https://peda.net/id/cffccb1aa05 2018-08-15T09:31:16+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7712e6b8a9f 2018-08-27T15:49:52+03:00 Kalvot alla liitteenä. 2018-08-27T15:48:15+03:00 https://peda.net/id/9955b906a77 2018-08-27T15:04:04+03:00 Sokerin voi hajottaa. Sokerissa on hiiltä. Hiili on alkuaine. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZOedJgqTT9E" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Video<br/> <br/> </a>Natrium on alkuaine. Se on harmaa metalli. Kloori on alkuaine. Se on vihreä kaasu. Yhdessä niistä tulee suolaa. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=VBReOjo3ri8" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Video</a><br/> <br/> Happi on alkuaine. Se on väritön kaasu, jota ihminen hengittää. Vety on alkuaine. Se on väritön kaasu, joka räjähtää helposti. Kun ne yhdistää, syntyy vettä. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=UV8KbQyF228" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Video</a><br/> <br/> Kupari on alkuaine. Se on punainen metalli. Hopeanitraatti on valkoinen kova aine, joka sekoittuu veteen. Kun ne yhdistää, tulee puhdasta hopeaa. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=yO9sl60XAZo" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Video</a> 2018-08-24T11:42:13+03:00 https://peda.net/id/b46371baa09 2018-08-27T12:10:32+03:00 <a href="https://quizlet.com/218379267/match" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Quizlet: Alkuaine ja kemiallinen merkki</a><br/> <br/> <a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScxgbjX2IxNeBfTJxs4mX_gvYMISRXNUnMdjeakGlV6OhqYIA/viewform?usp=sf_link" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Lomake: Molekyylikaava ja pallomalli</a> 2018-08-15T17:15:47+03:00 https://peda.net/id/9573962ca77 2018-08-27T10:06:41+03:00 Lue teksti tällä sivulla.<br/> <br/> Vastaa sitten kysymyksiin näissä lomakkeissa:<br/> <a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdaqj7TflTpWhphabSZ8yUkk1OOYUa1ByiqUcHSEO6JwxkUzQ/viewform?usp=sf_link" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kotitehtävä 02A: Aine koostuu alkuaineista</a><br/> ja<br/> <a href="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdwbPDQTH-COJBzZpuhWHWAlzNeNA5lKAkkJ1CDdPCyXrvmxw/viewform?usp=sf_link" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kotitehtävä 02B: Alkuaineita </a> 2018-08-24T11:49:16+03:00 https://peda.net/id/30a0de68a05 2018-08-24T11:46:21+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/sinkki-jpg#top" title="sinkki.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/sinkki-jpg:file/thumbnail/b5d5487c3a2ce805eda9fdf496ef9348f74f400b/sinkki.jpg" alt="" title="sinkki.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>sinkki.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/rikki-jpg#top" title="rikki.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/rikki-jpg:file/thumbnail/62723884787f77bc716d1eefe346f633747c3d44/rikki.jpg" alt="" title="rikki.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>rikki.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/magnesium-jpg#top" title="magnesium.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/magnesium-jpg:file/thumbnail/02727824868f950af9cca5fe06e3b0148cf5173f/magnesium.jpg" alt="" title="magnesium.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>magnesium.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/vhmj#top" title="vetyä (HCl + Mg).jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/vhmj:file/thumbnail/0bbe5c460fdc85ce14971fd601523e9ce30c3203/vety%C3%A4%20%28HCl%20%2B%20Mg%29.jpg" alt="" title="vetyä (HCl + Mg).jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>vetyä (HCl + Mg).jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/rautamuttereita-jpg#top" title="rautamuttereita.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/rautamuttereita-jpg:file/thumbnail/35cdabddcda9c1493b0984345064f1b0d8982c00/rautamuttereita.jpg" alt="" title="rautamuttereita.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>rautamuttereita.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/natrium-jpg#top" title="natrium.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/natrium-jpg:file/thumbnail/a406d7f5c4add9d768dd55788e3cfbb7ab2d4118/natrium.jpg" alt="" title="natrium.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>natrium.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/molybdeeni-jpg#top" title="molybdeeni.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/molybdeeni-jpg:file/thumbnail/8da4bd82be7dbf39c30474f69371f3db7cd4337c/molybdeeni.jpg" alt="" title="molybdeeni.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>molybdeeni.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/lyijy-jpg#top" title="lyijy.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/lyijy-jpg:file/thumbnail/7536d465314e38a575db3098e3126f906bda114f/lyijy.jpg" alt="" title="lyijy.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>lyijy.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/kupari-jpg#top" title="kupari.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/kupari-jpg:file/thumbnail/c04a24126053642a404b03273cc6853ffef20d3f/kupari.jpg" alt="" title="kupari.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>kupari.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/kulta-2-jpg#top" title="kulta 2.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/kulta-2-jpg:file/thumbnail/47b5147f09f30f7bcad4fe4deb2c0ccda4f02f2b/kulta%202.jpg" alt="" title="kulta 2.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>kulta 2.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/kromi-niobium-jpg#top" title="kromi niobium.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/kromi-niobium-jpg:file/thumbnail/824787db70c02fc7d44fe3236adbbd7e3b5a2000/kromi%20niobium.jpg" alt="" title="kromi niobium.