<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>KU4</title>
<id>https://peda.net/id/d01c7d7699e</id>
<updated>2025-09-26T10:14:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/d01c7d7699e:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/pia-meri.maunumaa/kuvataide/kuvataide-4/ku4#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Mitä on taide?  Esseen tekstiä varten kysymyksiä.</title>
<id>https://peda.net/id/4948c88bc06</id>
<updated>2025-11-13T09:51:13+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/pia-meri.maunumaa/kuvataide/kuvataide-4/ku4/mit%C3%A4-on-taide#top" />
<content type="html">&lt;div id=&quot;sectionContent&quot; class=&quot;tkannotable-region&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;primaryContent&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;intro box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Taide on teoksen idea, mielikuva, joka on aineettomana olemassa. &lt;/em&gt;Aristoteles&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Onko taide todellisuuden jäljittelyä ja sen esittämistä taiteen keinoin vai taiteilijan omien tuntemusten välittämistä teoksen katsojille? Miksi kuuluisan taiteilijan teos maksaa omaisuuksia, mutta siitä tehty kopio on arvoton? Tarvitaanko taidetta yhteiskunnassa, ja kuka voi kertoa taideteoksen arvon?&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;clearfix&quot;&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;figure--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;a class=&quot;colorbox cboxElement&quot; href=&quot;https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/391/files/20121206_121027.jpg&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/391/files/20121206_121027.jpg&quot; alt=&quot;Orsay&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;Musée d'Orsay on taidemuseo Pariisissa, Ranskassa. Sen kokoelmiin kuuluu pääasiassa ranskalaista taidetta vuosilta 1848–1914.&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)&quot;--&gt;&lt;/a&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Musée_d'Orsay&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: target=&quot;undefined&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;caption rs_skip&quot;&gt;Musée d'Orsay on taidemuseo Pariisissa, Ranskassa. Sen kokoelmiin kuuluu pääasiassa ranskalaista taidetta vuosilta 1848–1914.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;source rs_skip&quot;&gt;Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/figure&gt;--&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;table-wrapper&quot;&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Taide&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;strong&gt;Taidetta&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt; voidaan tarkastella taiteilijan, teoksen ja vastaanottajan näkökulmista:&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Millaista on taiteen tekeminen, luomistyö?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Mikä taideteos on ja mikä on sen tehtävä?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Miten esteettinen elämys syntyy ja miten taidetta voidaan arvioida ja arvottaa?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10; &lt;/p&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Estetiikka&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Estetiikka&lt;/a&gt; &lt;/strong&gt;on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta ja taidetta eri näkökulmista:&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Mitä on kauneus? Mitä on taide?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Mitä on taiteellinen luominen?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Millainen on esteettinen elämys?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Miten taidetta voidaan arvioida ja arvottaa?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Mikä on taidekritiikin tehtävä?&lt;/p&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h3&gt;Taidekäsitysten lankakerä&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;Mitä on taide? Kysymykseen vastatessasi tulet samalla määritelleeksi taidekäsityksen, joka on tietoisesti tai tiedostamatta opittu. Eri kulttuurien käsitykset kauniista ja esteettisestä vaihtelevat. Millaisessa kulttuurissa me elämme? Kulutustavaroiden muotoilussa ja markkinoinnissa on tärkeää tiedostaa kuluttajan käsitys kauneudesta. Taiteessa kauneuden ja taiteen rajoja rikotaan ja määritellään yhä uudelleen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Erilaisten, ristiriitaisten ja limittäisten &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Taidek%C3%A4sitys&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;taidekäsitysten&lt;/a&gt; tiedostaminen voi auttaa&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Taideteos&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt; taideteoksen&lt;/a&gt; tarkastelussa eri näkökulmista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;clearfix&quot;&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;figure--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;a class=&quot;colorbox cboxElement&quot; href=&quot;https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/391/files/Aino%20Puro%2C%20lehdet.jpg&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/391/files/Aino%20Puro%2C%20lehdet.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;Piirroksessa havainto on pyritty siirtämään tarkasti paperille. Koululaisen harjoitustyö 1900-luvun alusta. &quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)&quot;--&gt;&lt;/a&gt;&lt;span class=&quot;caption rs_skip&quot;&gt;Piirroksessa havainto on pyritty siirtämään tarkasti paperille. Koululaisen harjoitustyö 1900-luvun alusta. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;source rs_skip&quot;&gt;Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)&lt;/span&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/figure&gt;--&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Mimesis&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mimeettinen taidekäsitys&lt;/a&gt; - &lt;/strong&gt;&lt;em&gt;Oletpa sinä taitava piirtämään kasvien lehtiä! &lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Mimeettinen taide jäljittelee aistein havaittua ympäristöämme. Taideteos on arvokas, kun se luo illuusion todellisuudesta. Mimeettisen taidekäsityksen omaksunut ihminen arvostaa erityisesti taiteilijan taitoa kuvata aistein havaitsemaansa ympäristöä. Mimeettiseen taidekäsitykseen pohjautuvalla kuvistunnilla harjoitellaan erityisesti kuvan luomista havaintoon pohjautuen esim. asetelmamaalausta tai ihmisen mittasuhteiden oikeaoppista jäljentämistä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Trompe_l%E2%80%99%C5%93il&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Trompe l´oeil&lt;/a&gt;iksi kutsutussa maalaustekniikassa mimeettinen taidekäsitys on viety huippuunsa ja taiteen kokijaa pyritään harhauttamaan illuusion keinoin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekspressionismi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ekspressionistinen taidekäsitys&lt;/a&gt; &lt;em&gt;- &lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;&lt;em&gt;Piirroksessa on vahva syksyinen tunnelma!&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ekspressionismi on taidesuuntaus ja tyyli, jossa korostetaan taideteoksesta välittyviä subjektiivisia tunteita. Taiteen luomisen kuuluu olla intuitiivista, vaistonvaraista ja vailla tarkkoja sääntöjä. Myös ristiriitaiset ja vahvan negatiiviset tunteet uskallettiin esittää ekspressionistisessa taiteessa jo 1900-luvun alussa. Ekspressionistisen taidekäsityksen omaksunut taiteilija ilmaisee itseään ja tunteitaan vapaasti ja teoksen katsoja kokee taideteoksen omista lähtökohdistaan käsin. Ekspressionistien käyttämät tekniikat olivat nopean työskentelyn mahdollistavia, maalauksia tehtiin palettiveitsellä tai jopa sormin maalaten. Ekspressionistiseen taidekäsitykseen pohjautuvalla kuvistunnilla pyritään jokaisen omien tunteiden ilmaisun välittämiseen kuvallisesti. Taideteos on onnistunut, kun se pystyy välittämään taiteilijan tunnekokemukset katsojalle tai herättämään katsojan omia tunteita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;figure--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;a class=&quot;colorbox cboxElement&quot; href=&quot;https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/391/files/ekspressionismimaalaus.jpg&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/391/files/ekspressionismimaalaus.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;Vauhdikkaassa (Abstraktissa) ekspressionismissa voidaan tehdä intuitiivista tunteiden kuvausta vaikkapa sormin maalaten tai eri raaputustekniikoin.&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)&quot;--&gt;&lt;/a&gt;&lt;span class=&quot;caption rs_skip&quot;&gt;Vauhdikkaassa (Abstraktissa) ekspressionismissa voidaan tehdä intuitiivista tunteiden kuvausta vaikkapa sormin maalaten tai eri raaputustekniikoin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;source rs_skip&quot;&gt;Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/figure&gt;--&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Formalismi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;strong&gt;Formalistinen taidekäsitys&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Formalistinen taidekäsitys korostaa taiteen järjestelmien mm. muodon, sommittelun, perspektiivin, värijärjestelmien käyttöä taideteoksen kuvaaman aiheen ja sisällön sijaan. Taiteen muotoseikoissa, sinfonian tai vaikkapa limerikki-runon rakenteessa tai kultaisen leikkauksen mukaan sommitellussa maalauksessa on formalistisen taidenäkemyksen mukaista otetta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Institutionaalinen_taideteoria&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;strong&gt;Institutionaalinen taidekäsitys&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Institutionaalinen taidekäsitys nojaa ajatukseen siitä, että esine on taidetta, jos se esitetään taiteen kontekstissa, asiayhteydessä. Arkipäiväiset, massatuotteena tuotetut teolliset esineet voivat olla taidetta taidegalleriaan tuotuna. Taidekäsitys on pohjavireeltään elitistinen: on olemassa asiantuntija (taiteilija, kriitikko, museo jne.), joka voi määritellä, mikä on taidetta ja mikä ei ole. &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Readymade&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Readymade-taide&lt;/a&gt;suuntauksessa taideteokset voivat olla osittain tai kokonaan valmisesineitä. Readymade-taiteilija esittääkin institutionaaliseen taidekäsitykseen kuuluvan kysymyksen, onko miesten vessan pisuaari tai lumilapio taidetta taidegalleriaan esille nostettuna tai taiteeksi nimettynä. Varhaisia kuuluisia readymade-taideteoksia on &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Marcel_Duchamp&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Marcel Duchamp&lt;/a&gt;in &lt;a href=&quot;http://www.tate.org.uk/art/artworks/duchamp-fountain-t07573/text-summary&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Suihkulähde&lt;/a&gt;, 1917.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;discussion box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Milloin kuva ruokatölkistä on taidetta ja milloin se on mainos? Tutustu englanninkieliseen videoon Andy Warhollin serigrafioihin, joiden aiheena on Campell´s tölkit tai lue tietoa &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Pop-taide&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pop-taiteesta&lt;/a&gt;, jossa rikottiin usein uutis-, mainos- ja taidekuvan rajoja. Kuinka populaari- ja korkeakulttuuri eroavat toisistaan?&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fluid-width-video-wrapper&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div id=&quot;alternateContent&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;clearfix&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;page-bottom clearfix&quot;&gt;&lt;span class=&quot;last-updated&quot;&gt;Muokattu 18.01.2015&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;tags&quot;&gt;Asiasanat: &lt;a href=&quot;https://app.tabletkoulu.fi/tags/view/26617&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;estetiikka&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://app.tabletkoulu.fi/tags/view/26633&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;taide&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://app.tabletkoulu.fi/tags/view/26938&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;taidekäsitykset&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-11-13T09:49:30+02:00</published>
</entry>


</feed>