<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tiistain 12.5. oppitunti</title>
<id>https://peda.net/id/d16a5482937</id>
<updated>2020-05-11T14:44:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/d16a5482937:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/stk/arkisto/2019-2020/sks2/t1o3#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Tiistain 12.5. oppitunti</title>
<id>https://peda.net/id/fea63e1a937</id>
<updated>2020-09-07T11:03:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/stk/arkisto/2019-2020/sks2/t1o3/nimet%C3%B6n-fea6#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Moi kaikki!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Viime tunnilla aloitimme kirjoittamaan lyhyttä kirjoitelmaa. &lt;b&gt;Palauta lyhyt kirjoitelma palautuskansioon sivun ylälaidassa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Arvioin ja kommentoin kaikkien lyhyet kirjoitelmat 14.5. mennessä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tänään tarkoitus on alkaa pohtia pitkää kirjoitelmaa. Pitkästä kirjoitelmasta on ylioppilaskirjoituksissa mahdollisuus saada 99 pistettä eli suuri osa kokeen pistemäärästä. Se on siis tärkein osa koetta!&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/stk/sks2/t5o/lka&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Lue alta huolellisesti tietoa pitkästä kirjoitelmasta. Tee sitten tehtävä ja palauta se &lt;b&gt;viimeistään ti 12.5. klo 22 &lt;/b&gt;mennessä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos sinulla on kysyttävää, voit ottaa Google Meet -yhteyden oppitunnin aikana (ti 12.5. klo 17.00-18.20) painamalla linkkiä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://meet.google.com/zfg-zoqx-pah&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://meet.google.com/zfg-zoqx-pah&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Voit aina kysyä sähköpostilla: satu.mattila@tyk.fi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jaksakaa vielä opiskella! Jokainen tekemäsi tehtävä auttaa sinua ylioppilaskokeessa!&lt;br/&gt;&#10;t. Satu&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;p.s. Terveiset myös Hertta-kissalta, joka ottaa rennosti :)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/stk/arkisto/2019-2020/sks2/t1o3/nimet%C3%B6n-fea6/i#top&quot; title=&quot;IMG-20200424-WA0007.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/stk/arkisto/2019-2020/sks2/t1o3/nimet%C3%B6n-fea6/i:file/photo/48eeef503921cbacfd97cba4016eebe251ba6561/IMG-20200424-WA0007.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG-20200424-WA0007.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2020-05-11T14:53:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tietoa pitkästä kirjoitelmasta ylioppilaskokeessa</title>
<id>https://peda.net/id/9f6e7610937</id>
<updated>2020-05-11T14:50:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/stk/arkisto/2019-2020/sks2/t1o3/tpky#top" />
<content type="html">Pitkä kirjoitelma mittaa kykyä tuottaa itsenäisesti yhtenäinen teksti annetusta aiheesta ja kykyä ilmaista ajatuksiaan suomen kielellä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjoitelman on sisällöltään vastattava tehtävänantoa. Jos tehtävänannossa pyydetään käyttämään aineistoa, sitä on käytettävä. Tehtävänannon mukaan kirjoitelman voi pohjaudutua aineistoon tai aineistoa käytetään vain virikkeenä - lue siis huolellisesti tehtävänanto! &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävänantoja on yleensä 5-7, joista valitaan &lt;b&gt;yksi&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tekstin pitää olla tehtävänannon mukainen. Tehtävänanto pitää lukeaa siis huolellisesti. Tehtävänannossa voidaan antaa erilaisia ohjeita kirjoitelmalle. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjoitelma kirjoitetaan kirjakielellä. Kirjoitelmassa käytetään hyvää asiatyyliä. Kannattaa tuoda esiin suomenkielen osaamistaan käyttämällä monipuolisia sanoja ja rakenteita. Sanojen ja rakenteiden pitää kuitenkin luontevasti sopia kirjoitelmaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjoitelman pituus on &lt;span class=&quot;text&quot;&gt; 1 800–2 300 merkkiä&lt;/span&gt;. Merkkimäärään ei lasketa välilyöntejä ja kappaleenvaihtoja. Järjestelmä näyttää merkkimäärän, mutta ei rajoita sitä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos kirjoitat apuohjelmalla, muista tarkistaa, että kappalejako on siirtynyt mukana, kun siirrät tekstisi vastauslaatikkoon. Tarkista tässä vaiheessa vielä uudestaan merkkimäärä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos tehtävänannossa on valmis lihavoitu otsikko, sitä &lt;b&gt;on pakko&lt;/b&gt; käyttää.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos otsikkoa ei ole annettu, se &lt;b&gt;on pakko&lt;/b&gt; keksiä itse. Tehtävänannossa voi olla myös ohjeita otsikolle.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Aineistopohjaisten kirjoitelmien pohjatekstit ovat monenlaisia tekstitekstilajeja (esim. artikkeli, kolumni, mielipidekirjoitus, novelli, runo jne.). Aineisto voi olla myös kuva.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos aineistoa on tehtävänannon mukaan käytettävä, mutta sitä ei ole kirjoitelmassa käytetty, tulee miinuspisteitä. Jos tehtävännossa pyydetään käyttämään aineistoa vain virikkeenä, aineistoa ei ole pakko käyttää.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;iinuspisteitä tulee, jos kirjoitelma on liian lyhyt. Miinuspisteitä tulee myös, jos teksti on selvästi liian pitkä (tekstissä on paljon toistoa. kirjoitelma ei pysy asiassa tai merkkimäärä ylittyy yli 150 merkillä.)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Pisteet&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjoitelman kokonaisarvostelussa kriteerit ”viestinnällisyys”, ”tehtävänanto ja aineiston käyttö”, ”tekstin sisältö ja rakenne” sekä ”kielellinen laajuus ja tarkkuus”. Pisteet annetaan asteikolla 0-99.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kriteerit&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/e254ef452d4&quot;&gt;https://peda.net/id/e254ef452d4&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/e25428522d4&quot;&gt;https://peda.net/id/e25428522d4&lt;/a&gt;</content>
<published>2020-05-11T14:50:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä 1: Esimerkkikirjoitelmia</title>
<id>https://peda.net/id/0f771ee2938</id>
<updated>2020-05-11T22:56:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/stk/arkisto/2019-2020/sks2/t1o3/nimet%C3%B6n-0f77#top" />
<content type="html">Alla on kolmen kokelaan kirjoitelmat kevään 2019 tehtävänannosta 5.1. ja 5.7. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kirjoitelmat A ja B ovat kevään 2019 tehtävänannosta 5.1.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tehtävänanto:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;Ystävyyttä on monenlaista. Toisilla on paljon ystäviä, joskus taas yksi hyvä ystävä voi riittää. Millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä ystävyydessä tai kaveruudessa? Voiko ystäviä valita? Miten ystävän tai kaverin voi löytää? Pohdi ystävyyttä ja/tai sitä, miten itse koet ystävyyden ja&lt;br/&gt;&#10;ystä- vien merkityksen. Otsikoi itse tai ota näkökulmasi mukaan jokin seuraavistaotsikoista:&lt;br/&gt;&#10;– Näin panostan ystävyyteen/kaveruuteen&lt;br/&gt;&#10;– Monta tapaa saada ystävä/kaveri &lt;br/&gt;&#10;– Kun ystävää/kaveria ei ole...