https://peda.net/id/d2ea8dd271c 2025-08-05T10:21:35+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/d2f1a6de71c 2025-08-05T10:21:35+03:00 2025-08-05T10:21:35+03:00 https://peda.net/id/d2f5132c71c 2024-09-06T08:22:15+03:00 <h2>Vastaus<br/> Suomen sisällissodan (1918) voitti valkoiset, eli porvarit ja tilalliset talonpojat. Valkoisten voitto<br/> näkyi suomalaisessa yhteiskunnassa 1920- ja 1930-luvuilla monella eri osa alueella: esimerkiksi<br/> valkoisten sotajoukoista eli suojeluskunnista tuli viralliset valtion joukot ja arvostetuissa viroissa,<br/> kuten opettajien ja johtajien tehtävissä nähtiin lähinnä valkoisia. Punaisilla (eli lähinnä työläisillä ja<br/> tilattomilla talonpojilla) ja valkoisilla oli myös muun muassa eri yhdistyksiä ja seuroja, kuten<br/> urheiluseuroja, joista vain esimerkiksi valkoisia urheilijoita lähetettiin olympialaisiin. Voidaan siis<br/> sanoa, että Suomi oli vuoden 1918 jälkeen varsin tietoisesti jakautunut yhteiskunta. Ihmisten<br/> erotteleminen kahteen eri leiriin (voittajiin ja häviäjiin) sodan jälkeenkin varmasti aiheutti<br/> punaisissa katkeruutta, mikä luonnollisesti uhkasi yhteiskunnan vakautta.<br/> <br/> Katkeruutta punaisissa lisäsi myös sisällisodan jälkeiseset vankileirit. Valkoiset pitivät erityisesti<br/> sodan jälkeen yllä vankileirejä, jossa kuoli jopa tuhansia punaisia. Myös punaiset pitivät sodan<br/> aikana vankileirejä, mutta ne eivät olleet yhtä laajoja ja järjestelmällisiä kuin valkoisten<br/> ylläpitämäät leirit. Merkittävä osa kaatuneista punaisista kuolikin vankileireillä, eikä itse sodan<br/> käynnissä. Syitä kuolemiin olivat muun muassa leirien hunot olot, kehno hygienia, elintarvikepula<br/> sekä taudit. Erityisesti leireihin levinnyt Espanjan tauti kuritti punaisia. Vankileireillä oli myös<br/> voimassa kielto, joka esti esimerkiksi ruoan välittämisen aitojen lävitse, mitä on kuvatti erityisen<br/> epäreiluna ja absurdina kohteluna.<br/> <br/> Lisäksi erityisesti sodan jälkeiset sotasyyllisyystuomiot aiheuttivat punaisissa epäreiluuden tunteita<br/> ja katkeruutta. Lukuisia punaisten johtajia ja muita sotilaita tuomittiin laajamittaisessa<br/> sotaoikeudessa vankeuteen, mikä nähtiin epäoikeudenmukaisena, sillä valkoisten terroritekoja ja<br/> sotarikoksia ei juurikaan tuomittu. Punaisten eriarvoisuuden korostamien ja vähättelevä<br/> kohteleminen yhteiskunnassa siis omalta osaltaan horjutti sodasta toipuvaa Suomea. Katkeruus<br/> näkyi konkreettisesti esimerkiksi nimityksessä, jota puniaset käyttivät sodan päättymisen päivästä:<br/> helvetin kuustoista. Valkoiset taas kutsuivat samaa päivää nimellä voitonpäivä.<br/> <br/> Sisällissodan päätyttyä oli aika valita juuri itsenäistyneen Suomen hallintomuoto. Suomi jakautui<br/> taas kahteen eri leiriin: monarkian ja tasavallan kannattajiin. Suurin osa punaisista oli tasavallan ja<br/> demokratian puolella kun taas valtaosa valkoisista kannatti vahvaa ja ristiriitojen yläpuollella<br/> olevaa johtajaa. Moni valkoisista oli ehkä hieman pettyneitä demokratiaan, sillä he katsoivat, että<br/> vahva johtaja olisi mahdollisesti