https://peda.net/id/d012d17c9f4 2016-10-31T11:05:03+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/50e276929f4 2016-11-02T09:11:05+02:00 Suomi: Moi! Hei! Terve! Moro!<br/> <br/> Englanti: Hello! Hi! <br/> <br/> Espanja: ¡Hola! <br/> <br/> Ruotsi: Hej!<br/> <br/> Saksa: Hallo!<br/> <br/> Portugali: Ei! Oi!<br/> <br/> Viro: Tere! <br/> <br/> Ranska: Salut! Hé!<br/> <br/> Italia: Ciao!<br/> <br/> Islanti: Hæ!<br/> <br/> Unkari: Szia!<br/> <br/> Tanska: Hej! <br/> <br/> Romania: Sânâtos!<br/> <br/> Bulgaria: Zdrav! Zdrasti!<br/> <br/> Norja: Hei! Sunt! 2016-10-31T10:45:03+02:00 https://peda.net/id/415d5896a03 2016-11-02T12:59:01+02:00 1.Kreikka<br/> syntyi vuonna noin1400 eaa. Kreikkaa puhutaan edelleen Kreikassa, Kyproksella, Italiassa ja Albaniassa.<br/> <br/> 2.Latina<br/> syntyi vuonna noin 75 eaa. Latina on kuollut kieli, jota kukaan ei enää puhu tai kirjoita äidinkielenään.<br/> <br/> 3.Gootti<br/> Sillä ei ole enää puhujia ja siitä on jäljellä enää vain 100 sanaa.<br/> <br/> 4.Iiri<br/> syntyi 1100-luvulla. Se on vanha sivistyskieli, jota nykyään puhutaan Irlannissa ja Pohjois-Irlandissa.<br/> <br/> 5.Anglosa &quot;Old English&quot;<br/> (Ei löydy tietoa)<br/> <br/> 6.Arabia<br/> Vanhin säilynyt arabian kielinen kirjoitus on 300-luvulta eaa. Arabiaa puhutaan mm. Israelissa, Libyassa, Egyptissä, Saudi-Arabiassa, Syyriassa, Somaliassa, Tunisiassa ja Marokossa. Se kuuluu seemiläisiin kieliin.<br/> <br/> 7.Muinaiskirkkoslaavi eli muinaisbulgaria<br/> on vanhin slaavilainen kirjakielen muoto. Sen kehittivät 800-luvulla veljekset Kyrillis ja Methodios.<br/> <br/> 8.Heprea<br/> 5 miljoonaa ihmistä puhuu sitä äidinkielenään. Vain Israelissa puhutaan virallisena kielenä. 2016-11-01T14:39:39+02:00 https://peda.net/id/b55b072ca0d 2016-11-02T10:10:34+02:00 <a href="https://youtu.be/x9OFdtYockM" rel="nofollow ugc noopener">https://youtu.be/x9OFdtYockM</a> 2016-11-02T10:09:42+02:00 https://peda.net/id/0fec72a4a18 2016-11-03T08:16:52+02:00 Suomi: Kiitos!<br/> <br/> Englanti: Thank you!<br/> <br/> Espanja: Gracias!<br/> <br/> Ruotsi: Tack! <br/> <br/> Saksa: Danke!<br/> <br/> Portugali: Obrigado!<br/> <br/> Viro: Aitäh!<br/> <br/> Ranska: Merci!<br/> <br/> Italia: Grazie!<br/> <br/> Unkari: Köszönöm!<br/> <br/> Tanska: Tak!<br/> <br/> Romania: Multumesc!<br/> <br/> Bulgaria: Blagodarya!<br/> <br/> Norja: Takk!<br/> <br/> 2016-11-03T08:02:12+02:00 https://peda.net/id/3f49079aa18 2016-11-03T08:30:25+02:00 Suomi: Ole hyvä!<br/> <br/> Englanti: You're welcome!<br/> <br/> Espanja: Por favor!<br/> <br/> Ruotsi: Varsågod!<br/> <br/> Saksa: Bitte!<br/> <br/> Portugali: Por favor!<br/> <br/> Viro: Palun!<br/> <br/> Ranska: s'il vous plait!<br/> <br/> Italia: Prego!<br/> <br/> Unkari: Kérem!<br/> <br/> Tanska: Venligst!<br/> <br/> Romania: Vā rog!<br/> <br/> Bulgaria: Molya!<br/> <br/> Norja: Vær så snill! 2016-11-03T08:17:50+02:00 https://peda.net/id/44076bb69f5 2016-11-01T09:32:18+02:00 Suomi: Hyvää huomenta. <br/> <br/> Englanti: Good morning.