&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kirjoitelma A:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Näin teet ystävyyssuhteistasi antoisampia&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ystävyys merkitsee paljon. On itsestään selvää, että me kaikki tarvitsemme ystäviä aina-&lt;br/&gt;&#10;kin jossain määrin. Jotkut uskovat, että ystävien määrä on tärkeintä. Heille vain muuta-&lt;br/&gt;&#10;man ystävän kanssa oleminen voi tuntua tylsältä. Toiset taas uskovat ettei määrällä ole&lt;br/&gt;&#10;niinkään väliä, vaan tärkeämpää on löytää muutamia todella hyviä ystäviä keiden kanssa&lt;br/&gt;&#10;voi jakaa rakkautta ja hyviä kokemuksia. Kuulun itse jälkimmäiseen ryhmään. Olen sitä&lt;br/&gt;&#10;mieltä, että parhaat ystävyyssuhteet syntyvät silloin, kun pystyt samistumaan syvälli- sesti&lt;br/&gt;&#10;ystäväsi kanssa ja kun teillä on samankaltaisia näkemyksiä ja tavoitteita. Näiden kaltaisten&lt;br/&gt;&#10;ystävyyssuhteiden hankkiminen voi kuitenkin olla vaikeaa ja vaatii usein aikaa. Tästä&lt;br/&gt;&#10;huolimatta, on olemassa useita käytännöllisiä periaatteita, jotka voivat tehdä aito- jen&lt;br/&gt;&#10;ystävien hankkimisesta helpompaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tärkeää on, että osaat tuoda omat mielipiteesi ja kiinnostuksesi esille. Tämä on olen-&lt;br/&gt;&#10;naista, koska muuten kukaan ei tiedä millainen ihminen olet. Kun esität omia mielipi- teitä&lt;br/&gt;&#10;ja puhut omista kiinnostuksista, annat muille mahdollisuuden samaistua kanssasi. Tämä&lt;br/&gt;&#10;tekee uusien ystävien löytämisestä paljon helpompaa. Samalla muut arvostavat sinua&lt;br/&gt;&#10;enemmän, sillä he huomaavat että uskallat olla oma itsesi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Toinen tärkeä asia ottaa huomioon on se, miten suhtaudut muihin. Ystävyyteen liittyy&lt;br/&gt;&#10;muutakin kuin vain itsestä puhuminen. Tehdäksesi ihmissuhteistasi mahdollisimman&lt;br/&gt;&#10;antoisia, sinun on oltava myös aidosti kiinnostunut muista. Kun olet kiinnostunut toisesta,&lt;br/&gt;&#10;hän kokee, että kuuntelet ja ymmärrät häntä. Tämä on olennaista positiivisten ystävyys-&lt;br/&gt;&#10;suhteiden rakentamisessa. Kuuntelemalla muita, saat myös uutta tietoa ja ideoita joita et&lt;br/&gt;&#10;olisi saanut jos olisit vain puhunut itsestäsi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Välillä on myös hyvä pyrkiä asettumaan toisten ihmisten asemaan. Jos esimerkiksi ystä-&lt;br/&gt;&#10;väsi on huonolla tuulella, voit pohtia mistä se voisi johtua. Voit esimerkiksi miettiä, mikä&lt;br/&gt;&#10;häntä voisi piristää. Ehkä tiedät, että ystäväsi pitää karkeista. Siinä tapauksessa voisit&lt;br/&gt;&#10;ostaa hänelle karkkipussin. Kun osaat asettua toisten asemaan, muut huomaavat, että&lt;br/&gt;&#10;välität heistä. Tämä tekee ystävyyssuhteista merkityksellisempiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Viimeiseksi, on muistettava että ystävyyssuhteiden lopullisena päämääränä on kehittyä&lt;br/&gt;&#10;yhdessä toisten kanssa. Muutosta ei siis kannata pelätä. Se on nimittäin merkki siitä, että&lt;br/&gt;&#10;ystävyyssuhde saavuttaa tavoitettaan, eli kasvua. Kun käytännöllistät näitä periaatteita,&lt;br/&gt;&#10;saavutat takuulla tämän päämäärän.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;KIRJOITELMA B&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Näin suhtaudun ystävyyteen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pienenä haaveilin aina ystävistä, koska minulla ei sellaisia kovin montaa ollut. Luulin, että&lt;br/&gt;&#10;vika oli minussa, mutta ei. En vain hallinnut suomen kieltä. Ensimmäisellä luokalla sain&lt;br/&gt;&#10;ensimmäisen ystävän. Pitkäkestoinen ystävyytemme kuitenkin hajaantui, mutta uusia&lt;br/&gt;&#10;kavereita tuli vastaan, mikä on täysin normaalia tuossa iässä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Yläasteella oli vähemmän ystäviä, mutta kavereita entistä enemmän. Mielestäni