https://peda.net/id/d687c25ec 2016-01-21T13:05:10+02:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/87341886c12 2021-09-02T09:43:03+03:00 <ul> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6kemia" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>Sähkökemia</b> </a>on kemian osa-alue, jossa tutkitaan <b>kemiallisia reaktioita joissa<strong class="editor red"> kuluu tai vapautuu</strong> sähköenergiaa<br/> <br/> </b><b></b></li> <li>(Tavallaan kaikki kemia on &quot;sähkökemiaa&quot; <ul> <li>&quot;sähkö&quot; tarkoittaa elektronien (tai muiden varauksellisten hiukkasten kuten ionien) liikettä</li> <li>kaikki kemialliset reaktiot liittyvät elektronien liikkumiseen paikasta toiseen</li> <li>sähköjohdoissa kulkeva sähkö on nimenomaan elektronien liikettä, ionit ei mahdu kulkemaan metalliatomien välissä.)<b></b></li> </ul> </li> </ul> 2016-12-13T13:08:51+02:00 https://peda.net/id/f31c7aa4c 2019-08-28T10:54:10+03:00 <b>hapettuminen</b> = elektronien luovuttamista<br/> <b>pelkistyminen</b> = elektronien vastaanottamista<br/> <br/> <h3>Metallien jännitesarja</h3> <table class="summary" border="1"> <tbody> <tr> <td class="right" colspan="13">← Epäjalot metallit</td> <td> </td> <td colspan="5">Jalometallit →</td> </tr> <tr> <td><b>Li</b></td> <td><b>K</b></td> <td><b>Ba</b></td> <td><b>Ca</b></td> <td><b>Na</b></td> <td><b>Mg</b></td> <td><b>Al</b></td> <td><b>Zn</b></td> <td><b>Cr</b></td> <td><b>Fe</b></td> <td><b>Ni</b></td> <td><b>Sn</b></td> <td><b>Pb</b></td> <td><strong class="editor red"><b>H</b></strong></td> <td><b>Cu</b></td> <td><b>Ag</b></td> <td><b>Hg</b></td> <td><b>Pt</b></td> <td><b>Au</b></td> </tr> </tbody> </table> <ul> <li><b>Jännitesarja</b> kertoo kuinka <b>helposti</b> metalli <b>luovuttaa</b> <b>ulkoelektroninsa</b> <ul> <li>Tämä riippuu metalliatomin <b>rakenteesta</b> (elektronit, protonit, neutronit)<b></b></li> <li>Mitä enemmän vasemmalla, sitä helpommin luovuttaa (ulko)elektronejaan!<br/> <br/> </li> </ul> </li> <li>Metallit jaetaan <b>jaloihin</b> ja <b>epäjaloihin</b> vertaamalla niitä <strong class="editor red">vedyn hapettumiskykyyn</strong>. <ul> <li><b>Epäjalot</b> metallit <b>vapauttavat</b> hapon kanssa reagoidessaan <b>vetykaasua</b> <ul> <li>(vety pelkistyy! [[$ 2 H^+ + 2 e^- \rightarrow H_2 $]]​)<br/> <br/> </li> </ul> </li> <li><b>Jalometallit</b> <b>eivät reagoi happojen</b> kanssa <span class="editor underline">muodostaen vetyä</span> <ul> <li>(jotkut jalometallit voivat vapauttaa happihappojen kanssa reagoidessaa kaasumaisia oksideja) <ul> <li>kupari + typpihappo: <a href="https://www.angelo.edu/faculty/kboudrea/demos/copper_HNO3/Cu_HNO3.htm" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">reaktioyhtälö</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=pJSQq494oV4" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">video</a><br/> <br/> </li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> </li> <li><b>Epäjalompi</b> metalli<b>atomi</b> pelkistää <b>jalomman</b> metalli-<b>ionin</b> (atomiksi)<br/> <br/> <table class="summary" border="1"> <tbody> <tr> <td><span>ELI: kun </span><b>kaksi metallia reagoi</b><span> keskenään, niin</span> <ul> <li><b>epäjalo</b><span class="editor underline">mpi</span> hapettuu (<strong class="editor red">luovuttaa elektroneja!</strong>)</li> <li><b>jalo</b><span class="editor underline">mpi</span> pelkistyy (<strong class="editor red">vastaanottaa elektroneja!</strong>)<br/> <br/> </li> <li>JOS jalompi metalli on valmiiksi <b>pelkistyneenä</b> (atomi, puhdas metalli) <b>TAI</b></li> <li>JOS epäjalo metalli on valmiiksi <b>hapettuneena</b> (yhdisteenä tai positiivinen ioni) <ul> <li>niin <strong class="editor red">reaktiossa ei tapahdu mitään!