<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Etä tehtävät</title>
<id>https://peda.net/id/d6818bd269a</id>
<updated>2020-03-19T08:49:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/d6818bd269a:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>viikko 20</title>
<id>https://peda.net/id/92fe397e935</id>
<updated>2020-05-11T10:39:41+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/viikko-20#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;a- Millä &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;kolmella&lt;/span&gt;&lt;span&gt; eri tavalla ihminen voi olla sokea? (ei tarkoiteta värisokeutta) 3p kuuro, näkosokeus, haju&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;b- Minkä ansiosta voit tarkentaa katseesi eri etäisyyksille? 1p sädelihaksen avulla&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;c- Minkä ansiosta voit nähdä värejä? 1p värikalvon&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;d- Minkä ansiosta näet kolmiulotteisesti? 2p silmien ja aivojen yhteistyöhön&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;e- Minkä ansiosta näet (edes kohtalaisesti) hämärässäkin? 2p  pupili laajene että silmään pääsisi edes vähän valoa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;f- Missä tapahtuu näköaistimus? 1p näköhermossa&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-05-11T10:39:41+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>viikko 19</title>
<id>https://peda.net/id/94c614c68dd</id>
<updated>2020-05-04T10:19:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/viikko-19#top" />
<content type="html">s.160&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;1) värikalvo&lt;br/&gt;&#10;2)sarveiskalvo&lt;br/&gt;&#10;3) pupili &lt;br/&gt;&#10;4) linssi&lt;br/&gt;&#10;5) sädelihas&lt;br/&gt;&#10;6) lasiainen&lt;br/&gt;&#10;7) näköhermo&lt;br/&gt;&#10;8) verkkokalvo&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3.&lt;br/&gt;&#10;a ja b taittavat valoa&lt;br/&gt;&#10;c) säätelee valonmäärää&lt;br/&gt;&#10;d) muodostaa kuvan&lt;br/&gt;&#10;e)</content>
<published>2020-05-04T10:19:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>viikko 18</title>
<id>https://peda.net/id/1b1164e4886</id>
<updated>2020-04-27T11:28:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/viikko-18#top" />
<content type="html">1.&lt;br/&gt;&#10;1) tuojahaarake&lt;br/&gt;&#10;2) solukeskus&lt;br/&gt;&#10;3) tuppi&lt;br/&gt;&#10;4) viejähaarake&lt;br/&gt;&#10;5) viejähaarake&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;1) ääreishermoston&lt;br/&gt;&#10;2) synapsi&lt;br/&gt;&#10;3) keskushermosto&lt;br/&gt;&#10;4) tunne tai säikähdys ???&lt;br/&gt;&#10;5) aivot/isoaivot&lt;br/&gt;&#10;6) aivot&lt;br/&gt;&#10;7) selkäydin&lt;br/&gt;&#10;8) väliaivot&lt;br/&gt;&#10;9) aivokurkiainen&lt;br/&gt;&#10;10) isoaivot&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3.&lt;br/&gt;&#10;a) salamannopea reaktio ärsykkeeseen. Refleksi suojaa kehoa vaurioitumiselta&lt;br/&gt;&#10;b) jos kätesi osuu kynttilän liekkiin, vedät käden pois salamannopeasti ennen kuin ehdit tajuta kipua. pyöräily tai kävely&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4.&lt;br/&gt;&#10;a) impulssi kulkee hermosolun viejähaarakkeesta tuojahaarakkakkeeseen jopa 400km/h vauhdilla&lt;br/&gt;&#10;b)tuoja- ja viejähaarakkeet yhdistyvät ja impulssi kulkee läpi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5.&lt;br/&gt;&#10;a) vauvalla ja aikuisella kosketus aktivoi samat aivojen tunnealueet&lt;br/&gt;&#10;b) oppiminen on tietojen tapojen omaksumista&lt;br/&gt;&#10;c) havaintokyvyllä pystyy erottaa oikean väärästä&lt;br/&gt;&#10;d) muisti on kyky tallentaa ja palautaa mieleen menneitä kokemuksia&lt;br/&gt;&#10;e) väliaivot säätelevät mielihyvää&lt;br/&gt;&#10;f) kaikki edistyminen ja tieto jää aivoihin kun nukkuu</content>