kaverin ja&lt;br/&gt;&#10;ystävän ero on se, että kaveri tietää sinut, kun taas ystävä tuntee sinut. Kaveri voi olla&lt;br/&gt;&#10;esimerkiksi luokkalainen, kun taas ystävä voi olla ihminen, jonka kanssa ajanvietto tuntuu&lt;br/&gt;&#10;hyvältä. Kaveri ei välttämättä ymmärrä vitsejäsi, toisin kuin ystävä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Olen sitä mieltä, että yleensä nuorena ystäviä ja kavereita on paljon, koska hankalia tilan-&lt;br/&gt;&#10;teita on vähän. Mitä vanhemmaksi tulet, sitä vähemmän ystäviä sinulla on. Luulen tämän&lt;br/&gt;&#10;johtuneen siitä, että kriisitilanteen sattuessa ”karsimme” pois ihmisiä, jotka eivät autta-&lt;br/&gt;&#10;neet meitä hätätilanteessa. Emme tietenkään tee tätä tarkoituksella.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Minulle tärkeimpiä asioita ystävyydessä ovat luottamus, empatiakyky ja toisen hyväksy-&lt;br/&gt;&#10;minen. Myös kuuntelemisella on merkittävä rooli niin ystävyydessä kuin parisuhteessa.&lt;br/&gt;&#10;Ystävä pitää hyväksyä sellaisenaan kuin hän on, koska jos et hyväksy täysin, silloin hyl-&lt;br/&gt;&#10;käät osittain. Empatiakyvyllä tarkoitetaan asettumista toisen asemaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Välillä tuntuu kuin kävelisi pimeää ja loputonta tunnelia pitkin eikä valoa näy missään,&lt;br/&gt;&#10;mutta niistäkin tilanteista selviää ystävien tuella. Suosin vain muutamaa hyvää ystävää,&lt;br/&gt;&#10;koska tässä tapauksessa minun ei tarvitse jakaa luottamustani moneen osaan. Autamme&lt;br/&gt;&#10;toisiaan parhaamme mukaan ja vietämme yhdessä aikaa hauskoja muistoja muistellen.&lt;br/&gt;&#10;Ystävälle voi kertoa salaisuuksia ja olla varma, että hän on tukenasi mitä ikinä ryhdyt-&lt;br/&gt;&#10;kään tekemään. Ystävyys ei ilmesty noin vain sormia napsauttamalla, vaan kehittyy vuo-&lt;br/&gt;&#10;sien aikana. Ihminen on sosiaalinen olento, joten meidän täytyy pyrkiä saamaan ystäviä,&lt;br/&gt;&#10;kavereita ja tuttavuuksia. Olen varma, että ystävyydellä on jokaiselle, minullekin, paljon&lt;br/&gt;&#10;merkitystä!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suomessa olen tavannut joidenkin ihmisten kohdalla yksinäisyyttä. Moni miettii paik- kaa,&lt;br/&gt;&#10;josta ystäviä voi saada tai löytää. Ongelmana on se, että ajattelemme usein ystävien&lt;br/&gt;&#10;puutteen johtuvan paikasta tai ajasta. Meidän täytyy ymmärtää, että uusia tuttavuuk- sia&lt;br/&gt;&#10;saa olemalla vähän sosiaalisempi kuin mitä olet. Tarkoitan, että uskallat olla avoin&lt;br/&gt;&#10;maailmalle ja uusille mahdollisuuksille. Voi olla, että ympärillä olevat haluavat tutustua ja&lt;br/&gt;&#10;ystävystyä kanssasi, mutta luulevat, että haluat olla yksin. Ei ole tiettyä paikkaa, jossa&lt;br/&gt;&#10;varmasti löydät ystäviä. Uskalla puhua ihmisille ja elää elämääsi, jolloin varmasti ihmiset&lt;br/&gt;&#10;kiinnittävät huomiota ja haluavat ystävystyä kanssasi!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kirjoitelmat C on kevään 2019 tehtävänannosta 5.7.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tehtävänanto:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Taiteessa kuvataan useinerilaisia tunnetiloja. Kuvataide pyrkii myös herättämään katsojassaan tunteita. Analysoi ja&lt;br/&gt;&#10;tulkitse yhtä tai useampaa aineiston (aineisto 5. I) kuvista. Voit miettiä esimerkiksi, millaisia tunteita teoksessa tai teoksissa kuvataan ja millaisia tunteita kuvat sinussa herättävät.&lt;br/&gt;&#10;Otsikoi itse.