistaan vaarallisen ja ei-vaarallisen kosketuksen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kasvit voivat välittää haihtuvien yhdisteiden välityksellä toisilleen tietoa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KPL 13&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sienirihmastot muodostavat itiöemiä, joilla levittävät itiöitä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Iso osa maailman sienistä kuuluu kotelosienten ryhmään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ruokasienistä suurin osa kuuluu keräsienten ryhmään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sienten evoluution tutkiminen on ollut vaikeaa, koska sienistä ei jää juurikaan fossiileja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kaikista sienistä on haittaa muille eliöille.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sienet osaavat yhteyttää.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Jäkälät koostuvat viherlevästä tai syanobakteerista ja sienirihmastosta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KPL 14&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sienieläimillä on samankaltaiset elimet kuin käärmeillä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Polttiaiseläimillä on alkeellinen hermosto ja ne saalistavat polttiaissolujen myrkyn avulla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Piikkinahkaisilla on vesiputkisto, jolla kuljetetaan aineita eliön sisällä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Nilviäisistä suuri osa on vesieläimiä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Monella nilviäisellä on kalkkikuori.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sukkulamadoilla on vain yksi aukko, joka toimii sekä suuna että hylkyaukkona.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Monet laakamadot ovat loisia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Nivelmadoilla ei ole hermostoa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Nivelmadot hengittävät alkeellisilla keuhkoilla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Niveljalkaiset ovat maapallon pienin eliöryhmä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Niveljalkaisilla on avoin verenkierto eli niillä on verisuonet.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Niveljalkaisia ovat muun muassa hyönteiset ja hämähäkkieläimet.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kaikilla selkäjänteisillä on selkäranka.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Selkärankaisia ovat muun muassa kalat, sammakkoeläimet ja linnut.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suurin osa nykyisin elävistä kaloista kuuluu rustokaloihin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sammakkoeläinten on pysyttävä kosteina, sillä ne ottavat happea kostean ihon läpi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Käärmeillä ei ole selkärankaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Linnuilla on kevyet ontot luut, jotka auttavat lentokyvyn mahdollistamisessa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;KPL 15&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vanhimmat ihmislajin edustajat ovat apinaihmiset.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Apinaihmiset ovat eläneet metsäsavanneilla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Jo varhaiset kädelliset ovat nousseet pystyasentoon.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Varhaiset ihmiset keksivät tulentekotaidon.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Varhaisilla ihmisillä oli ravintonaan vain kasviravintoa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Nykyihminen on kehittynyt noin 200 000 vuotta sitten.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Nykyihmiselle ja simpanssille on yhteistä tarkkuusote ja kulttuurievoluutio.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-03-25T15:34:51+02:00</published>
</entry>


</feed>