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>kromi niobium.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/kloori-jpg#top" title="kloori.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/kloori-jpg:file/thumbnail/b4df7c310a9c74ff4899511ba2e8edc26caa2e9e/kloori.jpg" alt="" title="kloori.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>kloori.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/hopea-jpg#top" title="hopea.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/hopea-jpg:file/thumbnail/2148c32d28dd7d5890012a5d1c438894b65e34a4/hopea.jpg" alt="" title="hopea.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>hopea.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/jodi-jpg#top" title="jodi.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/jodi-jpg:file/thumbnail/1646cc6158512666b4607ec84ef282fd93cb21b6/jodi.jpg" alt="" title="jodi.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>jodi.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/hiili-jpg#top" title="hiili.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/hiili-jpg:file/thumbnail/f335019e07af03a63a571b4c69d9263d4db0a079/hiili.jpg" alt="" title="hiili.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>hiili.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/elohopea-2-jpg#top" title="Elohopea 2.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/elohopea-2-jpg:file/thumbnail/990d541a6ae67acf281e2221825eaa958f48151c/Elohopea%202.jpg" alt="" title="Elohopea 2.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Elohopea 2.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/happi-jpg#top" title="happi.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/happi-jpg:file/thumbnail/b5ae0680635b6f35c13369eb34ee3295920d3963/happi.jpg" alt="" title="happi.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>happi.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/bromi-jpg#top" title="bromi.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/bromi-jpg:file/thumbnail/3bd6195ed2083fb367be2aadb93ee01c3e225343/bromi.jpg" alt="" title="bromi.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>bromi.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/alumiini-2-jpg#top" title="alumiini 2.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/alkuaineita/alumiini-2-jpg:file/thumbnail/0cd0998cfe79235896d2ad0055a898067e6b47f6/alumiini%202.jpg" alt="" title="alumiini 2.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>alumiini 2.jpg</dd> </dl> 2018-08-15T09:19:38+03:00 https://peda.net/id/30b5cef4a05 2018-09-01T11:41:25+03:00 Piirrä molekyylien pallomallit. <br/> <br/> Esimerkiksi kaavan H₂O voi piirtää pallomallina näin:<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/ppl/h2o-png#top" title="H2O.PNG"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/ppl/h2o-png:file/photo/6258fb22073475cebd138eda04e358215caf2bbd/H2O.PNG" alt="" title="H2O.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <p>a) H₂S</p> <p>b) NH₃</p> <p>c) Na₂CO₃</p> <p>d) H₂SO₄</p> Tarkasta vastaukset kuvasta alapuolella.<br/> <br/> 2018-08-15T09:19:38+03:00 https://peda.net/id/30b835aea05 2018-08-24T11:45:17+03:00 <b>Alkuaineet</b> ovat aineita, joista kaikki muut aineet koostuvat. Luonnossa on noin 90 erilaista alkuainetta. Alkuaineita ovat esimerkiksi happi, vety, hiili, rauta, kulta ja kloori. <br/> <br/> Alkuainetta ei voi hajottaa toiseksi aineeksi. Alkuaineista voi yhdistää uusia aineita. <b>Yhdiste</b> on aine, jossa on montaa alkuainetta.<br/> <br/> Esimerkiksi vesi ei ole alkuaine. Vesi on yhdiste. Vedessä on kahta alkuainetta. Vedessä on vetyä ja happea. <br/> Esimerkiksi ruokasuola ei ole alkuaine. Ruokasuola on yhdiste. Ruokasuolassa on natriumia ja klooria. <br/> Esimerkiksi sokeri ei ole alkuaine. Sokerissa on hiiltä, vetyä ja happea.<br/> <br/> Kaikki aine koostuu atomeista. <b>Atomit</b> ovat aineen rakenneosia. Atomit ovat todella pieniä. Niitä ei voi nähdä silmällä. Esimerkiksi rauta-esineessä on monta miljardia rauta-atomia.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/ajal/mja#top" title="metalli ja atomi.PNG"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/ajal/mja:file/photo/f19c39090f9d6999087936922049515bdca3bc11/metalli%20ja%20atomi.PNG" alt="" title="metalli ja atomi.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomit. Rauta-atomit ovat erilaisia kuin esimerkiksi happiatomit. Hiiliatomit ovat erilaisia kuin klooriatomit. <br/> <br/> Kun monta atomia yhdistyy, syntyy <b>molekyyli</b>. <br/> <br/> Esimerkiksi vesimolekyylissä on kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi.<br/> Esimerkiksi sokerimolekyylissä on 12 hiiliatomia, 22 vetyatomia ja 11 happiatomia.<br/> <br/> Aineessa on vain atomeita. Atomien välissä ei ole mitään muuta ainetta.<br/> <a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/ajal/aka#top" title="aine koostuu atomeista.PNG"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/perusopetus/kemia/arkisto/2018-2019/kjlo/0aka/ajal/aka:file/photo/a55248f411018e17293a6126474fb26a68cdfd0c/aine%20koostuu%20atomeista.PNG" alt="" title="aine koostuu atomeista.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> Kemiallinen kaava kertoo, mitä alkuaineita aineessa on. Kaava kertoo myös atomien määrän. <br/> <br/> Esimerkiksi veden kaava on H₂O. Vesimolekyylissä on kaksi vetyatomia (H) ja yksi happiatomi (O). <br/> Esimerkiksi voissa on rasvaa. Rasvamolekyylin kemiallinen kaava voi olla C₅₇H₁₁₀O₆. Hiiliatomeita on 57, vetyatomeita 110 ja happiatomeita 6.<br/> Esimerkiksi hemoglobiini on myös molekyyli. Se on punainen väriaine veressä, joka kuljettaa happea. Sen molekyylikaava on <span>C</span>₂₉₃₂<span>H</span>₄₇₂₄<span>N</span>₈₂₈<span>O</span>₈₄₀<span>S</span>₈<span>Fe</span>₄.<br/> <br/> 2018-08-15T09:19:38+03:00