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävän aineistot: &lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/plus/abitreenit/2019/kevat/A5-fi/attachments/index.html#5.I&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;http://yle.fi/plus/abitreenit/2019/kevat/A5-fi/attachments/index.html#5.I&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kirjoitelma C&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;page&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;section&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;layoutArea&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;column&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Munchin värit herättävät ystävyyden, rakkauden ja surun eloon&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Taiteen avulla on tuhansien vuosien ajan kuvattu tunnetiloja. Sen lisäksi, että taiteilijat&lt;br/&gt;&#10;pystyvät ilmaista itseään, taide herättää myös sen katsojissa erilaisia tunteita. Samaa tai-&lt;br/&gt;&#10;deteosta katsotessa, joku voi tuntea iloa ja toinen surua. Kuvataiteessa katsojan tunteita&lt;br/&gt;&#10;herätetään eloon muun muassa värien avulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Edvard Munchin vuonna 1896 luoma litografia nimeltä ”Rakkauden aalloilla” kuvaa kahta&lt;br/&gt;&#10;henkilöä, joista toinen suutelee toisen kaulaa. Kuva on mustavalkoinen, mikä luo ajatto-&lt;br/&gt;&#10;muutta. Toisaalta litografiassa käytetyt aaltoilevat vaakasuorat viivat tuovat kuvaan har-&lt;br/&gt;&#10;monian tunnetta. Itsessäni kuva herättää myös epävakauden tunnetta, sillä mustan ja&lt;br/&gt;&#10;valkoisen välillä on kontrastia, mikä on ristiriidassa aaltojen harmonian kanssa. Naisen sil-&lt;br/&gt;&#10;mät ovat kuitenkin kiinni eli hän luottaa toiseen henkilöön. Tämä johtaa siihen, että kuvan&lt;br/&gt;&#10;henkilöiden välillä – kuten rakkaudessakin – täytyy olla luottamusta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Toinen Edvard Munchin taideteos nimeltä ”Metsän suuntaan II” on puupiirros vuodelta&lt;br/&gt;&#10;1915. Siinä kaksi hahmoa syleilevät toisiaan metsän edessä. Taideteoksen ympäristö on&lt;br/&gt;&#10;metsä ja sitä kuvataan vihreän eri sävyillä. Piirroksessa on käytetty myös punaisen sävyjä,&lt;br/&gt;&#10;mikä tuo kuvaan lämpöä ja hellyyttä sekä kirkasta sinistä herättämään iloista tunnetta.&lt;br/&gt;&#10;Kuvan hahmoista toinen on tumma ja toinen vaaleampi, mikä kuvaa erilaisuutta. Vaikka&lt;br/&gt;&#10;taideteoksen hahmot ovat erilaisia, niiden välinen syleily on silti luonnollista. Minussa tämä&lt;br/&gt;&#10;kuva herättää rauhallista ja puhdasta ystävyyden tunnetta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;”Melankolia” on Edvard Munchin tekemä öljymaalaus vuodelta 1894. Melankolia itses-&lt;br/&gt;&#10;sään tarkoittaa suurta surun tunnetta, mitä taideteoksessakin kuvataan. Kuvassa kauem-&lt;br/&gt;&#10;pana näkyy laituri, jonka päällä on kaksi hahmoa. Maalauksessa on myös mieshahmo,&lt;br/&gt;&#10;joka näyttää miettivän elämänsä rakkautta, joka on ehkä toinen laiturin hahmoista. Tässä&lt;br/&gt;&#10;taideteoksessa Munch on luonut melankoliaa violetin värin eri sävyillä. Mies on pukeutu-&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;nut tumman violettiin, melkein mustaan, vaatetukseen, mikä kertoo masentuneisuudesta.&lt;br/&gt;&#10;Myös taideteoksen miljöö on hyvin violetti. Violetti onkin punainen rakkauden väri, kun&lt;br/&gt;&#10;siihen lisätään julmaa ja kylmää sinistä. Kun katson teosta ”Melankolia”, tunnen hajamie-&lt;br/&gt;&#10;lisyyttä ja sääliä miestä kohtaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kaikki Munchin taideteokset herättävät jonkinlaisia tunteita niiden katsojassa. ”Rakkauden&lt;br/&gt;&#10;aalloilla” herätti minussa ajattoman rakkauden ja luottamuksen tunnetta, ”Metsän suuntaan&lt;br/&gt;&#10;II” kuvasi mielestäni ystävyyttä ja ”Melankolia” sai aikaa nimensä mukaan surua. Kaikki&lt;br/&gt;&#10;nämä tunteet heräsivät eloon Munchin mainion värinkäytön ansiosta.</content>
<published>2020-05-11T15:08:01+03:00</published>
</entry>


</feed>