<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Eurooppaan liittyviä käsitteitä</title>
<id>https://peda.net/id/ceae48160c3</id>
<updated>2019-11-21T10:13:32+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ceae48160c3:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/elk#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Eurooppaan liittyviä käsitteitä</title>
<id>https://peda.net/id/a2a6c9400c3</id>
<updated>2020-01-16T08:52:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/elk/elk#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Alanko&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on korkeintaan 200 metriä merenpinnan yläpuolella oleva alue.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Ylänkö&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on alue, joka on yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Ilmasto&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;tarkoittaa tietyn alueen sääolojen eli sademäärän ja lämpötilan pitkäaikaista 30 vuoden keskiarvoa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Maanosat&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ovat luonnollisten rajojen kuten merien tai vuoristojen toisistaan erottamia laajoja manneralueita. Maailmassa on seitsemän maanosaa: Eurooppa, Afrikka, Australia ja Oseania, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Etelämanner ja Aasia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Manner&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa laajaa yhtenäistä maa-aluetta saarten vastakohtana. Maapallolla on viisi mannerta: Euraasia, Amerikka, Afrikka, Etelämanner ja Australia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Luonnonmaisema&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on maisema, jossa ihmisen toiminta ei näy. Sellainen on esimerkiksi koskematon metsämaisema.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Kulttuurimaisema&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;on maisema, jossa ihmisen toiminta näkyy esimerkiksi peltoina, teollisuusalueina ja kaupunkeina.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Kulttuuri&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa jonkin kansan tai ryhmän henkistä kokonaisuutta, johon kuuluvat mm. kieli, uskonto ja elinkeinot (maatalous, teollisuus, palvelut).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Elintasolla&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ilmaistaan hyvinvointia. Korkeassa elintasossa ihmisillä on mm. riittävästi ruokaa, hyvä asunto, mahdollisuus koulunkäyntiin ja opiskeluun, työpaikka ja kunnollinen eläke.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;EU, Euroopan unioni&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on 28 valtion muodostama taloudellinen ja poliittinen yhteistyöjärjestö. Niistä 19 kuuluu EURO-maihin, eli niillä on sama rahayksikkö, euro. Suomi on EU:n jäsenmaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Teollisuusmaa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;on korkealle kehittynyt ja teollistunut valtio, jonka asukkailla on kohtuullisen hyvä elintaso. Kaikki Euroopan maat katsotaan teollisuusmaiksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Mannerilmasto&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Euroopan sisäosissa, Suomen itäpuolelta aina Mustameren luoteisosiin ulottuvalta rajalta kohti Venäjää, vallitsee mannerilmaston alue. Lähes koko Venäjä on mannerilmaston aluetta. Mannerilmasto on monin tavoin meri-ilmaston vastakohta. Mannerilmaston lämpötilat vaihtelevat suuresti vuoden aikana, jolloin kesät ovat kuumia ja talvet hyvinkin kylmiä. Mereltä tulevat tuulet eivät riitä tuomaan kosteutta mantereen sisäosiin, joten sademäärä on meri-ilmastoa pienempi. Sadetta saadaan eniten kesällä, kun meri-ilmastossa sateita saatiin tasaisesti ympäri vuoden.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Monikulttuurinen maa&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on valtio, jossa on suuri määrä alkuperältään, kieleltään ja uskonnoltaan erilaisia ihmisiä. Monissa Euroopan maissa siirtolaiset ja pakolaiset ovat lisänneet kulttuurin kirjoa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Siirtolainen&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on kotimaastaan toiseen maahan pysyvästi muuttanut ihminen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Vanhat poimuvuoristot&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ovat iältään vanhimpia, mataloituneita ja pyöristyneitä poimuvuoristoja. Esimerkiksi Ural-vuoristo.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Nuoret poimuvuoristot&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ovat iältään nuorimpia, korkeimpia ja jyrkkärinteisimpiä vuoristoja. Alpit on Euroopan tunnetuin nuori poimuvuoristo.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Eroosio&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on maaperän kulumista, kun esim. vesi, tuuli tai jää irrottaa maa-aineksia ja kuljettaa ne pois. Ihminen voi käynnistää eroosion esim. metsiä hakkaamalla. Vrt. rapautuminen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Rapautuminen&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa kiven ja kallion rikkoutumista ja kulumista esim. lämpötilan vaihteluiden tai jäätyvän veden takia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Pakkasrapautuminen&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa sitä, kun kallion rakoihin jäänyt vesi laajenee ja rikkoo kiveä. Tämä on tavallista tuntureilla ja vuoristoissa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Lämpörapautuminen&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa lämpötilojen