Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Jyväskylän normaalikoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

2024-04-02T11:56:03+03:00

Normaalikoulu noudattaa Jyväskylän yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jossa yliopisto sitoutuu edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassaan: https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasa-arvotoimikunta/Dokumentit/suunnitelmat/suunnitelma2016

Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki ovat toisiaan täydentäviä lakeja. Molempia yhdistää syrjinnän kielto. Tasa-arvolaissa syrjintäperusteena on sukupuoli. Yhdenvertaisuuslaki kattaa muut syrjinnän perusteet, joihin kuuluu myös seksuaalinen suuntautuminen. Lisätietoja: http://www.yhdenvertaisuus.fi/

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivityksessä!

1. Toimintatavat

2017-02-14T10:13:41+02:00

Normaalikoulun toiminta tukee jokaisen oppilaan ja opiskelijan tasa-arvoista ja yhdenvertaista kasvua osallisuuteen, opiskeluun ja oppimiseen. Tavoitteena on, että henkilöstöllä on yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia ja kehittää itseään.

Normaalikoulu toteuttaa seuraavia tavoitteita ja toimenpiteitä:

Puhutaan

Ensimmäinen tavoite ja toimenpide on puhua enemmän tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tarvitaan luontevaa, avointa keskustelua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden pohtimista yhteisesti.

Koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja tulee arvioida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Koulua arvioidaan erilaisten kyselyjen ja palautteiden avulla. Tällaisia ovat alakoulun, yläkoulun ja lukion kouluterveyskyselyt, lukion opiskelijakysely, opettajaharjoittelijoiden palautekysely, henkilöstön työhyvinvointikysely ja muut mahdolliset kyselyt. Näillä selvitetään, edistävätkö tavat, käytännöt ja aineistot samanarvoisuuden toteutumista vai estävätkö ne sitä.

Puututaan

Toinen tavoite ja toimenpide on puuttua eriarvoiseen kohteluun herkemmin, nimetä se ja saattaa kaikkien tietoon, kenelle kertoa, jos tulee kohdelluksi tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden vastaisesti. Oppilas ja opiskelija kertovat opettajalle tai rehtorille, opettaja ja muu henkilöstön jäsen rehtorille tai dekaanille, rehtori dekaanille.

Opettajan, rehtorin ja esimiehen tehtävä on lopettaa eriarvoinen kohtelu. Jos eriarvoinen kohtelu jatkuu, tulee siitä kertoa jollekin toiselle henkilölle. Yliopistoyhteisön jäsen voi kysyä neuvoa yliopiston häirintäyhdyshenkilöiltä: https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasa-arvotoimikunta/yhdyshenkilot

Erityistä huomiota kiinnitetään seksuaaliseen ja sukupuolen perusteella tapahtuvaan häirintään.

Häirintä luo kiusallisen, leimaavan, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Se loukkaa yksityisyyttä tai koskemattomuutta.

Älä hyväksy häirintää. Jos huomaat tai koet häirintää, osoita, ettet hyväksy sitä. Sano esimerkiksi, ettei noin voi tai saa sanoa. Älä ole hiljaa tilanteessa, jossa sinuun tai johonkin toiseen henkilöön kohdistuu häirintää. Jos häirintä ei lopu heti, kerro opettajalle tai esimiehelle. Jos he eivät toimi, kerro toiselle opettajalle tai toiselle esimiehelle. Älä jää pohtimaan asiaa yksin.

Vaikka kiusaaminen ja häirintä ovat usein ryhmäilmiöitä ja niistä tiedetään laajasti, niistä vaietaan. Vaikeneminen voi osoittaa hyväksymistä, välinpitämättömyyttä ja alistumista. Kerro koulu- tai työtovereillesi kokemuksestasi tai havainnoistasi. Puhu niistä. Osoita, että välität.