estänyt koko sisällissodan syttymisen. Voidaan nähdä, että<br/> valkoiset olivat jopa pelästyneitä demokratian ja kansan toimintakyvystä. Vahvasta johtajasta<br/> haaveiltiin myös muualla Euroopassa ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) jälkeen., Oli siis<br/> varsin tavallista luottaa vahvaan johtajaan yhteiskunnan elpymisessä. Suomi päätyikin lopulta<br/> valitsemaan monarkian tasavallan sijasta. Päätös oli mahdollinen todennäköisesti siksi, että<br/> monarkian pääasialliset vastustajat olivat joko vankilassa, kuolleina tai jätetty muuten eduskunnan<br/> ulkopuolelle. Vuonna 1918 sosiaalidemokraatteja edusti nimittäin vain yksi henkilö. Lopulta<br/> Suomeen ei kuitenkaan tullut kuningasta, vaikka sellainen oli jo Saksasta suunnitteilla. Saksan<br/> hävittyä ensimmäisen maailmansodan luopuivat molemmat osapuolet monarkiahaaveista.<br/> Suomesta tuli tasavalta, mutta presidentille annettiin kuitenkin hyvin paljon valtaa, jota rajoitettiin<br/> vasta Tarja Halosen astuttua virkaan 2000-luvulla. Hallintomuodosta tuli siis ikään kuin<br/> kompromissi punaisten ja valkoisten välillä, mikä osaltaan eheytti yhteiskuntaa.<br/> <br/> Sodan voittajat ymmärsivät pian, että hävinneet oli otettava osaksi kehittyvää yhteiskuntaa, jotta<br/> kaikki mahdolliset ääriliikkeet ja eskaloitumiset voitaisiin välttää. Suomi ryhtyi siis elpymään ja<br/> Suomesta ryhdyttiinkin kehittämään tasa-asrvoisempaa yhteiskuntaa esimerkiksi erilaisin uusien<br/> lakien kautta. Tilattomien talonpoikien eli torpparien asemaa paransi muun muassa torpparilaki ja<br/> Lex Kallio-laki. Uudistukset mahdollistivat esimerkiksi sen, että talonpojat saivat lunastaa joko<br/> valtiolta tai yksityisiltä tilanomistajilta itselleen nyt maata. Koulutukseen liittyvää tasa-arvoa taas<br/> edisti vuoden 1922 oppivelvollisuuslaki, jonka kautta myös vähäosaisten lasten tuli käydä<br/> perusopetus. Toki kouluissa oli suurimmaksi osaksi valkoisia opettajia, jotka opettivat valkoisia<br/> arvoja (esimerkiksi isänmaallisuus) ja punaisten lapsia saatettiin jopa kiusata koulussa.<br/> Oppivelvollisuus oli siitä huolimatta ensimmäisä askelia kohti tasa-arvoa.<br/> <br/> Punaisia ja valkoisia yhdisti sodan jälkeen myös yhteinen vihollinen: Neuvostoliitto. Punaiset<br/> olivat lähinnä pettyneitä siihen, ettei Neuvostoliiton kommunisteilta ja punakaartilta saatu sodassa<br/> toivottua apua. Valkoiset eivät luonnollisesti pitäneet Neuvostoliitosta sen idealogisten ja hallinto<br/> eroavaisuuksien vuoksi. Valkoiset olivat juuri oikeastaan kukistaneet sisällisodassa sen, mikä oli<br/> valloillaan naapurissa. Myös Tarton rauhassa (1920) Neuvosto-Venäjälle menetetyt alueet<br/> aiheuttivat kaikissa suomalaisissa katkeruutta. Neuvostoliitto selvästi arvioi suomalaisten<br/> yhtenäisyyden väärin, kun se esimerkiksi juuri ennen sisällissotaa perustuiSuomeen Terijoen<br/> hallituksen eli Neuvostomielisen nukkehallituksen. Se ajatteli, että hallitus olisi jakanut<br/> suomalaisia, mutta toisin kävi ja Suomi taisteli yhteinäisenä Neuvostoliittoa vastaan 1939–1940.