https://peda.net/id/d441dc846e8 2020-03-25T13:07:34+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e31a4fac6e8 2020-03-25T13:07:59+02:00 <p>Hiilivedyt sisältävät<span> </span><strong>vain HIILTÄ JA VETYÄ</strong>, jotka kiinnittyvät toisiinsa kovalenttisin<br/> sidoksin. Vedyistä lähtee vain 1 sidos, mutta hiilistä<span> </span><strong>aina 4 sidosta</strong>, koska ne tarvitsevat<br/> 4 el.paria päästäkseen oktettiin. Sidokset ovat suuntautuneet tetraedrimaisesti 109^o<span> </span>kulmin.</p> <p>Hiilivedyt voivat olla avoketjuisia, rengasrakenteisia ja eri tavoin haaroittuneita.<br/> Hiilivetyjen olomuoto riippuu hiiliketjun pituudesta: lyhyet kaasuja, pitkät kiinteitä.<br/> Hiilivedyt ovat hyviä rasvojen ja lian liuottajia. Osa niistä on syöpää aiheuttavia eli<br/> karsinogeenisia aineita.</p> <p>Hiilivetyjä esiintyy maakaasussa ja maaöljyssä sekä imeytyneinä liuskekiviin.<br/> Niitä käytetään polttoaineina ja kemianteollisuuden raaka-aineina, kun valmistetaan<br/> esim. muoveja, lääkkeitä, tekokuituja, liuottimia …).<br/> <br/> Hiilivedyt krakkautuvat eli pilkkoutuvat kuumennettaessa hapettomissa olosuhteissa.<br/> Tätä hyödynnetään bensiinin valmistuksessa.</p> <p>Hiilien lukumäärän kertoo etuliite ja sidostyypin pääte.</p> <p>1 = MET(AN)- 2 = ET(AN)- 3 = PROP(AN)-</p> <p>4 = BUT(AN)- 5 = PENT(AN)- 6 = HEKS(AN)- …</p> <p><br/> Hiilivedyt jaetaan sidostyyppien mukaan.</p> <p><strong>Tyydyttyneet, ALKAANIT</strong>: vain yksinkertaisia C-C sidoksia,</p> <p>esim. metaani, etaani, propaani, butaani, pentaani, heksaani…</p> <p><strong>Tyydyttymättömät, ALKEENIT ja ALKYYNIT</strong>: myös kaksois- ja kolmoissidoksia C=C ja C<span class="editor underline">=</span>C</p> <p>esim. eteeni, propeeni, buteeni, penteeni, hekseeni …</p> <p>esim. etyyni, propyyni, butyyni, pentyyni, heksyyni …</p> 2020-03-25T13:07:59+02:00