Kehitytään

Kolmas tavoite ja toimenpide on seurata yliopiston ja yhteiskunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelua ja tiedottaa siitä. Tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Tieto lisää tasa-arvoa ja tietämättömyys ylläpitää eriarvoisuutta. Normaalikoulun johtokunta ja rehtorit vastaavat tasa-arvotyön suunnittelusta, tiedottamisesta, seurannasta ja kehittämisestä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kehittämiseen osallistuvat perusopetuksen oppilaat, lukion opiskelijat, huoltajat, opettajaksi opiskelevat, opettajat ja muu henkilökunta.

2. Mikä on syrjintää?

2017-02-14T10:14:22+02:00

Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta.

Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan.

Piilosyrjintää ovat vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen.

Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa.

Moniperusteisessa syrjinnässä yksilöä tai ryhmää syrjitään monella eri perusteella.

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää.

Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää.

Vastatoimet ovat syrjintää: jokaisella on oikeus vedota syrjinnän vastaiseen säädäntöön ilman, että siitä on hänelle haittaa.

Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää.

Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

3. Laki velvoittaa suunnitteluun

2017-02-14T10:15:11+02:00

Tasa-arvo tarkoittaa samanarvoisuutta. Kaikilla työpaikoilla, joissa on vähintään 30 työntekijää, on ollut tasa-arvoa koskeva suunnitteluvelvollisuus vuodesta 1995. Tasa-arvolain (1986) kokonaisuudistus vuonna 2005 toi tämän velvoitteen oppilaitoksille. Tasa-arvolain muutos vuonna 2014 toi suunnitteluvelvoitteen kaikille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille ja uusi yhdenvertaisuuslaki (2014) yhdenvertaisuutta koskevan suunnitteluvelvoitteen opetuksen ja koulutuksen järjestäjille.

Tasa-arvolain päämäärä on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. (Tasa-arvolaki 1-3 §)

Tasa-arvolain mukaan opetusta tai koulutusta järjestävän on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla ja naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. (Tasa-arvolaki 5 §)

4. Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä

2017-02-14T10:15:43+02:00

Kun tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa perustuslain kuudennessa pykälässä kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 6 §)

Yhdenvertaisuuslain (6 §) mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi ja huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. (Yhdenvertaisuuslaki 1 §)

Yhdenvertaisuussuunnittelun päämäärä on syrjinnän tunnistaminen, siihen puuttuminen, toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi, yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen. (Yhdenvertaisuussuunnittelun opas. Sisäasiainministeriö 2010, 14.)

5. Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus

2017-02-14T10:16:16+02:00

Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus ja eriarvoinen kohtelu voi olla syrjintää. Syrjintää on se, kun henkilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella ilman, että kohtelulle on hyväksytty oikeutus, kuten ikäraja äänestettäessä.

Syrjintä voi olla tahallista tai tahatonta. Se voi olla suunnitelmallista ja harkittua tai se voi johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia.

Monenlaiset käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja on arvioitava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

Tasa-arvolaissa mainitut syrjintäperusteet ovat sukupuoli ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Sen mukaan syrjintää ovat välitön syrjintä, välillinen syrjintä, seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä. (Tasa-arvolaki 7 §)

Yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. (Yhdenvertaisuuslaki 8 §)

Perustuslaissa syrjintä on kielletty kaikilla henkilöön liittyvillä perusteilla. (Perustuslaki 6 §)

Hyväksyminen ja uusiminen

2017-02-14T10:17:46+02:00

Uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään lukuvuonna 2018–2019.

Jyväskylässä 4.10.2016

Jyväskylän yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016-2018
https://www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasa-arvotoimikunta/Dokumentit/suunnitelmat/suunnitelma2016

Jyväskylän normaalikoulun opiskeluhuoltosuunnitelma https://www.norssi.jyu.fi/opiskeluhuolto

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Tasa-arvovaltuutettu

https://www.tasa-arvo.fi/web/fi/etusivu

Yhdenvertaisuuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) Lapsen oikeuksien sopimus
https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_284+2014.pdf#search=HE%20284%2F2014

Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa (Maailman terveysjärjestö WHO)
https://www.julkari.fi/handle/10024/80220