<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Ohjelmointityö</title>
<id>https://peda.net/id/d2ea2d105</id>
<updated>2015-09-08T16:59:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/d2ea2d105:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/outokumpu/kummun-koulu/5-9-luokat/oppiaineet2/atk2/9-atk/paa/ohjelmointity%C3%B6#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Arviointi</title>
<id>https://peda.net/id/d2eacba85</id>
<updated>2015-04-22T10:15:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/outokumpu/kummun-koulu/5-9-luokat/oppiaineet2/atk2/9-atk/paa/ohjelmointity%C3%B6/arviointi#top" />
<content type="html">Hyvä työ! Khan academyn löytämisestä iso plussa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Arvosana 8,5</content>
<published>2015-09-08T16:59:29+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ohjelmointityö</title>
<id>https://peda.net/id/d2eb99485</id>
<updated>2015-03-25T10:06:12+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/outokumpu/kummun-koulu/5-9-luokat/oppiaineet2/atk2/9-atk/paa/ohjelmointity%C3%B6/ohjelmointity%C3%B6#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/playlist?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/playlist?list=PLhQjrBD2T383Q2VtqEaQn8nZh-681av20&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/playlist?list=PLhQjrBD2T383Q2VtqEaQn8nZh-681av20&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/playlist?list=PLhQjrBD2T383Q2VtqEaQn8nZh-681av20&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.khanacademy.org/computing/computer-programming&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.khanacademy.org/computing/computer-programming&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www.khanacademy.org/computer-programming/joku-ohjelma-villelle/4583332545036288&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://www.khanacademy.org/computer-programming/joku-ohjelma-villelle/4583332545036288&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ohjelmoinnissa luodaan toimintoja, jotka ohjelmoija kirjoittaa valitsemallaan ohjelmointikielellä koneelle sopivan käsky ja pyytää konetta suorittamaan käskyn.&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;Ohjelmointikieli muodostuu täsmällisesti määritellystä joukosta käskyjä, jotka muodostavat yhdessä ohjelman algoritmin. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Algoritmilla tarkoitetaan käskyjen muodostamaa järkevää kokonaisuutta, jolla ratkaistaan jokin ongelma.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ohjelmoijan tekemä lähdekoodi käännetään konekieleksi, jonka avulla voidaan tehdä valmis ohjelma.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Ohjelmoinnin oppiminen vaatii paljon aikaa. Viikonloppu ei riitä, vaan hyväksi ohjelmoijaksi kehittyminen vie vuosia aikaa. Ohjelmointia oppii parhaiten käytännön kautta tekemällä paljon pieniä harjoitusohjelmia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ensimmäisen ohjelmointikielen valinta on aihe, joka herättää syviä tunteita kokeneissa ohjelmoijissa. Jokainen haluaisi suositella ensimmäiseksi kieleksi omaa lempikieltään. Sopivan kielen löytäminen on myös siksi vaikeaa, että vaihtoehtoja on valtava määrä.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Erilaisia nykyajanohjelmointikieliä:&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;C++&lt;br/&gt;&#10;C#&lt;br/&gt;&#10;Java&lt;br/&gt;&#10;Python&lt;br/&gt;&#10;Javascript&lt;br/&gt;&#10;PHP&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ohjelmoinnin historia:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ensimmäinen moderni ohjelmointikieli oli 1950-luvulla FORTRAN, joka keskittyi matemaattisten lauseiden kääntämiseen konekielelle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Historiallisesti yleisin tulkattava ohjelmointikieli oli 1964 esitelty BASIC, jonka vaivattoman käytön ja helposti tehtävän tulkkinsa ansiosta se saavutti suosiota opetustarkoituksensa ulkopuolellakin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1980-luvulla olio-ohjelmoinnin nosti valta-asemaan C++ ohjelmointikieli. &lt;span&gt;Olio-ohjelmoinnissa maailma mallitetaan itsenäisiksi olioiksi, jotka voivat periä ominaisuuksilta muilta olioluokilta. Oliot voivat kommunikoida vain viesteillä, &lt;/span&gt;&lt;span&gt;niiden tilaa ei voi muuten kysellä. Olio-ohjelmoinnissa tärkeää on koodin uudelleenkäytettävyys eri tarkoituksiin, ei enää ohjelman kääntyminen tehokkaaksi konekieleksi.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-09-08T16:59:29+03:00</published>
</entry>


</feed>