<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Ydinenergia</title>
<id>https://peda.net/id/d623e528788</id>
<updated>2019-05-17T11:50:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/d623e528788:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kopharjuh/hk7/fysiikka/energia/ydinenergia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Ydinenergia</title>
<id>https://peda.net/id/34887d76788</id>
<updated>2019-05-17T12:00:23+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopharjuh/hk7/fysiikka/energia/ydinenergia/ydinenergia#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Ydinvoima&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;Ydinvoima on tällä hetkellä vesivoiman ohella merkittävin päästöttömän sähköntuotannon muoto. Esimerkiksi Euroopan päästöttömästä sähköntuotannosta noin 50 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ensimmäiset vihjeet atomin sisällä tapahtuvista reaktioista saatiin vuonna 1896. Ytimen olemassaolosta saatiin viitteitä vuonna 1919, kun typpikaasu altistui alfahiukkassäteilylle: osa hiukkasista törmäsi ja jäi typpiatomiin transmutatoiden eli muuttaen ne hapeksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ominaisuudet: &lt;em&gt;Ydinvoima&lt;/em&gt; on erinomainen tapa tuottaa sähköä, ja &lt;em&gt;ydinvoima&lt;/em&gt; tarjoaa monia hyviä &lt;em&gt;ominaisuuksia&lt;/em&gt;. &lt;em&gt;Ydinvoima&lt;/em&gt; on luotettava tapa tuottaa suuria määriä energiaa, mutta saastuttaa luontoa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Missä sitä käytetään?: käytetään hyvin vaihtelevissa käyttötarkoituksissa voimalaitoksista &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene&quot; title=&quot;Sukellusvene&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;sukellusveneisiin&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Satelliitti&quot; title=&quot;Satelliitti&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;satelliiteista&lt;/a&gt; &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Majakka&quot; title=&quot;Majakka&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;majakoihin&lt;/a&gt;. Ydinpolttoaineen suuri energiasisältö mahdollistaa toisaalta suurten energiamäärien tuottamisen pienillä materiaalivirroilla tai toisaalta sallii pitkäkestoisen energiantuotannon ilman tarvetta lisätä polttoainetta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ydinenergia on uusiutumaton energia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ydinenergaiaa saa suomesta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Ydinvoiman&lt;/em&gt; osuus Suomen sähköntuotannosta oli vuonna 2016 noin 34 %. ... Tunnetut taloudelliset uraanivarannot riittävät &lt;em&gt;nykykulutuksella&lt;/em&gt; noin 85 vuodeksi, sillä on tärkeä rooli energiajärjestelmässä sähkön &lt;em&gt;riittävyyden&lt;/em&gt; varmistamisessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Luonto saastuu ja ilmakehä myös&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Ydinvoiman riskit&lt;/em&gt; unohtuvat ilmastonmuutosta torjuttaessa. esim luonnonsaastyminen yms luonnolle haitallisia asioita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2019-05-17T12:00:23+03:00</published>
</entry>


</feed>