6. Metsien kasveja

Luvun sisällys

2017-12-19T12:47:43+02:00

6.1 Sammalet ja jäkälät
6.2 Kuvagalleria sammalista ja jäkälistä

6.3 Saniaiset ja kortteet ovat sanikkaisia

6.4 Ruohovartisia kasveja
6.5 Kuvagalleria metsän ruohovartisista kasveista

6.6 Mikä on varpu?
6.7 Kuvagalleria varvuista

6.1 Sammalet ja jäkälät

2017-01-20T05:41:02+02:00

Sammalet ovat alkeellisia kasveja, joilta puuttuvat muun muassa juuret. Ne ovat maapallon ensimmäisiä ja alkeellisimpia maakasveja.

Sammalet ovat pieniä ja ainavihantia, eli ne eivät pudota lehtiään talveksi. Sammalilla on lehdet ja varsi, mutta juurten sijaan niillä on pienet juurtumahapset. Tällaista putkilokasveja alkeellisempaa rakennetta kutsutaan sekovarreksi.

Sammalet ottavat veden ja sen mukana ravinteet suoraan lehtien ja varren läpi. Sammalilta puuttuu veden kuljetukseen erikoistunut rakenne, johtosolukko.

Sammalten lisääntyminen vaatii kosteita olosuhteita, sillä koiraspuolisen sammaleen siittiöt voivat kulkeutua naaraspuolisen sammalen munasolun luokse vain veden avustamana. Naaraspuolinen sammal kasvattaa hedelmöityksen jälkeen itiöpesäkkeen, josta vapautuvista itiöistä kasvaa uusia sammalkasveja.

Karhunsammalia, joissa on itiöpesäkkeitä.

Sammalia tavataan yleensä kosteissa ja varjoisissa metsissä ja soilla. Sammalet kasvavat latvasta tyvipään samalla kuollessa. Sammalen tyvipäästä syntyy turvetta.

Jäkälistä ei voi erottaa lehtiä, vartta ja juuria. Niitä sanotaan tämän vuoksi sekovartisiksi.

Jäkälät ovat sienirihmaston ja yhteyttävien levien muodostamia yhteiseliöitä. Symbioosissa sienirihmasto huolehtii vettä ja ravinteita levälle. Levä puolestaan antaa yhteyttämistuotettaan sokeria sienirihmastoille. Jäkälät lisääntyvät itiöiden ja jäkälämurujen avulla.

Palleroporonjäkälä. Jäkälän sekovarressa ei ole juuria, vartta, lehtiä eikä kukkia.

6.2 Kuvagalleria sammalista ja jäkälistä

2025-08-01T08:59:48+03:00

: Poronjäkälä
: Palleroporonjäkälä
: Hirvenjäkälä
: Kerrossammal
: Seinäsammal
: Kynsisammal (kivikynsisammal).
: Karhunsammal (korpikarhunsammal).
: Kalvakkarahkasammal
: Kangasrahkasammal
: Punarahkasammal
: Ruskorahkasammal

6.3 Saniaiset ja kortteet ovat sanikkaisia

2017-01-20T05:41:53+02:00

Sanikkaisia ovat saniaiset, kortteet ja liekokasvit. Saniaisista tunnetuimpia ovat kotkansiipi ja kallioimarre. Saniaiset ovat sammalia kehittyneempiä kasveja, sillä niillä on juuret ja johtosolukko.

Sanikkaiset viihtyvät kosteissa ja varjoisissa olosuhteissa.

Kallioimarre on saniainen: se on ainavihanta, se lisääntyy itiöillä (ei kukkaa) ja sillä on johtosolukko (veden ja ravinteiden kuljetus).

Sanikkaiset ovat itiökasveja, joiden itiöpesäkkeissä on suvuttomasti muodostuneita itiöitä. Itiöistä kasvaa uusia yksilöitä. Itiöpesäkkeet sijaitsevat sanikkaisten lehtien alapinnoilla. Saniaisilla on elämänkierrossaan myös suvullinen sukupolvi, jossa lisäännytään sukusolujen avulla.

Lisäksi sanikkaiset lisääntyvät suvuttomasti maavartensa avulla.

Saniaisen lisääntyminen. Saniaiset lisääntyvät itiöiden avulla. Saniaisilla ei ole kukkia eikä siten valmistu siemeniäkään.

6.4 Ruohovartisia kasveja

2017-01-20T05:42:12+02:00

Siemenkasveilla on juuret, varsi, lehdet ja kukat. Osa siemenkasveista on ruohovartisia, osalla varsi on puuta.

Metsän yleisimpiä ruohovartisia kasveja ovat sinivuokko, valkovuokko, käenkaali, oravanmarja, kultapiisku ja maitohorsma.

6.5 Kuvagalleria metsän ruohovartisista kasveista

2025-08-01T08:59:48+03:00

: Sinivuokko on yksi Etelä-Suomen lehtojen tyyppilaji.
: Valkovuokko on kevään kukkija. Se kukkii ennen kuin lehtipuiden tulevat lehdet.
: Käenkaali eli ketunleipä. Sen tunnistaa apilamaisista lehdistä ja valkoisesta kukasta.
: Oravanmarjan lehti muistuttaa kielon lehteä.
: Maitohorsma on hakkuu- ja paloaukeiden laji. Se voi kasvaa jopa metrin korkuiseksi.
: Kultapiiskulla on keltainen kukka.

6.6 Mikä on varpu?

2016-12-25T17:44:32+02:00

Varpu on puuvartinen, alle puoli metriä korkeaksi kasvava kasvi. Sitä korkeampia haarovia kasveja sanotaan pensaiksi.

Metsän tunnetuimmat varvut ovat marjoja tuottavat mustikka ja puolukka. Juolukka muistuttaa mustikkaa ja sianpuolukka puolukkaa.

Kanerva on tärkeä kasvi mehiläisille, sillä mehiläiset saavat kerättyä kanervan kukista mettä.

Muita varpuja ovat sammalikon päällä suikertava vanamo ja neulasmaisista lehdistä tunnistettava variksenmarja.

Kuvan suopursu viihtyy kosteissa metsissä, erityisesti mäntyvaltaisilla rämeillä.

6.7 Kuvagalleria varvuista

2025-08-01T08:59:48+03:00

: Kanerva kukkii loppukesällä.
: Mustikka on tuoreiden kangasmetsien marja.
: Puolukka on mäntymetsien marja.
: Puolukkaa kerätään myyntiin.
: Mustikka ja puolukka. Kumpi pudottaa lehtensä talveksi?
: Sianpuolukka on puolukkaa muistuttava, punamarjainen varpu. Se kasvaa kuivilla kankailla mattomaisina kasvustoina.
: Variksenmarjalla on mustat marjat ja neulasmaiset lehdet.
: Juolukka on kosteiden metsien sinimarjainen varpu. Sen erottaa mustikasta nmm. ehytlaitaisista lehdistä (mustikalla sahalaitaiset).
: Suopursu on rämeiden varpu.
: Vanamon varsia suikertelee tuoreen kangasmetsän sammalten päällä.

Navigointi

2017-02-02T06:31:41+02:00

Sisällys Tehtävät Tiivistelmä Kasviopas Luvun alkuun