https://peda.net/id/d077df7199e 2025-09-25T11:58:32+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/d07834ae99e 2021-01-14T18:56:56+02:00 <div id="sectionContent" class="tkannotable-region"> <div id="primaryContent"> <h3>Sommittelu</h3> <p>Sommittelu tarkoittaa kuvan elementtien järjestystä. Miten käytät esimerkiksi paperin reunojen rajaaman tilan, tai kuinka sommittelet esineet pöydälle? Sommitellun alueen kokonaisuus muodostuu osasten suhteesta toisiinsa, ja kuvan merkitys voi muuttua sommittelun muuttuessa. Sommittelu voi olla matemaattista järjestelyä, kuten arkkitehtuurissa, jolloin apuna käytetään mm. ihmisen mittasuhteita. Tunnetuimpia matemaattisia &quot;kauneuden kaavoja&quot; on esteettisesti miellyttävänä koettu <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_leikkaus" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">kultainen leikkaus</a>, jota on sovellettu mm. arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, muotoilussa ja jopa musiikissa.</p> <p>Sommitellessa kannattaa huomioda myös aiheen, esimerkiksi esineen, ympärille jäävä &quot;negatiivinen tila&quot;. Sommittelun mestareita on hollantilainen kuvataiteilija ja graafikko M. C. <a href="https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&amp;v=Kcc56fRtrKU#at=21" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Escher</a>, jonka matemaattisissa teoksissa koko pinta-ala on hyödynnetty. Myös taideteollisuudessa esineitä ympäröivä tila voi olla merkityksellinen, esimerkkinä Louvren museon videossa esitellyt <a href="http://www.louvre.fr/en/media-en-ligne#flashcontent" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">koriste-esineet</a>.</p> <h3>Symmetria</h3> <div> <div class="fluid-width-video-wrapper"> </div> <h3>Muoto</h3> <p>Kolmiulotteinen kappale rajaa itselleen oman tilansa, sen volyymilla on oma muotonsa arkkitehtuurissa ja kuvanveistossa. Elämme luonnonmuotojen ja ihmisen muokkaamien muotojen maailmassa. Kuvasta puhuessa voidaan kiinnittää huomiota vaikkapa pyöreiden tai kulmikkaiden muotojen suhteisiin.</p> </div> <h3>Valo ja varjo</h3> <p>Alati muuttuva valaistus tuo esille värit ja muodot. Valo muodostaa varjot ja saa usein kuvassa esille syvyysvaikutelman. Kuvan valonlähteen sijoittelu vaikuttaa ratkaisevasti kuvan tunnelmaan ja kertoo ajankohdasta ja kuvaa ympäröivästä tilasta. Valon laatu ja määrä on otettava huomioon niin maalauksessa, arkkitehtuurissa kuin muissakin visuaalisen kulttuurin muodoissa. Ihmisen näköaisti tottuu eri valolaatuihin, mutta valkotasapainoltaan väärin säädetty kamera tallentaa loisteputkivalon vihertävänä ja ikkunasta tulevan päivänvalon sinertävänä.</p> <h3>Syvyysvaikutelma</h3> <p>Kuvaan voi luoda syvyysvaikutelmaa eli kaksiuloitteiselle pinnalle toteutettua <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Perspektiivi" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">perspektiiviä</a> eri keinoin: viivaperspektiivissä kaukana olevat viivat ovat lähempänä toisiaan kuin kuvan etualalla. Lähempänä olevat kohteet ovat isompia kuin kauemmaksi sommitellut asiat. Kuvaan sijoitettujen asioiden päällekkäisyys saa katsojan ajattelemaan, että kokonaisena näkyvä hahmo on edempänä kuin peittyvä. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaperspektiivi" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Ilmaperspektiivin</a> mukaisesti lähellä olevien kohteiden värit ovat kirkkaampia, kun taas kaumpana olevat kohteet ovat väreiltään vaaleampia ja viileämpiä.</p> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><a class="colorbox cboxElement" href="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/324/files/Sokkelossa.jpg" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/324/files/Sokkelossa.jpg" alt=""/><!--filtered attribute: data-caption="Holokaustin muistomerkki koostuu suurista kivilohkareista, jotka luovat teoksen sisälle vaikuttavia näkymiä, Berliini. Mitä syvyysvaikutelman keinoja löydät valokuvasta?"--><!--filtered attribute: data-source="Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)"--></a><span class="caption rs_skip">Holokaustin muistomerkki koostuu suurista kivilohkareista, jotka luovat teoksen sisälle vaikuttavia näkymiä, Berliini. Mitä syvyysvaikutelman keinoja löydät valokuvasta?</span><br/> <span class="source rs_skip">Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)</span><!