<br/> <br/> Espanja: Buenos dias. <br/> <br/> Ruotsi: God morgon.<br/> <br/> Saksa: Guten morgen. <br/> <br/> Portugali: Bom dia. <br/> <br/> Viro: Tere hommikust.<br/> <br/> Ranska: Bonjour.<br/> <br/> Italia: Buongiorno. <br/> <br/> Unkari: Jó reggelt.<br/> <br/> Tanska: God morgen.<br/> <br/> Bulgaria: Dobro utro.<br/> <br/> Norja: God morgen.<br/> <br/> 2016-10-31T12:39:13+02:00 https://peda.net/id/93a4b13e9f5 2016-11-01T09:32:05+02:00 Suomi: Hyvää päivää. <br/> <br/> Englanti: Good day. <br/> <br/> Espanja: Buenos dias. <br/> <br/> Ruotsi: Bra dag. <br/> <br/> Saksa: Guter tag. <br/> <br/> Portugali: Bom dia. <br/> <br/> Viro: Tere päevast.<br/> <br/> Ranska: Bonne journée. <br/> <br/> Italia: Buongiorno.<br/> <br/> Unkari: Jó napot.<br/> <br/> Tanska: God dag.<br/> <br/> Bulgaria: Dobur den.<br/> <br/> Norja: God dag.<br/> <br/> 2016-10-31T12:34:17+02:00 https://peda.net/id/7177ff569f5 2016-11-01T09:32:53+02:00 Suomi: Hyvää yötä.<br/> <br/> Englanti: Good night.<br/> <br/> Espanja: Buenas noches.<br/> <br/> Ruotsi: God natt.<br/> <br/> Saksa: Gute nacht.<br/> <br/> Portugali: Boa noite.<br/> <br/> Viro: Head ööd.<br/> <br/> Ranska: Bonne nuit.<br/> <br/> Italia: Buonanotte.<br/> <br/> Unkari: Jó éjszakát.<br/> <br/> Tanska: Godnat.<br/> <br/> Bulgaria: Leka nosht.<br/> <br/> Norja: God natt.<br/> <br/> <br/> 2016-10-31T12:47:39+02:00 https://peda.net/id/145ff4c09f5 2016-10-31T12:59:40+02:00 Suomi: Minä rakastan sinua.<br/> <br/> Englanti: I love you.<br/> <br/> Espanja: Te amo.<br/> <br/> Ruotsi: Jag älskar dig.<br/> <br/> Saksa: Ich liebe dich.<br/> <br/> Portugali: Eu te amo.<br/> <br/> Viro: Ma armastan sind.<br/> <br/> Ranska: Je t'aime.<br/> <br/> Italia: Ti amo.<br/> <br/> Unkari: Szeretlek.<br/> <br/> Tanska: Jeg elsker dig.<br/> <br/> Romania: Te iubesc.<br/> <br/> Bulgaria: Obicham te.<br/> <br/> Norja: Jeg elsker deg. 2016-10-31T12:59:22+02:00 https://peda.net/id/d22e8fe4a00 2016-11-01T09:33:56+02:00 Suomi: Äiti<br/> <br/> Englanti: Mother<br/> <br/> Espanja: Mamá<br/> <br/> Ruotsi: Mamma<br/> <br/> Saksa: Mama<br/> <br/> Portugali: mamãe<br/> <br/> Viro: Ema<br/> <br/> Ranska: Maman<br/> <br/> Italia: Mamma<br/> <br/> Unkari: Anya<br/> <br/> Tanska: Mor<br/> <br/> Bulgaria: Mama<br/> <br/> Norja: Mamma<br/> <br/> 2016-11-01T09:14:25+02:00 https://peda.net/id/abb6b84aa00 2016-11-01T09:33:19+02:00 Suomi: Isä<br/> <br/> Englanti: Father<br/> <br/> Espanja: padre<br/> <br/> Ruotsi: pappa<br/> <br/> Saksa: Vater<br/> <br/> Portugali: Pai<br/> <br/> Viro: Isa<br/> <br/> Ranska: Pere<br/> <br/> Italia: Padre<br/> <br/> Unkari: Apa<br/> <br/> Tanska: Far<br/> <br/> Bulgaria: Bashta<br/> <br/> Norja: Far 2016-11-01T09:20:30+02:00 https://peda.net/id/1c88ed8ca02 2016-11-02T09:11:57+02:00 Suomi: kissa ja koira<br/> <br/> Englanti: cat and dog<br/> <br/> Espanja: gato y perro<br/> <br/> Ruotsi: katt och hund<br/> <br/> Saksa: katze und hund<br/> <br/> Bortugali: gato e cão<br/> <br/> Viro: kass ja koer<br/> <br/> Ranska: chat et de chien<br/> <br/> Italia: cane e gatto<br/> <br/> Unkari: macska és kutya<br/> <br/> Tanska: kat og hund<br/> <br/> Bulgaria: kotka i kuche<br/> <br/> Norja: katt og hund<br/> <br/> 2016-11-01T12:51:15+02:00 https://peda.net/id/3fc99510a00 2016-11-01T09:31:48+02:00 Suomi: Tuletko vaimokseni?