https://peda.net/id/d2236b14c 2016-01-25T13:36:18+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/760a900ec 2017-11-09T14:33:42+02:00 <b>Laji:</b> ulkonäöltään ja muilta ominaisuuksiltaan toisiaan suuresti muistuttavat yksilöt, jotka yleensä voivat risteytyä keskenään ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Luokittelujärjestelmän perusyksikkö.<br/> <ul> <li>Lanttu (<em>Brassica napus </em>subsp.<em>napobrassica</em>), salaattikiinankaali (<em>Brassica pekinensis</em>), Keräkaali valkoinen (<em>Brassica oleracea var capitata f. alba</em>)</li> </ul> <b>Suku:</b> toisiaan muistuttavat lajit muodostavat suvun.<br/> <ul> <li>Kaalit, <em>Brassica</em></li> </ul> <b>Heimo:</b> läheiset suvut muodostavat heimon.<br/> <ul> <li>Ristikukkaiskasvit, <em>Brassicaceae</em></li> </ul> Läheiset heimot muodostavat lahkon, lahkot luokan ja luokat kaaren; esim. siemenkasvit ovat eräs kasvikunnan kaari<br/> <br/> 2016-01-24T18:42:30+02:00 https://peda.net/id/c85ef20ec 2016-02-26T14:36:24+02:00 <b>Risteymä</b> <br/> Merkitään x esim. <em>Aconitum x stoerkianum</em>, tarhaukonhattu<br/> <br/> <b>Alalaji</b><br/> Käytetään lyhennettä subsp., joka tulee latinan alalajia tarkoittavasta sanasta subspecies esim. <em>Acer tataricum subsp. ginnala</em><br/> <br/> <b>Muunnos</b><br/> Merkitään lyhenteellä var., joka tulee latinan kielen sanasta varietas, esim. <em>Brassica oleracea var. sabellica</em>, lehtikaali<br/> <br/> <b>Muoto</b><br/> Muoto poikkeaa päälajista vain yhden ominaisuuden, vaikkapa kukan värin suhteen. Merkitään lyhenteellä f, joka tulee latinan sanasta forma, esim. <em>Anemone nemorosa f. alba plena</em>, kertovalkovuokko<br/> <br/> <b>Lajike</b><br/> Lajikkeet merkitään yksinkertaisin lainausmerkein, esim. <em>Rosa spinosissima</em> 'Plena', juhannusruusu 2016-01-24T18:51:58+02:00 https://peda.net/id/799b9190c 2016-02-26T14:33:44+02:00 Kasveilla on useita nimiä: <br/> <ul> <li>puutarhakasvin suomen- ja ruotsinkielinen virallinen nimi löytyy Viljelykasvien nimistöstä tai <a href="http://finto.fi/kassu/fi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kassusta <br/> </a></li> <li>Kasvilla saattaa olla myös paikallisia nimiä, käytöstä poistuneita nimiä tai murrenimiä; näitä löytyy mm. Perinnepihan nimikylteistä</li> <li>koska nimiä on puhekielessä paljon ja sama nimi saattaa tarkoittaa eri murrealueilla eri kasveja, on tärkeää että jokaisella kasvilla on myös tieteellinen nimi</li> <li>tieteellinen nimi on sama kaikkialla, joten yhden nimen opettelu riittää, vaikka matkustaisi maailman ympäri</li> </ul> <br/> Tieteellinen nimi koostuu SUKUNIMESTÄ ja LAJINIMESTÄ, esimerkiksi <em>Inula helenium</em>, isohirvenjuuri<br/> <br/> Isohirvenjuuren virallista suomenkielistä nimeä ei tiennyt kukaan niistä, jotka lahjoittivat kasvia Perinnepihan kokoelmaan. Kasvista käytetiin mm. nimiä oolanti, noitatohtorin kukka, vaarinkukka, se isolehtinen. <br/> <br/> Virallinen suomenkielinen nimi on siis ISOHIRVENJUURI<br/> Kasvin sukunimi on INULA<br/> ja lajinimi HELENIUM<br/> <br/> Puutarhoissa kasvaa muitakin saman sukuisia kasveja, esimerkiksi <em>Inula ensifolia</em>, miekkahirvenjuuri. Vaikka kasvit ovat sukulaisia, ne eivät nopeasti katsoen muistuta toisiaan. Isohirvenjuuri on nimensä mukaisesti suuri, jopa 1,5<span>–</span>2 metrin korkuinen kasvi, jonka lehdetkin voivat olla keskikokoisen koiran kokoiset. Miekkahirvenjuuri puolestaan on matala, noin 30 cm korkuinen kasvi, jonka lehdet ovat männyn neulasten kokoluokkaa. Samaa kasveissa on ainakin keltainen kukinto.<br/> <br/> Hirvenjuuret kuuluvat m<span>ykerökukkaisten heimoon (Compositae, synonyymi asterikasvit, Asteraceae)</span> 2016-01-24T22:24:31+02:00 https://peda.net/id/f337636ac 2016-01-24T21:53:58+02:00 Perinnepihalta löytyy kaksi eri piiskulajia: isopiisku <em>Solidago gigantea</em> ja kanadanpiisku <em>Solidago canadensis</em>. Löydätkö molemmat? Miten erotat lajit toisistaan? Tarkkaile kasvien kokoa, kasvutapaa ja erityisesti versojen karvaisuutta tai karvattomuutta.<br/> <br/> Perinnepihalla kasvaa kahta eri leimulajia: syysleimu <em>Phlox paniculata</em> ja sammalleimu <em>Phlox subulata</em>. Löydätkö molemmat? Mistä tiedät, että kasvit ovat samaa sukua? Mitä samankaltaisuuksia kasveissa on?