</strong></li> <li><b>esimerkit kirjan s.209</b></li> </ul> </li> </ul> </td> </tr> </tbody> </table> </li> </ul> <ul> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Metallien_s%C3%A4hk%C3%B6kemiallinen_j%C3%A4nnitesarja" rel="nofollow ugc noopener">Metallien jännitesarja (Wikipedia)<br/> </a></li> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalometalli" rel="nofollow ugc noopener">Jalometalli (Wikipedia)</a></li> </ul> 2016-01-21T13:05:58+02:00 https://peda.net/id/8ee0f8aad 2016-02-18T15:50:42+02:00 <ul> <li>Ihmiset arvostavat jalometalleja niiden <b>ulkonäön</b> ja <b>pysyvyyden</b> takia.</li> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulta" rel="nofollow ugc noopener"><b>Kultaa</b> </a>voi löytää luonnosta pelkistyneenä metallina, kun useimmat metallit ovat maankuoressa yhdisteinä (usein oksideina!)</li> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hopea" rel="nofollow ugc noopener"><b>Hopea</b> </a>esiintyy usein rikin yhdisteinä <ul> <li>Tummumat hopeaesineissä ovat hopeasulfidia (<b>AgS₂</b>), joka on helppo <span class="editor underline">pelkistää</span> takaisin hopeaksi <b>elektrolyytin</b> ja <b>epäjalomman</b> metallin avulla (esim. Al)<br/> <br/> </li> </ul> </li> <li>Se, että metalli on jaloa ei tee siitä välttämättä arvokasta!</li> <li><b>Arvometalli</b>ksi kutsutaan metallia, joka <span class="editor underline">haluttujen ominaisuuksien</span>sa lisäksi on myös <span class="editor underline">harvinaista</span>. <ul> <li>Mitä vähemmän metallia on saatavilla sitä korkeampi hinta (yleensä).</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><a href="http://www.kultahippu.fi/" rel="nofollow ugc noopener">kultahippu.fi</a></li> <li><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Precious_metal" rel="nofollow ugc noopener">https://en.wikipedia.org/wiki/Precious_metal</a></li> </ul> 2016-02-18T15:28:55+02:00 https://peda.net/id/0af18c0ac 2023-11-22T14:24:47+02:00 <h3>Sähkökemian historiaa</h3> <ul> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luigi_Galvani" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Luigi Galvani</a> luuli keksineensä &quot;eläinsähkön&quot;<br/> <br/> <iframe width="448" height="252" src="https://www.youtube.com/embed/xG6W8A3JYFA?si=gXp8ePRQLn2jjQw-&amp;start=257" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <br/> <a href="https://backyardbrains.com/experiments/Galvani_Volta" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">https://backyardbrains.com/experiments/Galvani_Volta</a><br/> ​</li> <li><em>Alessandro Volta</em> osoitti, että kahden metallin välillä kulkee sähkövirta, jos ne on upotettu sähköä johtavaan liuokseen eli elektrolyyttiin</li> <li><b>Elektrolyytti = <strong class="editor red">ioneja</strong> sisältävä liuos (joka johtaa siksi sähköä)</b><br/> <br/> </li> <li>Lisätietoa:<br/> <ul> <li>Eläinten (ja ihmisten) kudosnesteet ovat elektrolyyttejä</li> <li>Kaikki ihmisen solujen, hermojen ja lihasten toiminta perustuu sähkökemiaan</li> <li>Eläimiä ei siis tarvittu muuhun kuin elektrolyytiksi!<br/> <br/> </li> </ul> </li> </ul> <h3>Sähkökemiallinen pari</h3> <span class="medium"><a href="https://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3-1-metallit/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/stjk/s#top" title="sähkökemiallinen_pari.jpg"><img src="https://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3-1-metallit/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/stjk/s:file/photo/469c728e0fd139d74fc441a964f56d85f8c57904/s%C3%A4hk%C3%B6kemiallinen_pari.jpg" alt="" title="sähkökemiallinen_pari.