https://peda.net/id/d2379cbc7b6 2016-09-15T20:42:49+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/faf447547b6 2016-09-17T20:40:45+03:00 <p><b><span>Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti</span></b></p> <p><span>Biodiversiteetin eri tasot:</span></p> <ul> <li><span>lajin sisäinen biodiversiteetti eli geneettinen monimuotoisuus</span></li> <li><span>lajimonimuotoisuus, tunnettuja lajeja noin 1,5 miljoonaa. Tunnistamatta vielä kymmeniä tai satoja miljoonia.</span></li> <li><span>ekosysteemien monimuotoisuus</span></li> </ul> <p><span><br/> Miksi monimuotoisuus on tärkeää?</span></p> <ul> <li><b>Perinnöllinen monimuotoisuus </b><span>on evoluution edellytys. Jos kaikki yksilöt olisivat toistensa klooneja, ne pärjäisivät vain yhdenlaisessa ympäristössä. Monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että “kaikki munat eivät ole samassa korissa.” -&gt; Lajit selviytyvät muuttuvissa olosuhteissa.</span></li> <li><b>Lajimonimuotoisuus: </b><span>jokainen laji vaikuttaa johonkin toiseen lajiin. Yhden lajin häviämisellä voi olla yllättävä vaikutus toisiin lajeihin. Erityisesti avainlajien häviäminen voi muuttaa ekosysteemiä suuresti (myös ihmisen kannalta).</span></li> <li><span>Monimuotoinen ekosysteemi on yleensä vakaa. Vain muutaman lajin sisältävä ekosysteemi ajautuu helpommin tuhoon. Esimerkkejä:</span></li> <ul> <li><span>Vieraslajit aiheuttavat usein suurempia haitallisia vaikutuksia monimuotoisuudeltaan pienessä ekosysteemissä.</span></li> <li><span>Yhden lajin tuhoutuminen ei vaikuta keskimäärin yhtä paljon monimuotoisissa ekosysteemeissä.</span></li> <li><span>Abioottisen ympäristön muutokset, häiriöt, vaikuttavat keskimäärin enemmän, jos monimuotoisuus on pieni.</span></li> </ul> <li><b>Ekosysteemien monimuotoisuus </b><span>mahdollistaa lajimonimuotoisuuden.</span></li> <li><span>Ihminen voi taloudellisesti hyötyä monista eri lajeista tai esimerkiksi viljelykasvien alalajeista, joita ei vielä ole löydetty tai osata hyödyntää.</span></li> <li><span>Luonto ja eliökunta selviää ja on selvinnyt suuristakin mullistuksista. Yksittäinen laji, kuten ihminen taas ei välttämättä selviä kaikista mullistuksista yhtä varmasti. Vrt. aiemmat 5 massasukupuuttoa -&gt; eliökunta säilyi ja uusia lajeja syntyi, mutta monet lajit kuolivat sukupuuttoon.</span></li> <li><span>Biodiversiteettiä uhkaa ihmisten aiheuttamat muutokset eli ns. ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, metsien hakkuu, monet erilaiset maankäytön muodot, metsästys. Taustalla esimerkiksi kasvava kulutus ja väestönkasvu.</span></li> </ul> <p> </p> <p><span>Monimuotoisuuteen vaikuttavat ympäristötekijät:</span></p> <ul> <li><span>Ilmasto, lähellä päiväntasaajaa monimuotoisinta</span></li> <li><span>Häiriöt, mitä vakaammat ympäristöolot sitä monimuotoisempaa</span></li> <li><span>Pinta-ala, mitä suurempia alue sitä monimuotoisempi</span></li> <li><span>Ravinteikkailla ja kosteilla paikoilla on yleensä monimuotoisempaa.</span></li> <li><span>Reunavaikutus lisää monimuotoisuutta</span></li> </ul> <p> </p> <p><span>Monimuotoisuuskeskukset:</span></p> <ul> <li><span>sademetsät, koralliriutat ja kosteikot ovat maailman monimuotoisimpia ekosysteemejä.</span></li> <li><span>Monimuotoisuuskeskuksia on maapallolla n. 30, lähinnä tropiikissa ja subtropiikissa.</span></li> </ul> <p> </p> <p><span>Millaiset lajit ovat helposti vaarassa?</span></p> <ul> <li><span>endeemiset lajit</span></li> <li><span>pieni populaatiokoko</span></li> <li><span>suuri koko -&gt; hidas lisääntymisnopeus</span></li> <li><span>elinympäristövaatimuksiltaan kapea-alaiset lajit</span></li> <li><span>huippupedot altistuvat ympäristömyrkyille</span></li> <li><span>kilpailukyvyltään heikot lajit</span></li> <li><span>ihmisen mielestä kauniit/hyödynnettävät lajit</span></li> <li><span>lajit, jotka kilpailevat ihmisen kanssa samoista resursseista</span></li> </ul> <p> </p> <p><span>Suomen lajien uhanalaisuus:</span></p> <ul> <li><span>1500 uhanalaista tai vaarantunutta lajia.</span></li> <li><span>Metsien lajit (vanhat metsät ja lehdot) sekä perinneympäristöjen lajit suurimmat uhanalaiset ryhmät</span></li> <li><span>kts. s. 162 taulukko</span></li> <li><span>Avainlajien väheneminen vaikuttaa moniin muihin lajeihin: Suomessa haapa, sinisimpukka, rakkolevä.</span></li> </ul> <p> </p> <p><span>Monimuotoisuuden suojelun keinot:</span></p> <ul> <li><span>huomioidaan biodiversiteetin tasot</span></li> <li><span>tärkeää on huomioida uhanalaistumisen syyt</span></li> <li><span>suojelualueet (muista saariteoria/metapopulaatioteoria), lajien suojelussa tärkeää niiden elinympäristöjen suojelu</span></li> <li><span>metsästysrajoitukset, rauhoittaminen</span></li> <li><span>geneettistä monimuotoisuutta suojellaan riittävällä populaatiokoolla ja geenivirran mahdollistamisella tai joskus sen rajoittamisella (esim. poro ja peura).</span></li> <li><span>uhanalaisia lajeja tai alalajeja voidaan suojella myös eläintarhoissa, siemen- tai geenipankeissa.</span></li> </ul> 2016-09-15T20:43:58+03:00