<br/> <br/> Perinnepihan kivikkoryhmässä kasvaa neljää erilaista maksaruohoa: isomaksaruoho, keltamaksaruoho, kaukaasianmaksaruoho ja siperianmaksaruoho. Voiko jostain päätellä, että lajit ovat samaa sukua (<em>Sedum</em>)? Miksi saman kaltainen, samanlaisella paikalla kasvava pohjanruusujuuri (<em>Rhodiola</em>) ei ole samaa sukua kuin maksaruohot; voiko sukulaisuussuhteen puuttumisen päätellä kasvutavasta, lehdistä tai kukista?<br/> <br/> Ovatko Perinnepihan kivikkoryhmän pienet maanpinnassa kasvavat ruusukemaiset kasvit kattomehitähti ja pallomehiparta sukua keskenään? Mitä eroja kasveissa on?<br/> <br/> Kuinka monta eri näköistä narsissia (keväällä), akileijaa tai pionia (kesällä), ukonhattua (loppukesästä), asteria tai syysleimua (syksyllä) löydät perinnepihalta? Tarkkaile kasvien kokoa ja kasvutapaa, lehden muotoa ja sen kiinnittymistä varteen, sekä kukan muotoa ja väriä. Mitkä ovat kasvien (esim. syksyllä erilaisten asterien) sukulaisuussuhteet; ovatko ne samaa sukua, samaa lajia vai samaa lajiketta? 2016-01-24T19:07:29+02:00 https://peda.net/id/35629d60c 2016-01-24T19:34:56+02:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/elsk/aconitum-napellus#top" title="Aitoukonhattu.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/elsk/aconitum-napellus:file/thumbnail/01c649aedada590be2513a412cbd093c967417f5/Aitoukonhattu.JPG" alt="" title="Aconitum napellus" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Aconitum napellus</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/elsk/axs#top" title="Tarhaukonhattu.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/elsk/axs:file/thumbnail/0687bcd1987550887f196cfdf3774987cf32db30/Tarhaukonhattu.JPG" alt="" title="Aconitum x stoerkianum" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Aconitum x stoerkianum</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/elsk/axsb#top" title="Kirjoukonhattu.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/elsk/axsb:file/thumbnail/4e9bfa15fe2ba25fd66371660534c381fe309e5d/Kirjoukonhattu.JPG" alt="" title="Aconitum x stoerkianum 'Bicolor'" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Aconitum x stoerkianum 'Bicolor'</dd> </dl> 2016-01-24T19:30:48+02:00 https://peda.net/id/b2c90498c 2016-01-24T19:30:17+02:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lav0#top" title="DSC_1352.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lav0:file/thumbnail/0a7594f8283b9336d67686120acb81cd54135ffe/DSC_1352.JPG" alt="" title="Lehtoakileija Aquilegia vulgaris" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lehtoakileija Aquilegia vulgaris</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lav#top" title="DSC_1155.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lav:file/thumbnail/cf04d8a5d37d377f858f58ded80e4e3176b45a9e/DSC_1155.JPG" alt="" title="Lehtoakileija Aquilegia vulgaris" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lehtoakileija Aquilegia vulgaris</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lav2#top" title="DSC_1157.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lav2:file/thumbnail/4cb910b928d53d8b15b3fec822c175416895e38b/DSC_1157.JPG" alt="" title="Lehtoakileija Aquilegia vulgaris" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lehtoakileija Aquilegia vulgaris</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lav3#top" title="DSC_1166.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lav3:file/thumbnail/6bde1817ad334a7c42bbb3be497cba7f40766b50/DSC_1166.JPG" alt="" title="Lehtoakileija Aquilegia vulgaris" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lehtoakileija Aquilegia vulgaris</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lave#top" title="DSC_1186.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lave:file/thumbnail/7fab2f3decb154dcb6ab81606f345842bbcebf24/DSC_1186.JPG" alt="" title="Lehtoakileija Aquilegia vulgaris" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lehtoakileija Aquilegia vulgaris</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lavf#top" title="DSC_1330.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/p/oejal/lpl/sllmksrl/samaa-lajia/lavf:file/thumbnail/17d8768fd9fa103d3854fbf69ca134e7d9a6537f/DSC_1330.JPG" alt="" title="Lehtoakileija Aquilegia vulgaris" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lehtoakileija Aquilegia vulgaris</dd> </dl> 2016-01-24T19:27:09+02:00