<br/> Suomen eheytyminen näkyi myös siinä, ettei Suomessa syntyneet ääriliikkeet saaneet juurikaan<br/> kannatusta. Yksi poikkeuksista oli kuitenkin esimerkiksi äärioikeistolainen Lapuan liike (1929–<br/> 1932). Se oli pettynyt siihen, kuinka sodan häviäjät olivat päässeet liian paljon osaksi<br/> yhteiskuntaan ja sen mukaan kommunismi tuli kokonaan kieltää. Liike sai merkittävästi<br/> vakuuttavuutta ja kannatusta, sillä sen vaatimuksesta kommunismi kiellettiin. Lapuan liike<br/> kuitenkin jatkoi vielä muilutuksia ja itärajalle kyydityksiä, vaikka sen tavoite toteutui jo. Lopulta<br/> suurin osa suomalaisista asettui liikettä vastaan, sillä sen nähtiin uhkaavan jo demokratiaa. Lapuan<br/> liike horjuttitai tai ainakin pyrki horjuttamaan Suomen eheytymistä. Se oli samalla kuitenkin<br/> osoitus siitä, että eheytyminen oli melko lailla onnistunut, sillä se haluttiin lopulta kieltää. Lapuan<br/> liikkeen lisäksi Suomessa oli myös esimerkiksi kommunistinen ääriliike. Suomeen perustettiin<br/> sisällissodan jäkeen Suomen kommunistinen seura (SKP), jonka pelättiin yrittävän<br/> vallankaappausta. Esimerkiksi yksi liikkeen johtajista Hertta Kuusinen julisti julkisesti &quot;Tsekkoslovakian tien olevan meidän tiemme&quot;, mikä viittasi Tsekko-slovakian kommunistien<br/> vallankaappaukseen. Kommunisteja oli kuitenkin varsin vähän eli ajan vallankaappauspelkoa<br/> voidaan sinänsä pitää peruteettomana. Se, että ääriliikkeet eivät saaneet kannatusta kertoi siitä,<br/> että kaikki osapuolet olivat melko lailla tyytyväisä Suomen yhteiskuntaan ja pystyivät elämään<br/> sopu soinnussa yhdessä.<br/> <br/> Suomessa oli siis vuoden 1918 jälkeisinä vuosikymmeninä monia eri tekijöitä, jotka eriarvoistivat<br/> yhteiskuntaa ja uhkasivat eheytymistä. Kaikesta huolimatta Suomi onnistui kuitenkin lopulta<br/> eheytymään ja muuttumaan tasa-arvoiseksi. Suomi muuttui kahdessa vuosikymmenssä melko<br/> lailla rauhanomaiseksi ja vakaaksi yhteiskunnaksi.<br/> Vastauksen pituus: 6575 merkkiä<br/> <br/> Vastauksen tiedot</h2> <div>Alustava arvio oli 13/20 pistettä, jota sensori ei muuttanut.</div> <div> </div> <h2>Vastauksen vahvuuksia</h2> <ul><!--filtered attribute: data-init="done"--> <li> <div class="listitem">Kokelas antaa paljon oikeita esimerkkejä poliittisesti jakautuneesta Suomesta.</div> </li> <li> <div class="listitem">Kokelas antaa useita esimerkkejä sodan hävinneiden katkeruudesta.</div> </li> <li> <div class="listitem">Kokelas esittelee lapuanliikettä demokratiaa uhkaavana tekijänä.</div> </li> <li> <div class="listitem">Kokelas antaa esimerkkejä myös asioista, joilla edistettiin rauhanomaista kehitystä.</div> </li> </ul> <div> </div> <h2>Vastauksen puutteita tai muita ongelmia</h2> <ul><!--filtered attribute: data-init="done"--> <li> <div class="listitem">Kokelas olisi voinut vastata tiiviimmin siihen, mitä kysytään. Vastaus ei pysy koko ajan aiheessa, vaan harhautuu osin sivupoluille.</div> </li> <li> <div class="listitem">Sisällissodan vankileireistä kokelas kertoo turhankin yksityiskohtaisesti, kun tarkoituksena oli keskittyä vakautta uhkaaviin tekijöihin.