https://peda.net/id/d2a07e40fa5 2016-04-04T13:34:34+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/39b19af2ef6 2016-05-13T12:39:26+03:00 <ul> <li><b>Pallo<strong class="editor red">malli</strong>lla</b> (kalottimalli) pyritään kuvaamaan kolmiulotteisesti eri atomien suhteellisia kokoja (ja niiden vaatimaa tilaa molekyylissä). <ul> <li><b>Pallotikkumalli</b> on myös kolmiulotteinen malli, jossa kovalenttisia sidoksia kuvataan tikuilla pallomaisten atomien välissä</li> </ul> </li> <li><b>Rakenne<strong class="editor red">kaava</strong></b> kertoo <b>miten molekyylin atomit ovat sitoutuneet toisiinsa</b>. Sidoksia kuvataan viivoilla ja atomeja niiden kemiallisilla merkeillä.</li> <li><b>Molekyyli<strong class="editor red">kaava</strong></b> kertoo molekyylin sisältämien <b>atomien lukumäärät</b>, mutta ei mitään sen rakenteesta. Molekyylikaava on lyhyin mahdollinen kuvaus yhdisteestä.<br/> <br/> </li> <li><a href="http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/labra/mallikeh.html" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Molekyylimallit (etälukio)</a></li> </ul> 2016-03-21T16:14:29+02:00 https://peda.net/id/dfd7f836ed0 2016-04-11T13:20:42+03:00 <ul> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilivedyt" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Hiilivedyt </a>ovat nimensä mukaisesti yhdisteitä jotka koostuvat vain <b>hiilestä</b> ja <b>vedystä</b></li> <li>Jokainen <b>hiiliatomi</b> muodostaa <b>neljä kovalenttista</b> sidosta</li> <li><b>Vety</b> voi muodostaa <span class="editor underline">vain yhden</span> sidoksen!</li> </ul> <h3>Alkaanit</h3> <ul> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkaanit" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Alkaani</a> on hiilivety (vain hiiltä ja vetyä), jossa hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia (yksöissidoksia, yhteisiä elektronipareja) <ul> <li>Jokainen hiiliatomi on sitoutunut kovalenttisilla sidoksilla <span class="editor underline">neljään muuhun</span> epämetalliatomiin</li> <li>sanotaan <b>tyydyttyneiksi</b>, koska sisältävät <b>pelkästään yksöissidoksia</b>.<br/> <br/> </li> </ul> </li> <li>Sama määrä hiili- ja vetyatomeja (&gt;4 C) voi muodostaa erilaisia yhdisteitä. Yhdisteitä, joilla on <span class="editor underline">sama molekyylikaava, mutta eri rakennekaava</span>, sanotaan toistensa <b>isomeereiksi</b>.</li> </ul> <h3>Alkeenit</h3> <ul> <li>Alkeeneissa hiiliatomien välillä on yksi<b> kaksoissidos</b> <ul> <li>(jossa kahden hiiliatomin välillä on kaksi yhteistä elektroniparia)</li> </ul> </li> <li>Alkeeneilla on paljon isomeereja, koska kaksoissidos voi olla missä kohtaa molekyyliä tahansa</li> <li>kaksoissidoksen vuoksi sanotaan <b>tyydyttymättömiksi</b>.</li> <li><strong class="editor red">Kaksoissidos reagoi herkemmin</strong> kuin yksöissidokset</li> </ul> <h3>Alkyynit</h3> <ul> <li>Alkyyneissä hiiliatomien välillä on <b>kolmoissidos</b> <ul> <li>(jossa kahden hiiliatomin välillä on kolme yhteistä elektroniparia)</li> </ul> </li> <li>Myös alkyynit ovat tyydyttymättömiä</li> <li>Kolmoissidos reagoi kaikista herkimmin</li> </ul> <h3>Renkaat</h3> <ul> <li>Joskus hiiliketjut muodostavat rengasrakenteita. Tällaiset hiilivedyt nimetään kuten suoratkin, mutta nimen eteen lisätään etuliite <b>syklo-</b></li> <li>Bentseenissä kuuden hiiliatomin muodostamassa renkaassa joka toinen sidos on kaksoissidos <ul> <li>Bentseenirenkaita sisältäviä yhdisteitä sanotaan <b>aromaattisiksi</b></li> </ul> </li> </ul> 2016-03-18T14:56:47+02:00 https://peda.net/id/598c99acffc 2016-05-13T12:32:41+03:00 Hiilivetyjen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilivedyt#Ominaisuudet" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">hiiliketjun pituus</a> vaikuttaa niiden olomuotoon<br/> <ul> <li>lyhyet (1-4 hiiltä) ovat <b>kaasuja</b></li> <li>5-16 hiiltä sisältävät <b>nesteitä</b> (öljyt)</li> <li>pidemmät <b>kiinteitä</b> (tai ainakin jäykkäliikkeisiä)</li> </ul> Hiilivedyt ovat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6dipoli" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">poolittomia</a> (vesi on poolista). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kemiassa yhdisteet jaetaan usein<br/> <ul> <li><b>Rasvaliukoisiin</b> (poolittomat: rasvat, öljyt) ja</li> <li><b>Vesiliukoisiin</b> (pooliset)</li> </ul> 2016-04-11T13:15:43+03:00