<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>saksa</title>
<id>https://peda.net/id/cefb1a6e440</id>
<updated>2019-03-11T17:10:29+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/cefb1a6e440:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Niklas%20Liehu/saksa#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Saksa</title>
<id>https://peda.net/id/8340562c441</id>
<updated>2019-03-11T20:49:24+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Niklas%20Liehu/saksa/saksa#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Saksalaisia ruokia&lt;/b&gt;:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Perinteistä saksalaista ruokaa on bratwursti makkara, hapankaalia ja perunoita. &lt;span&gt;Schwarzwaldilainen kirsikka kakku on tunnettu saksalainen jälkiruoka. Saksassa juodaan paljon olutta se on yleensä juhla ja seurustelu juoma. Saksalaisen oluen valmistus on saanut alkunsa jo keskiajan munkki luostareista. Puolet saksan lihan kulutuksesta syödään makkaroina. Peruna tuli Fredrig suuren mukana. Knöödelit on keitettyjä taikinä möykkyjä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Saksan väestöstä on protestantteja 39%, katolilaisia 31%, ateisteja 25%, muslimeja 4%.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mistä saksa on tunnettu:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;Maailman sodasta, ruuasta, oluesta, &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Urheilu:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Saksalla ei ole kansallis urheilulajia, mutta ne pärjää jalkapallossa, jotenkin jääkiekossa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kuuluisia maalauksia:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Jäämeri, tekijä Caspar David Friedrich,&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Länteenpäin käy imperiumin suunta,tekijä Emanuel Leutze,&lt;br/&gt;&#10; Pyhän Barbaran alttarikaappi, tekijä Mestari Francke,&lt;br/&gt;&#10; Suurlähettiläät, tekijä Hans Holbein Nuorempi,&lt;br/&gt;&#10; Vaeltaja sumumeren yllä, tekijä Caspar David Friedrich,&lt;br/&gt;&#10; Washington ylittää Delawarejoen, tekijä Emanuel Leutze.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Luonnon varoja:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Merkittäviä luonnonvaroja saksassa ovat, &lt;span&gt;kivihiili, kupari, ligniitti, maakaasu, nikkeli, potaska, puu, rautamalmi, suola ja uraani. Rakennus materiaalina saksassa käytetään puuta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Saksa tuottaa energiaa&lt;/b&gt;:&lt;br/&gt;&#10;Avo meri tuulivoimalla, maa tuulivoimalla, aurinko sähkö, vesivoima, biomassa ja jäte, geotermaali sähkötuotanto.&lt;br/&gt;&#10;Saksa käyttää vuosittain sähköenergiaa &lt;span&gt;536.50 bn kWh ja luonnon kaasua 93.36 bn m³.&lt;br/&gt;&#10;Suomeen verrattuna saksa käyttää paljon energiaa. Suomessa sama luku on 82.79 bn kWh&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Fukushiman ydinvoimaonnettomuuden jälkeen Saksa päätti luopua ydinvoimasta. Saksan tavoittena on vuoteen 2020 mennessä tuottaa 35 prosenttia tuotetusta energiasta vain uusiutuvista lähteistä ja nostaa sitä vuoteen 2050 mennessä 80%. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Saksan viljelykasvit ja kotieläimet:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Saskan maatalous tuottaa perunaa, vehnää, ohraa, sokerijuurikasta, vehnää, kaalia, nautakarjaa, sikoja ja siipikarjaa. Maatalous on 0.9% Saksan bruttokansan tuotteesta. Sika on merkkittävin kotieläin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lähteet:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.energiatalous.fi/?p=862&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.energiatalous.fi/?p=862&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www.worldclimate.com/cgi-bin/data.pl?ref=N52E013+2100+10384W&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://www.worldclimate.com/cgi-bin/data.pl?ref=N52E013+2100+10384W&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001765354.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001765354.html&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001392491.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001392491.html&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.worlddata.info/europe/finland/energy-consumption.php&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.worlddata.info/europe/finland/energy-consumption.php&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.worlddata.info/europe/germany/energy-consumption.php&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.worlddata.info/europe/germany/energy-consumption.php&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-03-11T18:05:38+02:00</published>
</entry>


</feed>