</div> </li> <li> <div class="listitem">Vastauksesta puuttuu puolueiden eheyttämispolitiikka ja erityisesti SDP:n toiminta, kun se valitsi sisällissodan jälkeen parlamentaarisen linjan. Kehitys johti lopulta punamultahallitukseen.</div> </li> <li> <div class="listitem">Vastaukseen sisältyy joitakin asiavirheitä, jotka vähensivät pisteitä. Esimerkiksi väite Neuvostoliiton perustamasta Terijoen hallituksesta ennen sisällissotaa tai Hertta Kuusisen ja hänen toteamuksensa ”Tsekko-slovakian tiestä” ajoittaminen sisällissodan jälkeiseen aikaan ovat virheellisiä.</div> </li> </ul> 2025-08-05T10:21:35+03:00 https://peda.net/id/d2f6a05371c 2024-08-30T09:15:14+03:00 Balkanin alueella on monta eri kansallisuutta. 1800-luvulla alkanut nationalismi vaikuttti myös<br/> Balkanin alueella 1800-luvun lopulta lähtien. Nationalismi perustavoitteita oli saada jokaiselle<br/> omalle kansalla oma valtio. Tämä ei kuitenkaan läheskään toteutunut Balkanin alueella. Alueella<br/> oli monta eri kansaa, mutta aluetta hallitsi eri keisarikunnat. Itävalta-Unkari hallitsi osaa alueesta<br/> ja osa oli Osmaanivaltakunnan hallussa. 1800-luvun lopussa kansat alkoivat nationalistisesti<br/> ajamaan omien kansojensa etuja. Otto von Bismarck näki, että maat olivat herkästi valmiina<br/> ajamaan omien kansojensa itsenäisyyttä myös väkivaltaisesti, mikä teki alueesta ikään<br/> räjähdysalttiin ruutitynnyrin. Otto von Bismarckia voidaan pitää aikalaislähteenä, joka näki<br/> keskeisessä asemassa Euroopan tapahtumat.<br/> <br/> Esimerkiksi Serbia kuului Itävalta-Unkariin ja serbit olivat tyytymättömiä oloihinsa. He kokivat,<br/> etteivät saaneet tarpeeksi ääntänsä kuuluviin suuressa keisarikunnassa. Serbit ja muut alueen<br/> kansat alkoivat kapinoimaan ja vaatimaan enemmän oikeuksia. Lopulta ruutitynnyri ikään kuin<br/> räjähti vuonna 1914, kun serbialainen äärinationalisti ampui Itävalta-Unkarin kruununprinssin.<br/> Sarajevon laukakset olivat laukaseiva tekijä ensimmäisen maailmansodan alkamiselle. Venäjä oli<br/> luvannut tukea Serbiaa, joten Venäjä julisti sodan Itävalta-Unkarille. Alkoi ketjureaktio, joka johti<br/> siihen, että käytännössä koko Eurooppa oli sodassa.<br/> <br/> Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suuret keisarikunnat hajosivat. Itävalta-Unkari ja<br/> Osmaanivaltakunta myös hajosivat. Kaikki kansat eivät kuitenkaan saaneet itsenäisyyttä. Toisessa<br/> maailmansodassa alueella taisteltiin natseja vastaan, mikä yhdisti kansoja. Toisen maailmansodan<br/> jälkeen Balkanin maat muodostivat Jugoslavian valtion 1990-luvulle asti. Jugoslavia oli edelleen<br/> hajanainen monien kansojen maa, jossa esiintyi ristiriitoja. 1990-luvulle asti aluetta kuitenkin<br/> yhdisti sosialistinen järjestelmä. Toisena kansoja yhdistävänä tekijänä voidaan pitää myös fasisimin<br/> voittamista. Se eli vahvasti varsinkin itäisen Euroopan valtioissa ja myös Balkanilla toisen<br/> maailmansodan jälkeen. Tämä yhdistävä tekijä kuitenkin suurimmaksi osaksi hävisi, sillä<br/> myöhemmillä sukupolvilla ei ollut konkreettista kosketusta fasismin ja natsien kukistamiseen.