<br/> <br/> Englanti: Will you marry me?<br/> <br/> Espanja: Te casarias conmigo?<br/> <br/> Ruotsi: Vill du gifta dig med mig?<br/> <br/> Saksa: Willst du mich heiraten?<br/> <br/> Portugali: Voce quer se casar comigo?<br/> <br/> Viro: Kas sa abielluksid minuga?<br/> <br/> Ranska: Veux-tu m'epouser?<br/> <br/> Italia: Vuoi sposarmi?<br/> <br/> Unkari: Hozzám jössz?<br/> <br/> Tanska: Vil du gifte dig med mig?<br/> <br/> Bulgaria: Shte se omuzhish za men?<br/> <br/> Norja: Vil du gifte deg med meg? 2016-11-01T09:31:48+02:00 https://peda.net/id/ccc9a17ea18 2016-11-03T08:33:50+02:00 Kielikunta on yhteistä alkuperää olevien kielten laajin mahdollinen ryhmä, johon kuuluvat kielet periytyvät samasta kantakielestä. Suppeammassa ryhmässä sukulaiskieliä yhden kielikunnan sisällä voidaan käyttää termiä kieliryhmä.<br/> <br/> Kieliä, jotka eivät kuulu mihinkään kielikuntaan, kutsutaan isolaateiksi. Toisin sanoen isolaatti kieli on kielikuntansa ainoa kieli. <br/> <br/> Monet kielen epäsäännöllisyydet kertovat sen muuttuneen historiansa aikana. Esim. vesi-sanan taivutusmuodoista on päätelty sen muinaisen perusmuodon olleen likimain vete. Tälläisen sisäisen rekonstruktion lisäksi kieliä verrataan myös muihin kieliin foneettisia muutoksia menneisyyteen seuraamalla sukukielille voidaan hahmotella yhteinen alkumuoto eli kantakieli, josta ne ovat alkaneet kehittyä omiin suuntiinsa. Kielikunta muodostuu laajimmasta joukosta kieliä, joiden voidaan osoittaa periytyneen yhteisestäkantakielestä. Kielten välillä saattaa olla kaukaisempiakin sukulaissuhteita-erään hypoteesin mukaan maailman kaikki kielet ovat peräisin samasta kantamuodosta-mutta sitä tosin voida enää osoittaa. <br/> <br/> 2016-11-03T08:21:47+02:00 https://peda.net/id/9c46a3bea18 2016-11-03T08:21:24+02:00 Murteet ovat kielen variantteja, jotka eroavat toisistaan lausumisen, sanaston ja kieliopin suhteen. Murretta ei pidä sekoittaa aksenttiin, joka on kielen standardin version lausumista tietyllä tavalla. <br/> <br/> Murteet voidaan jakaa aluemurteisiin, puhujaryhmien kielimuotoihin eli sosiolekteihin, ja yksilömurteisiin eli idiolekteihin. Sosiaalinen murre(sosiolekti)on tietyn sosiaalisen ryhmän puhemuoto. Esim. tiettyjen ammattikuntien tai tieteenalojen erikoiskielet, sekä yhdistysten ja harrastajien slangit ovat sosiolekteja.<br/> Ammattislangeilla on tyyppillisesti runsas yleiskielestä poikkeava sanasto eli leksikko. <br/> Yksilömurre(idiolekti)on yhden henkilön puheenparsi. Siihen luetaan kaikki yksilön käyttämät rekisterit. Esim. ihminen puhuu eri tavalla äidilleen ja poliisille, koska puhetapa muuttuu ja kehittyy ajan kuluessa, yksilömurre on syytä rajata tiettyyn ajanjaksoon.