--filtered end tag: </figure>--> <p> </p> </div> <div id="alternateContent"> </div> </div> <div class="clearfix"> </div> <div class="page-bottom clearfix"><span class="last-updated">Muokattu 28.02.2014</span><br/> <span class="tags">Asiasanat: <a href="https://app.tabletkoulu.fi/tags/view/28428" rel="nofollow ugc noopener">sommittelu</a>, <a href="https://app.tabletkoulu.fi/tags/view/28427" rel="nofollow ugc noopener">syvyysvaikutelma</a></span></div> 2025-09-25T11:58:32+03:00 https://peda.net/id/d078a34599e 2021-01-14T18:55:47+02:00 <div id="sectionContent" class="tkannotable-region"> <div id="primaryContent"> <h3>Tekstuuri</h3> <p>Tekstuurilla tarkoitetaan pinnan työskentelyn kuvallista, esimerkiksi värien muodostamaa jälkeä. Kuvion rytmitys, tiheys tai harvuus antaa kuvalle vaihtelevan tekstuurin. Ruutupaperin tekstuuri on tiheämpää verrattuna pihalaatoituksen ruudukkoon.</p> <h3>Struktuuri</h3> <p>Kuvapinnan tasaisuutta tai rosoisuutta kutsutaan struktuuriksi. Maalaustaiteessa esimerkiksi öljy- tai akryylimaalaukset voivat olla pinnaltaan hyvin sileitä tai karkeita. Erityisesti akryylivärien tehokeinona käytetään väriaineen seassa struktuuriin vaikuttavia aineita, vaikkapa hiekkaa tai muovirakeita. Karkeissa akvarellipapereissa maalausjälki näyttää hyvin erilaiselta kuin sileälle paperille maalatessa. Kallioon piirretty kuvio on luonteeltaan erilainen kuin seinäpintaan tehty fresko. Akryyli- ja öljyvärimaalauksia läheltä tarkasteltaessa voi nähdä siveltimenjäljet ja maalauspinnan struktuurin, rypyläisyyden, joka tuo kuvalle oman luonteensa.</p> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><a class="colorbox cboxElement" href="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/323/files/P1013791.jpg" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/323/files/P1013791.jpg" alt="Rytmi"/><!--filtered attribute: data-caption="Lukiolaisen kankaanpainotyössä ankkurikuvio toistuu yksivärisenä vapaassa rytmissä."--><!--filtered attribute: data-source="Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)"--></a><span class="caption rs_skip">Lukiolaisen kankaanpainotyössä ankkurikuvio toistuu yksivärisenä vapaassa rytmissä.</span><br/> <span class="source rs_skip">Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)</span><!--filtered end tag: </figure>--> <p> </p> <h3>Rytmi</h3> <p>Kuvapinnan <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Sommittelu#Rytmi" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">rytmi</a> syntyy samantapaisten asioiden toistuessa epäsäännöllisessä vapaassa tai säännöllisesti toistuvassa, sidotussa rytmissä. Kankaanpainoteollisuudessa puhutaan toistuvasta kuviosta eli raportista. Painokankaiden, lahjapapereiden ja tapettien kuvioinnissa on usein säännöllistä eli sidottua rytmiä.</p> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><a class="colorbox cboxElement" href="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/323/files/P1013235.jpg" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/323/files/P1013235.jpg" alt=""/><!--filtered attribute: data-caption="Piparkakkuenkelit muodostavat tasaisen rytmin käytetylle kuvapinnalle. "--><!--filtered attribute: data-source="Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)"--></a><span class="caption rs_skip">Piparkakkuenkelit muodostavat tasaisen rytmin käytetylle kuvapinnalle. </span><br/> <span class="source rs_skip">Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)</span><!--filtered end tag: </figure>--> <p> </p> <h3>Valöörit</h3> <p>Tummuusasteita kutsutaan valööreiksi. Tummuusasteet muodostuvat harvan tai tiheän tekstuurin avulla. Maalatessa valööriä voi vaihdella akvarelleissa veden käytöllä tai peittävimmillä maaleilla työskennellessä sekoittamalla valkoista tai mustaa käytettävään väriin.</p> <p> </p> <div> <div> <div class="fluid-width-video-wrapper"> </div> </div> <p> </p> </div> <p> </p> </div> <div id="alternateContent"> </div> </div> <div class="clearfix"> </div> <div class="page-bottom clearfix"><span class="last-updated">Muokattu 28.02.2014</span></div> 2025-09-25T11:58:32+03:00 https://peda.net/id/d078fee099e 2021-01-14T18:54:22+02:00 <div id="sectionContent" class="tkannotable-region"> <div id="primaryContent"> <h3>Piste</h3> <p>Kuvan yksinkertaisin elementti on piste. Yksittäisistä pisteistä voi muodostua mielenkiintoisia muotoja. Sanomalehtien mustavalkoisissa rasterikuvissa yksittäiset, erikokoiset pisteet muodostavat kauempaa katsottaessa valööreitä eli tummuusasteita ja siten tunnistettavia kuvia.</p> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><a class="colorbox cboxElement" href="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/323/files/rasteri%281%29.jpg" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/323/files/rasteri%281%29.jpg" alt=""/><!--filtered attribute: data-caption="Valokuvasta on muokattu rasterikuva. Kuva muodostuu lähekkäin olevista eri kokoisista pisteistä. "--><!