<br/> <br/> 1990-luvun alussa myös sosialistinen järjestelmä hajosi. 1990-luvun alussa oltiin taas ajassa, jolloin<br/> risti-riidat tulivat voimakkaasti esiin. Ei ollut enää kovinkaan paljon yhdistäviä tekijöitä ja<br/> nationalismi nousi jälleen vahvasti. Ruutitynnyri jälleen räjähti, kun Jugoslavian hajoamissota alkoi.<br/> Nyt jokainen kansa vaati itselleen omaa itsenäistä valtiotaan. Hajoamissota oli verinen ja vaati<br/> paljon uhreja myös siviiliväestössä. Alueella tapahtui myös kansanmurha Bosnian sisällä. Bosnian<br/> serbivähemmistö ja Serbia suorittivat kansanmurhan, jonka seurauksena kuoli myös siviilejä, naisia<br/> ja lapsia. Lopulta Nato Yhdysvaltojen johdolla onnistuivat lopettamaan tapahtumat.<br/> 1900-luvun tapahtumat osoittavat Otto von Bismarckin näkemyksen ruutitynnyristä melko<br/> oikeaksi. Alue koostuu monista kansoista, joiden väestöä voidaan pitää keskimääräistä<br/> nationalistisempana. Joukkoon mahtuu myös paljon ns. kiihkoilijoita, jotka ovat eri aikoina<br/> räjäyttäneet ruutitynnyrin.<br/> Vastauksen pituus: 2876 merkkiä<br/> <br/> <br/> <h2>Vastauksen tiedot</h2> <div>Alustava arvio oli 16/20 pistettä, sensori antoi 15/20 pistettä.</div> <div> </div> <h2>Vastauksen vahvuuksia</h2> <ul><!--filtered attribute: data-init="done"--> <li> <div class="listitem">Kokelas hahmottaa tehtävänannon ja vastaa siihen, mitä kysytään.</div> </li> <li> <div class="listitem">Kokelas tuntee Balkanin alueen historiaa. Hän tietää, missä Balkan sijaitsee, ja osaa nimetä, mitkä maat ovat pitäneet siellä valtaa eri aikoina. Hän tuntee nationalismin vaikutuksen monikulttuuriseen Balkanin alueeseen ennen ensimmäistä maailmansotaa ja uudelleen Jugoslavian hajotessa.</div> </li> <li> <div class="listitem">Vastaus on eheä kokonaisuus. Opiskelija selittää asioita hyvin eikä vain totea niitä lyhyesti. Hän käsittelee tehtävänannon aikakautta kokonaisuudessaan ja palaa lopuksi hyvin ruutitynnyri-vertaukseen. Kokelas soveltaa Bismarckin kuvausta etenkin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen ja Jugoslavian hajoamiseen liittyvään väkivaltaan 1990-luvulla.</div> </li> </ul> <div> </div> <h2>Vastauksen puutteita tai muita ongelmia</h2> <ul><!--filtered attribute: data-init="done"--> <li> <div class="listitem">Kokelas olisi voinut huomioida vielä enemmän ensimmäistä tehtävänantoa eli sen pohtimista, mitä Bismarck tarkoitti kuvauksellaan ruutitynnyristä.</div> </li> <li> <div class="listitem">Kokelas kirjoittaa virheellisesti Serbian kuuluneen Itävalta-Unkariin. Sensori on alleviivannut tämän kohdan ja luultavasti vähentänyt virheestä pisteen.</div> </li> <li> <div class="listitem">Kokelas toteaa virheellisesti Jugoslavian syntyneen toisen maailmansodan jälkeen.</div> </li> <li> <div class="listitem">Kokelas olisi voinut vielä pohtia Balkanin alueen strategista merkitystä suurvalloille.</div> </li> </ul> 2025-08-05T10:21:35+03:00 https://peda.net/id/d2f7709271c 2024-09-06T08:34:59+03:00 9.1 <br/> Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa pääpiirteissään vuoden 1906 eduskuntauudistuksen ja sen tuomat muutokset kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin. <br/> <br/> <ul> <li>Entisen säätyjakoisen, nelikamarisen järjestelmän sijaan tuli yleiseen ja yhtäläisen äänioikeuteen perustuva yksikamarinen eduskunta.