<br/> <br/> Aluemurteet, idiolektit ja sosiolektit eivät eroa toisistaan vain sanastoltaan vaan eroja on myös kieliopissa, äänteissä ja painotuksessa. 2016-11-03T08:06:07+02:00 https://peda.net/id/1e66c4e0a0e 2016-11-02T12:45:39+02:00 <p><strong>Euroopassa vietetään kielten päivää</strong> vuosittain 26.9 Euroopan monikielisyyden kunniaksi.</p> <p>Euroopassa puhutaan yli <b></b><b></b><b></b>200:aa kieltä.<br/> EU:ssa käytetään <b></b><b></b>24:ää virallista kieltä.<br/> Lisäksi EU:ssa on 60 alue- ja vähemmistökieltä.<br/> Kielten määrää lisäävät Euroopan ulkopuolelta tulleet siirtolaiset.<br/> <br/> Eri puolilla Eurooppaa järjestetään kielten päivänä ja sen tienoilla monenlaisia kieleen liittyviä tapahtumia, mm. kursseja, kieliin liittyviä pelejä, keskustelutilaisuuksia, konferensseja ja radio-ohjelmia.</p> <p>Eri maiden kansalliset organisaatiot, EU:n toimielimet ja Euroopan neuvosto suunnittelevat yhteistyössä eri ikäryhmille soveltuvan oman tapahtumakalenterin.<br/> <b><br/> </b>Euroopan neuvosto<b></b>, joka nykyisin edustaa 800 miljoonaa eurooppalaista 47 maassa, teki aloitteen Euroopan kielten päivästä. Monet yliopistot, koulut, kulttuurikeskukset ja järjestöt ovat mukana tapahtuman kehittämisessä.<br/> <br/> Euroopan kielten teemavuonna 2001, vietettiin ensimmäistä kertaa Euroopan kielten päivää, ja tapahtuma on ollut vuosittainen siitä lähtien.<br/> <br/> <span>Euroopan kielten päivää vietettiin tänä vuonna (2016) jo viidettätoista kertaa ympäri Eurooppaa. Erilaiset kulttuurit ja kielet ovat EU:n rikkaus.</span></p> 2016-11-02T12:00:00+02:00 https://peda.net/id/8a488aa6a0e 2016-11-02T12:47:18+02:00 Monissa eurooppalaisissa kielissä teitittely on toisilleen tuntemattomien ensisijainen puhuttelu muoto. Valinnan perusteena ovat puhutellun -tietysti myös puhuttelijan- ikä, asema, arvo tai rooli. Puhuttelusta päättää vanhempi ja arvoltaan korkeampi, nainen ennen miestä. 1970-luvulla Ruotsissa alkanut yleinen sinuttelu tuli myös Suomessa suosituksi niin, että teitittely on tuntunut hieman liioittelevalta ja sen oikea muodostus on ollut varsinkin nuorilta kateissa. Teitittely ei ole kuitenkaan kokonaan kadonnut ja viime aikoina onkin ollut havaittavissa merkkejä sen palaamisesta. Puhuttelussa on paljon sävyjä: myös sinutellen voi olla kohtelias. Työpaikoilla voidaan sopia keskinäisesti sinuttelusta arvoasemaa katsomatta. <br/> <br/> <b>MUODOLLINEN JA EPÄMUODOLLLINEN YKSIKKÖ:</b><br/> ranska: vous-tu<br/> espanja: usted-tus<br/> venäjä: vy-ty<br/> ruotsi: ni-du<br/> suomi: te-sinä<br/> viro: te,teie-sa,sina<br/> englanti: you-you<br/> saksa: sie-du<br/> <br/> <br/> Englannissa, hollannissa, ranskassa ja venäjässä käytetään kohteliaassa puhuttelussa monikon toista persoonaa, mutta monissa muissa eurooppalaisissa kielissä on käytössä kolmas persoona. 2016-11-02T12:24:30+02:00