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <ul> <li>Kahden eri metallin välille muodostuu <b>potentiaaliero eli jännite</b> <ul> <li>Sitä suurempi mitä kauempana toisistaan jännitesarjalla</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Paristo#Nykyajan_paristotyyppej.C3.A4" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Paristot </a>ovat sähköparin sovelluksia <ul> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinkki%E2%80%93hiili-paristo" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">sinkki-hiili -paristo</a>: <b>Zn</b> + <b>MnO₂</b>, elektrolyyttinä <b>NH₄Cl</b>-hyytelö (hiilisauva päällystetty mangaanioksidilla)</li> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkaliparisto" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">alkaliparistoissa </a>elektrolyyttinä emäs (eli alkali) <b>NaOH</b> tai <b>KOH </b>(elektrodeina edelleen Zn + MnO₂)</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Akku" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Akuissa </a>kemialliset reaktiot ovat käännettäviä <ul> <li>käytettäessä (eli purettaessa) sähköpari antaa sähkövirtaa</li> <li>ladattaessa reaktio etenee päinvastaiseen suuntaan (ulkoinen jännitelähde!)</li> <li><a href="https://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3-1-metallit/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/litiumioniakku#top" class="uuid-3cafb4d6-16b6-11ec-9326-f8f21e980ce0">Litiumioniakku</a>​ on nykyisin yleisin ladattavissa sähkölaitteissa käytettävä energianlähde</li> </ul> </li> </ul> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td><b>HUOM!</b> Paristoja ei voi ladata! Kemiallinen reaktio ei toimi elektrolyysissä ja tuloksena on voimakas lämpötilan nousu ja mahdollinen räjähdys.</td> </tr> </tbody> </table> <h3>Elektrolyysi</h3> <ul> <li><b>Elektrolyysissä</b> sähköparissa tapahtuva <b>reaktio pakotetaan päinvastaiseen suuntaan </b>ulkoisella jännitelähteellä (sähköllä!)</li> <li>positiiviset ionit pelkistyvät alkuaineeksi <b>katodin</b> pinnalle (+ ja - navat toisin päin kuin sähköparissa!)</li> <li>käyttöä: epäjalojen metallien puhdistus, kaasujen valmistus, <span class="editor underline">sähköä johtavien esineiden pinnoitus</span></li> </ul> 2016-01-21T13:06:38+02:00 https://peda.net/id/38d08bb2c 2016-03-15T11:14:37+02:00 <div><iframe src="https://edukotka-my.sharepoint.com/personal/janne_jaakola_edu_kotka_fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc={1ad6f380-ca36-455a-93ba-b1bffccf7029}&amp;action=embedview&amp;wdAr=1.3333333333333333" width="610px" height="481px">Tämä on liitetty &amp;amp;lt;a target='_blank' href='http://office.com'&amp;amp;gt;Microsoft Office&amp;amp;lt;/a&amp;amp;gt; esitys, jonka tarjoaa &amp;amp;lt;a target='_blank' href='http://office.com/webapps'&amp;amp;gt;Office Online&amp;amp;lt;/a&amp;amp;gt;.</iframe>​</div> <ul> <li>Jos PowerPoint ei toimi tässä linkki: <a href="https://goo.gl/gZ3sLf" rel="nofollow ugc noopener">https://goo.gl/gZ3sLf<br/> <br/> </a></li> </ul> <h3>Korroosiotutkimukset</h3> <a href="https://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3-1-metallit/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/korroosio/i#top" title="IMG_20160311_121230.jpg"><img src="https://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3-1-metallit/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/korroosio/i:file/photo/09b8bc16a75e988d63f503b9a684df2e1c7f3d16/IMG_20160311_121230.jpg" alt="" title="IMG_20160311_121230.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><a href="https://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3-1-metallit/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/korroosio/i2#top" title="IMG_20160311_121316.jpg"><img src="https://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3-1-metallit/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/korroosio/i2:file/photo/1f7b120e1f26f6f614433938eab266976855c53c/IMG_20160311_121316.jpg" alt="" title="IMG_20160311_121316.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2016-01-21T13:07:55+02:00