--filtered attribute: data-source="Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)"--></a><span class="caption rs_skip">Valokuvasta on muokattu rasterikuva. Kuva muodostuu lähekkäin olevista eri kokoisista pisteistä. </span><br/> <span class="source rs_skip">Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)</span><!--filtered end tag: </figure>--> <p> </p> <h3>Viiva</h3> <p>Viiva on monipuolinen tapa tehdä kuvia. Yleisimmin viivoja käytetään ääriviivoina rajaamaan kuvattava asia pinnasta. Vaihtelevan paksuisella ääriviivalla voidaan luoda muotoja kuvattaviin asioihin. Suorat ja mutkittelevat, kähärämäiset ja katkonaiset viivat voivat luoda kuviin ääriviivoja, tilavaikutelmaa tai vaikkapa pintarakenteen tunnun. Viivan suunta on merkityksellinen: horisontaali eli vaakasuora viiva koetaan maisemankaltaisena, levollisena. Vertikaali eli pystysuora viiva koetaan korkeana ja juhlavana, diagonaali eli vinoviiva puolestaan luo kuvaan dramatiikkaa. Ristikkäiset ja päällekkäiset viivat muodostavat eri valööreitä ja tekstuureja, joten esimerkiksi sarjakuvataitelijat käyttävät usein varjostuskeinona ristikkäisistä viivoista muodostuvaa pintaa.</p> <div> <div class="fluid-width-video-wrapper"> </div> </div> <h3>Pinta</h3> <p>Kuvantekijä rajaa ja sommittelee valitsemansa muotoisen pinnan, jolle kuva muodostuu. Valokuvaan rajattu alue, piirroksen paperi, tietokoneen näyttöruutu tai kankaan kuviointiin käytetty tekstiili antavat rajat sommiteltavalle kuvalle. Pinnan ominaisuuksia ovat muoto ja koko sekä pinnan rakenne, struktuuri ja tekstuuri. Perinteiset öljyväri, akvarelli ja akryylimaalaukset ovat useimmiten suorakulmioita, <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Vitruviuksen_mies" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">neliön</a> ja <a href="http://www.virtualuffizi.com/uffizi1/Uffizi_Pictures.asp?Contatore=252" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">ympyrän</a> täydelliset muodot koetaan usein haastavina sommittelun kannalta realistiseen kuvailmaisuun eli esittävälle kuvalle. Standartoidut kokoluokat kuten monistepaperin läpeensä tuttu A4-koko saattaa myös tuntua tylsältä. Kuvapinnan muodon, koon ja pinnan rakenteen valintaan kannattaa kiinnittää huomiota ja pohtia pinnan suhdetta myös esittävään aiheeseen ja käytettävään tekniikkaan.</p> <p> </p> </div> <div id="alternateContent"> </div> </div> <div class="clearfix"> </div> <div class="page-bottom clearfix"><span class="last-updated">Muokattu 28.02.2014</span></div> 2025-09-25T11:58:32+03:00 https://peda.net/id/d079584899e 2021-01-14T18:53:00+02:00 <div class="intro box"> <p><em>I begin with an idea, and then it becomes something else.<br/> − </em><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Pablo_Picasso" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Pablo Picasso </a></p> </div> <p>Kuvat rakennetaan monista eri tekijöistä. Sommittelulla tarkoitetaan kokonaisrakennetta, jossa esimerkiksi värit, muodot ja eri kokoiset kappaleet on rytmitelty. Sommitellessa voi keskittyä kuvan kielioppiin, kuvan perustekijöiden järjestelyyn ja rakenteeseen - ei niinkään kuvan sisältöön ja kuvattavaan aiheeseen. Kuvan aiheen ja sommittelun on toki hyvä tukea toisiaan.</p> <p>Sommittelun taitoa ovat arkkitehdit, taiteilijat ja estetiikasta kiinnostuneet ihmiset tutkineet vuosituhansien ajan. Sommittelun säännöistä tunnetuimpia lienee jo antiikin arkkitehtuurissa käytetty <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_leikkaus" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">kultainen leikkaus</a>, joka pohjautuu matemaattiseen kaavaan. Kultaisen leikkauksen mukainen sommittelu koetaan miellyttävänä.</p> <p>Usein pyritään miellyttävään, tarkoituksenmukaiseen tai harmoniseen sommitteluun, mutta joskus harkittu sommittelu on kiinnostavaa rikkoessaan harmonian ja tasapainon. Taitava sommittelija osaa ottaa huomioon kuvaa järjestäessään kuvan perustekijät, johin tutustutaan seuraavien oppituntien aikana.</p> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><a class="colorbox cboxElement" href="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/318/files/rytmi%C3%A4%20pipareissa.JPG" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/318/files/rytmi%C3%A4%20pipareissa.JPG" alt=""/><!--filtered attribute: data-caption=""--><!--filtered attribute: data-source="Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)"--></a><span class="source rs_skip">Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)</span><!--filtered end tag: </figure>--> 2025-09-25T11:58:32+03:00