<published>2020-04-27T11:28:43+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>viikko 17</title>
<id>https://peda.net/id/e7c715ee82d</id>
<updated>2020-04-20T10:31:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/viikko-17#top" />
<content type="html">s.150&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1.&lt;br/&gt;&#10;1) isoaivot&lt;br/&gt;&#10;2) aivokurkiainen&lt;br/&gt;&#10;3) pikkuaivot&lt;br/&gt;&#10;4) väliaivot&lt;br/&gt;&#10;5) keskiaivot&lt;br/&gt;&#10;6)aivosilta&lt;br/&gt;&#10;7) ydinjatke&lt;br/&gt;&#10;8) selkäydin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;a) yhdistää aivot ja mahdollistaa niiden välisen yhteistyön&lt;br/&gt;&#10;b) pitävät tasapainon yllä ja säätelee liikkeitä&lt;br/&gt;&#10;c) käsittelevät aisteista tulevia viestejä ja kaikki älylliset toiminnot liittyvät isoaivoihin&lt;br/&gt;&#10;d) ohjaa peruseelintoimintoja&lt;br/&gt;&#10;e) ohjaavat hormoneja ja janoa, nälkää ja mielihyvää</content>
<published>2020-04-20T10:31:10+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>viikko 16</title>
<id>https://peda.net/id/37c28c5c7e2</id>
<updated>2020-04-14T11:08:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/viikko-16#top" />
<content type="html">s.142&lt;br/&gt;&#10;1.&lt;br/&gt;&#10;a) keskushermosto&lt;br/&gt;&#10;b) ääreishermosto&lt;br/&gt;&#10;c) keskushermosto&lt;br/&gt;&#10;d) ääreishermosto&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;a) välittää tietoa elimistön tilasta ja ympäristössämme tapahtuvista muutoksista&lt;br/&gt;&#10;b) säätelee &lt;span&gt;vireystilaa, unirytmiä, ajattelua, havainnointia, sekä motorisia toimintoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3)&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/viikko-16/i2#top&quot; title=&quot;IMG_20200414_110637.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/viikko-16/i2:file/photo/8d1a23b7e949d70c1719995b784525b4b522fe0f/IMG_20200414_110637.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_20200414_110637.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4)&lt;br/&gt;&#10;a) väärin säätelee lihaksia&lt;br/&gt;&#10;b) oikein&lt;br/&gt;&#10;c) oikein&lt;br/&gt;&#10;d) väärin ei nopeuta&lt;br/&gt;&#10;e) oikein&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5)&lt;br/&gt;&#10;a) c d b a e&lt;br/&gt;&#10;b)reflekseistä om hyötyä urheilussa, refleksit käytännössä suojelevat esim. vauva osaa veden alla pidättää hengitystä refleksistä&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-04-14T11:01:59+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>viikko 14</title>
<id>https://peda.net/id/49b12b58734</id>
<updated>2020-03-31T20:25:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/viikko-14#top" />
<content type="html">1.&lt;br/&gt;&#10;a) kehon viestin viejiä&lt;br/&gt;&#10;b) umpirauhasissa&lt;br/&gt;&#10;c) vuorokausirytmi, pituskasvu, veren sokeri tasapaino&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;1.hypotalamus&lt;br/&gt;&#10;2. käpylisäke&lt;br/&gt;&#10;3. haima&lt;br/&gt;&#10;4.kives&lt;br/&gt;&#10;5. aivolisäke&lt;br/&gt;&#10;6. kilpirauhanen&lt;br/&gt;&#10;7. lisämunuäiset&lt;br/&gt;&#10;8. munasarja&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3.&lt;br/&gt;&#10;a=3&lt;br/&gt;&#10;b=4&lt;br/&gt;&#10;c=2&lt;br/&gt;&#10;d=1&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4.&lt;br/&gt;&#10;a) munasarjoissa  vaikuttaa kuukausikiertoon&lt;br/&gt;&#10;b) aivolisäke     vaikuttaa luiden pituuskasvuun&lt;br/&gt;&#10;c) hypotalamus   vaikuttaa mielihyvään&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5.&lt;br/&gt;&#10;a oikein&lt;br/&gt;&#10;b ei aivan kaikkiin&lt;br/&gt;&#10;c väärin pysyviä&lt;br/&gt;&#10;d oikein&lt;br/&gt;&#10;e oikein&lt;br/&gt;&#10;f väärin</content>
<published>2020-03-31T14:18:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>26.3</title>
<id>https://peda.net/id/8b61361a700</id>