vaihtelua, joka yön ja päivän aikana hajottaa kiveä. Tämä on tavallista kuumilla aavikoilla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Kemiallinen rapautuminen&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa sitä, kun sade- tai pintaveteen liuenneet hapot liuottavat kiveä. Näin syntyvät tippukiviluolat karstimaan alueilla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Karstimaa&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on kalkkikivialue, jossa on veden pehmeään kallioperään syövyttämiä laaksoja, rotkoja ja tippukiviluolia. Euroopassa karstimaata on erityisesti Balkanin niemimaalla Välimerellä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Tippukiviluola&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on karstialueiden kalliossa oleva, virtaavan veden synnyttämä luola, jonka katossa ja lattiassa on pystysuoria, kalkkikivestä muodostuneita ”tippukiviä”.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Hapan sade&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;syntyy, kun hiiltä ja öljyä polttaessa ilmaan vapautuu rikin ja typen yhdisteitä. Ilmassa olevan vesihöyryn kanssa niistä syntyy rikkihappoa ja typpihappoa, jotka happamana sateena laskeutuvat maahan ja vahingoittavat luontoa. Ne vaurioittavat myös rakennuksia ja muistomerkkejä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Lumivyöry&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;tarkoittaa vuoristoissa varsinkin keväällä alas syöksyviä lumimassoja, jotka saattavat aiheuttaa suuria vahinkoja.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;V-laakso&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on joen vuoristoon kuluttama melko jyrkkärinteinen, poikkileikkaukseltaan V-kirjaimen mallinen jokilaakso. Esimerkliksi Alpeilla ja Norjassa Skandeilla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;U-laakso&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on jäätikön ja sen mukana kulkeutuneiden kivien kuluttama, poikkileikkaukseltaan U-kirjaimen muotoinen laakso. Esim. Alpeilla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Särkkä&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa hiekkamatalikkoa, joka on syntynyt joen tuomasta maasta usein joen mutkan sisäreunalle.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Suistoalue&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;eli delta on jokiveden kuljettamista aineksista jokisuuhun muodostunut matala maa-alue, jossa joki usein haaroittuu moneksi laskujoeksi. Kasvaa merelle päin. Esimerkiksi Italiassa Pojoen suisto ja Tonavan suisto Mustallamerellä ovat tyypillisiä delta-alueita.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Murtovesi&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on vähäsuolaista merivettä, joka on makean järviveden ja suolaisen meriveden sekoitus. Itämeren vesi on murtovettä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Sisämeri&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on kapean salmen valtamerestä erottama meri. Esimerkiksi Itämeri ja Mustameri ovat sisämeriä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Sivumeri&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on suuremmasta merestä saarien ja niemimaiden erottama osa. Esimerkiksi Adrianmeri Välimeressä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Rehevöityminen&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa maanviljelyksestä tulevien lannoitteiden ravinteiden, varsinkin fosforin ja typen lisääntymistä vedessä. Se ilmenee vesikasvien määrän lisääntymisenä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Vuorovesi&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;tarkoittaa Kuun vetovoiman aiheuttamaa säännöllistä merenpinnan nousua (vuoksi) ja laskua (luode).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Kasteluviljelmä&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa kuivien alueiden maataloutta, joka perustuu siihen, että kuivana aikana vettä on saatavana riittävästi kasvien kasteluun. Euroopassa kasteluviljelmiä on erityisesti Välimeren maissa Italiassa, Ranskassa ja Kreikassa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Suistoalue&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;eli delta on jokiveden kuljettamista aineksista jokisuuhun muodostunut matala maa-alue, jossa joki usein haaroittuu moneksi laskujoeksi. Suisto kasvaa merelle päin. Suurimmat suistoalueet Euroopassa ovat Pojoen suisto ja Tonavan suisto.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=valtio&amp;amp;SearchWord=valtio&amp;amp;dic=1&amp;amp;page=results&amp;amp;UI=fi80&amp;amp;Opt=1&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;b&gt;Valtio&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; on &lt;span&gt;määräalueen asukkaiden järjestynyttä yhteiselämää säätelevien yhteiskunnallisten instituutioiden kokonaisuus.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Valuma-alue&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on alue, jolta vedet kerääntyvät ja virtaavat samaan vesistöön. Esimerkiksi Tonavan tai Reinin valuma-alueet.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Vesivoima&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa virtaavan veden muuttamista sähkövoimaksi ja siten teollisuuden ja kotien käyttöön energiaksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Meri-ilmaston ja mannerilmaston välissä sijaitsee &lt;b&gt;väli-ilmaston alue&lt;/b&gt;, jossa on piirteitä sekä mantereisesta että mereisestä ilmastosta. Suurin osa Suomesta, Ruotsista ja Keski-Euroopasta sijaitsee tällä ilmasto-alueella.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2019-11-21T10:19:27+02:00</published>
</entry>


</feed>