<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Atomi</title>
<id>https://peda.net/id/d67080d</id>
<updated>2014-09-01T11:56:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/d67080d:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/atomi#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>ATOMIN RAKENNE</title>
<id>https://peda.net/id/72aec23a3</id>
<updated>2014-09-12T09:55:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/atomi/atomin-rakenne#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/atomi/atomin-rakenne/images-jpg#top&quot; title=&quot;images.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/atomi/atomin-rakenne/images-jpg:file/photo/65c62cfab732241533d4544330fb21bc9b8aca7c/images.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;images.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://opetus.tv/ylakoulu/atomi-ja-atomin-rakenne/atomin-rakenne/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Video&lt;/a&gt;</content>
<published>2014-09-12T09:53:05+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>ATOMIN RAKENNE</title>
<id>https://peda.net/id/83e58ee03</id>
<updated>2014-09-16T09:52:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/atomi/atomin-rakenne2#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/atomi/atomin-rakenne2/lataus-1-jpg#top&quot; title=&quot;lataus (1).jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/atomi/atomin-rakenne2/lataus-1-jpg:file/photo/28930152dc5338f59997a50ac7fd8b1adde7f207/lataus%20%281%29.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;lataus (1).jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Atomi jaetaan &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Atomiydin&quot; title=&quot;Atomiydin&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;ytimeen&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, joka koostuu protoneista ja neutroneista, ja ydintä verhoavaan &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektroni&quot; title=&quot;Elektroni&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;elektroniverhoon&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, joka puolestaan koostuu elektroneista.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Atomin ydin sijaitsee keskellä atomia ja on varaukseltaan positiivinen. Ydin muodostuu &lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Nukleoni&quot; title=&quot;Nukleoni&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;nukleoneista&lt;/a&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt;: positiivisesti varautuneista&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Protoni&quot; title=&quot;Protoni&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;protoneista&lt;/a&gt;&lt;span&gt; (p&lt;/span&gt;&lt;sup&gt;+&lt;/sup&gt;&lt;span&gt;) ja varauksettomista &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Neutroni&quot; title=&quot;Neutroni&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;neutroneista&lt;/a&gt;&lt;span&gt; (n&lt;/span&gt;&lt;sup&gt;0&lt;/sup&gt;&lt;span&gt;). Riippuen alkuaineesta ytimessä on erilainen määrä nukleoneja, ytimessä sijaitsevien hiukkasten lukumäärää sanotaan &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Massaluku&quot; title=&quot;Massaluku&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;massaluvuksi&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Protonin ja neutronin on todettu koostuvan vielä pienemmistä osasista, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvarkki&quot; title=&quot;Kvarkki&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;kvarkeista&lt;/a&gt;&lt;span&gt;. Protoni koostuu kahdesta ylös-kvarkista ja yhdestä alas-kvarkista. Neutroni vastaavasti kahdesta alas-kvarkista ja yhdestä ylös-kvarkista.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Ytimen ympärillä on negatiivisesti varautuneista &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektroni&quot; title=&quot;Elektroni&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;elektroneista&lt;/a&gt;&lt;span&gt; (e&lt;/span&gt;&lt;sup&gt;-&lt;/sup&gt;&lt;span&gt;) koostuva elektroniverho/elektronipilvi. Perustilassaan atomit ovat sähköisesti neutraaleja, jolloin protoneja ja elektroneja on yhtä paljon.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Atomin ydin määrää siis alkuaineen, mutta elektroniverho sen, millaisia ioneja ja yhdisteitä voi syntyä.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Ioni&quot; title=&quot;Ioni&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Ioneja&lt;/a&gt;&lt;span&gt; muodostuu, kun atomi tai kemiallinen yhdiste luovuttaa tai ottaa vastaan yhden tai useamman elektronin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemiallinen_reaktio&quot; title=&quot;Kemiallinen reaktio&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kemiallisissa reaktioissa&lt;/a&gt;&lt;span&gt; osa atomien elektroneista voi siirtyä myös kahden atomin yhteisille orbitaaleille. Tällä tavoin atomien välille syntyy &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kovalenttinen_sidos&quot; title=&quot;Kovalenttinen sidos&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;kovalenttinen sidos&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, joka yhdistää atomit &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Molekyyli&quot; title=&quot;Molekyyli&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;molekyyliksi&lt;/a&gt;&lt;span&gt;. &lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemiallinen_yhdiste&quot; title=&quot;Kemiallinen yhdiste&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kemialliset yhdisteet&lt;/a&gt;&lt;span&gt; koostuvat yleensä joko tällä tavoin muodostuneista molekyyleistä tai positiivisista ja negatiivisista ioneista. Useat alkuaineetkin esiintyvät kahden tai useamman samanlaisen atomin muodostamina molekyyleinä.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2014-09-16T09:48:50+03:00</published>
</entry>


</feed>