<updated>2020-03-27T10:22:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/26-3#top" />
<content type="html">Läksynkuulustelu 26.3. kpl 11&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1.Tutki kuvaa ja vastaa MITÄ OVAT KERROKSET 1-3?&lt;br/&gt;&#10;1 a. marraskesi&lt;br/&gt;&#10;b. orvaskesi&lt;br/&gt;&#10;c.&lt;br/&gt;&#10;2. verinahka&lt;br/&gt;&#10;3. ihonalaiskudos&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.Millä tavalla iho ja D-vitamiini liittyvät yhteen?  auringon valosta iho kerää d-vitamiineja&lt;br/&gt;&#10;3.Millä tavoilla iho suojelee meitä? iho suojelee epäpuhtauksilta ja suojelee elimiä&lt;br/&gt;&#10;4.Kaverisi kalpenee äkillisesti. Mikä voisi olla syy?  vaikka säikähdys&lt;br/&gt;&#10;5.Mitä jätteitä syntyy soluissa?&lt;br/&gt;&#10;6.Missä ureaa syntyy ja miksi? munuaisessa, urea on keinopoistaa elimistöstä tarpeettomia aineita kuten suolaa&lt;br/&gt;&#10;7.Veri tulee ja poistuu munuaisesta. Mitkä aineet ovat suodattuneet pois nefroneissa ja siirtyneet virtsaan? sokeri, suoloja ja vettä&lt;br/&gt;&#10;8.Mainitse yksi asia jota munuainen toimiessaan säätelee. sokeri</content>
<published>2020-03-27T10:11:20+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>23.3</title>
<id>https://peda.net/id/133c0d806f3</id>
<updated>2020-03-26T10:23:30+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/23-3#top" />
<content type="html">s.122&lt;br/&gt;&#10;1.&lt;br/&gt;&#10;1)kotelo 2) munuais laskimo 3) munuaisvaltimo 4)munuais allas&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;a) hiilidioksidi, suolat, urea, ruuan sulamattomat osat&lt;br/&gt;&#10;b) solut, ravinto, maksa, ravinto&lt;br/&gt;&#10;c) keuhkot, virtsatiet ja iho, virtsatiet ja iho, peräaukko&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3.&lt;br/&gt;&#10;a) maksa&lt;br/&gt;&#10;b) rakko&lt;br/&gt;&#10;c) munuaiset&lt;br/&gt;&#10;d) iho&lt;br/&gt;&#10;e) &lt;br/&gt;&#10;f) maksa</content>
<published>2020-03-26T10:23:30+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>20.3</title>
<id>https://peda.net/id/11b1a5b46a8</id>
<updated>2020-03-20T10:09:06+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/20-3#top" />
<content type="html">1.  a) plasmassa/valkosoluissa b) punasoluissa c) verihiutaleissa&lt;br/&gt;&#10;2.  valkosolut puolustavat kehoa tuhomalla vieraita aineta eli tauteja ja bakteereja&lt;br/&gt;&#10;3.  verihiutaleita ja punasoluja joista muodustuu fibriini verkko&lt;br/&gt;&#10;4.   valkosolut muistavat taudin ja tuhoavat sen nopeasti&lt;br/&gt;&#10;5.   henkilö joka muistaa hyvän hygienian. Henkilö pesee käsiä, aivastaa hihaan &lt;br/&gt;&#10;6.   anti-A ja anti-B. kaikille veriryhmille&lt;br/&gt;&#10;7.   kehkojen hiussuonistosta keuhkolaskimoon, josta se menee oikeaan eteiseen ja sieltä oikeaan kammioon ja keuhkovaltimoon&lt;br/&gt;&#10;8.   kun sydän supistuu ja työntää verta valtimoihin&lt;br/&gt;&#10;9.   happea siirtyvereen ja hiilidioksidia keuhkoihin. verikuljettaa happea, happea siirtyy soluihin ja hiilidioksidia vereen. Sokerista vapautuu hapen avulla energiaa ja reaktiossa syntyy hiilidioksidia ja vettä&lt;br/&gt;&#10;10.  nenäkarvat keräävät likaa sisään hengityksen yhteydessä ja lika jää karvoihin josta syntyy räkää</content>
<published>2020-03-20T10:09:05+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>17.3 tehtävät</title>
<id>https://peda.net/id/41fd991c6a7</id>
<updated>2020-03-20T09:40:17+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopsalsam/hk7/biologia/et%C3%A4-teht%C3%A4v%C3%A4t/17-3-teht%C3%A4v%C3%A4t#top" />
<content type="html">s.94&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;a) verihiutale&lt;br/&gt;&#10;b) punasolu&lt;br/&gt;&#10;c) valkosolut&lt;br/&gt;&#10;d) verihiutale&lt;br/&gt;&#10;e) punasolu&lt;br/&gt;&#10;f) valkosolu&lt;br/&gt;&#10;g) verihiutale</content>
<published>2020-03-20T09:34:39+02:00</published>
</entry>


</feed>