</li> <li>Äänioikeuden saivat kaikki 24 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, sekä miehet että naiset, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta.</li> <li>Äänestäjien määrä nousi kymmenkertaiseksi runsaasta sadastatuhannesta runsaaseen miljoonaan</li> </ul> Kiitettävässä vastauksessa tuodaan lisäksi esille, että vanhan järjestelmän mukaan vain säätyihin kuuluvilla miehillä oli ollut äänioikeus ja kullakin säädyllä oli valtiopäivillä yksi ääni, minkä takia aatelilla, papistolla ja porvaristolla oli selvästi kokoaan suurempi vaikutusvalta.<br/> <br/> <br/> <br/> <ul> <li><span>Eduskuntauudistuksen jälkeen näiden ryhmien vaikutusvalta väheni ja kaikkien naisten, maaseudun tilattoman väestön ja työväestön ääni tuli valtiopäivillä ensi kertaa kuuluviin. </span></li> <li><span>Naisten oikeus asettua ehdolle vaaleissa oli nyt uutuus. </span></li> <li><span>Vastauksessa voidaan myös viitata siihen, että todellista kansanvaltaa yleisen äänioikeuden saaminen ei kuitenkaan merkinnyt, koska hallitsijalle jäi viimekätinen päätäntävalta.</span></li> </ul> <br/> 9.2<br/> <br/> <b>Hyvässä vastauksessa kokelas analysoi kaikkia kolmea vaalimainosta ja nostaa esiin joitakin niiden keskeisistä tavoitteista:</b><br/> <br/> <ul> <li>Suomalainen Puolue ja Nuorsuomalainen Puolue painottivat selvästi kansallisia ja suomalaisuuteen liittyviä arvoja, joita Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen mainoksessa ei näy.</li> <li>Kansanvaltaisuutta painottavat selvästi sekä Suomalainen Puolue että sosiaalidemokraatit, kun taas Nuorsuomalaisten mainoksessa sitä ei tuoda esiin.</li> <li>Sosialidemokraattien mainos korostaa ainoana luokkien välistä ristiriitaa ja Suomalainen Puolue kristillisiä arvoja.</li> <li>Suomalainen yhteiskunta vaikuttaa voimakkaiden ristiriitojen repimältä.</li> </ul> <p> </p> <b>Kiitettävässä vastauksessa</b> <b>kokelas käy mainoksia laajemmin läpi ja liittää ne tarkemmin ajalliseen kontekstiinsa.</b> <br/> <br/> <br/> <ul> <li>Esiin voi nostaa esimerkiksi puolueiden varsin kärkkäät toisiinsa kohdistuvat hyökkäykset tai Suomalaisen Puolueen viittauksen pitkään historiaansa, jota muilla puolueilla ei ole.</li> <li>Naisia puhuttelee erikseen vain Nuorsuomalainen Puolue.</li> <li>Sosialidemokraattinen Puolue puolestaan ainoana luettelee pitkän listan konkreettisia työväestöön kohdistuneita sortotoimenpiteitä (kuten Laukon torpparien häädön). Sosialidemokraatit kritisoivat myös venäläisiin liian myönteisesti venäläistämiskausien aikana suhtautuneita tahoja.</li> <li>Vaalimainosten perusteella näyttää siltä, että suomalaista yhteiskuntaa jakavat monet ristiriidat. Erimielisyyttä on esimerkiksi työväestön ja porvariston, suomen- ja ruotsinkielisten sekä Venäjään myönteisesti ja kielteisemmin suhtautuvien välillä.</li> <li>Toisaalta kaikki kolme puoluetta ovat innostuneita kansanvallan laajentumisesta.</li> </ul> 2025-08-05T10:21:35+03:00