https://peda.net/id/ce840ae43bc 2018-04-17T13:50:21+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/03cc485447a 2018-04-24T13:12:37+03:00 <a href="https://m.youtube.com/watch?v=194CDlsFpQA" rel="nofollow ugc noopener">https://m.youtube.com/watch?v=194CDlsFpQA</a> 2018-04-24T13:12:37+03:00 https://peda.net/id/f42fd27c422 2018-04-23T09:00:14+03:00 <p><b>Versailles’n palatsin puisto</b> (Ranskaksi <span lang="fr"><em>Le parc du château de Versailles</em></span>) on kuuluisa ranskalainen puisto, joka sijaitsee Versailles'nYlevines'n departementissa, noin 15 kilometrin päässä Pariisista. Puisto ja sen laidalla sijaitseva Versailles'n ovat kuuluneet vuodesta 1979 Uneconmaailmanperintöluetteloon Suojeltu ydinalue oli aluksi 815 hehtaaria, mutta vuoden 2007 laajennuksen jälkeen se käsittää 1 070 hehtaaria.</p> <p>Puisto tunnetaan arkipuheessa myös Versailles’n puutarhana (<em>le jardin de Versailles</em>), mutta nimitys on liian yksinkertaistava. Kaikilta sivuiltaan suljettuun puistoon kuuluu nimittäin lukuisia rakennuksia ja useita puutarhoja, joiden pinta-ala on yhteensä noin 90 hehtaaria. Puiston rakennuskantaa ovat Versailles’n palatsi, Petit Triangon GrandTrianon sekä useita rakennuksia sisältävä kuningattaren kylä, <em>Hameau de la Reine</em>. Puutarhoja ovat Andrele Le Notren suunnittelema muotopuutarhanmolempien Trianonien puutarhat, Marie-Antoinetten kiinalais-englantilainen puutarha ja kuninkaan keittiöpuutarha(<em>potager du roi</em>). Puistoon kuuluu myös kaksi suurta vesialuetta: lähellä keskiakselin länsipäätä sijaitseva Suuri kanava (Grand Canal) ja Sveitsiläiskraatin allas (<em>pièce d'eau des Suisses</em>) melko lähellä palatsin eteläistä siipeä.</p> <p>Loppuosan puiston alueesta muodostavat metsäiset alueet ja viljelykset, joita lävistävät leveät ja suorat puistokäytävät. Sieltä saa alkunsa MaulderjenHaara Gally, jonka vesi kulkee Suuren kanavan kautta ja siitä länteen. Puistoa rajaavat idässä Versailles’n ja Le Chesnay'n kaupunkirakenteet, pohjoisessa Charveleupin arbotevuim ja idässä Versailles’n tasanko, joka on luokiteltu maisemakohde. Etelässä rajana on erilaisia istutuksia, Satoryn ja Versailles’n metsä, Ranskan maatalouden tutkimuskeskus sekä meri voimille kuuluva sotilasalue.<br/> Lähde:Wikipedia<br/> <br/> </p> 2018-04-17T14:03:26+03:00 https://peda.net/id/2a2c4ce4422 2018-04-23T09:00:43+03:00 Ranskan viimeinen kuningas Ludvig Filip teki vuonna 1833 aloitteen, joka lakkautti palatsin aseman kuninkaallisena asuntona ja teki siitä Ranskan historian museon. Muutostöiden jälkeen Versailles avattiin uudessa tehtävässään 10. kesäkuuta 1837. Nykyisin palatsi, sen puutarhat, museot ja puistot muodostavat yhden Ranskan suosituimmista matkailukohteista. Palatsin viimeisin laaja ja monivaiheinen restaurointityö ”Projet du Grand Versailles” aloitettiin loppuvuonna 2003, ja sen arvioidaan päättyvän vuonna 2020.Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa restauroitiin arkkitehti Jules Hardouin-Mansartin luoma Peilisali, joka valmistui ensimmäistä kertaa kokonaan uudelleen alkuperäiseen asuunsa saatettuna vuonna 2007.<br/> Lähde:Wikipedia<br/> <br/> 2018-04-17T13:57:47+03:00 https://peda.net/id/d1239f32414 2018-04-17T13:50:19+03:00 <p>Versailles’n palatsi on yksi<span> Euraapan </span>suurimmista ja loisteliaimmista palatseista. Se toimi vuodesta 1682 alkaen aina vuoden 1789<span> vallankumoulseen</span><span> </span>asti runsaat sata vuotta<span> Ranskan </span>kuninkaiden ja<span> hovin </span>asuntona. Tuolloin palatsin alueella asui useita tuhansia ihmisiä, ja siitä muodostui Ranskan kulttuurin ja politiikan keskus.<span> Ensimmäisen mailmansodan</span><span> </span>jälkeen sen kuuluisassa peilisalissa allekirjoitettiin<span> Versailles'n rauhansopimus</span>. Palatsi ja sitä ympäröivä puisto ovat kuuluneet<span> Unescon maailmanperintö luettelolle </span>vuodesta 1979.</p> <p>Versailles’n palatsin rakentaminen tuli erittäin kalliiksi. Palatsin viereen rakennettiin näyttävä puisto. Sen suihkukaivoihin ja keinotekoisiin putouksiin saatiin vesi vedennostolaitoksesta. Vesilaitteisiin tarvittiin päivittäin yhteensä noin kuusi miljoonaa litraa vettä. Myös puiston muut laitteet ja taideteokset olivat kalliita. Linna oli myös kylmä talvisin koska siellä ei ollut lämmitystä<br/> <br/> LÄHDE: Wikipedia<br/> <br/> <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Versailles" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Versailles</a>’n_palatsi</p> 2018-04-16T09:38:47+03:00 https://peda.net/id/122baac2413 2018-04-23T08:34:07+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/21#top" title="250px-Versailles_Garden.jpg"><img src="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/21:file/thumbnail/10c2c52f22dbe1af8a61a24e66433953618db8c0/250px-Versailles_Garden.jpg" alt="" title="250px-Versailles_Garden.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>250px-Versailles_Garden.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/23#top" title="250px-Versaillespanoraama.jpg"><img src="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/23:file/thumbnail/e0b8f770bb980f58f282991181c4139c24db4a7a/250px-Versaillespanoraama.jpg" alt="" title="250px-Versaillespanoraama.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>250px-Versaillespanoraama.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/5#top" title="565px-Chateau_Versailles_Galerie_des_Glaces.jpg"><img src="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/5:file/thumbnail/fce4618b58f54dd0ccb94a0970043411c8f8525f/565px-Chateau_Versailles_Galerie_des_Glaces.jpg" alt="" title="565px-Chateau_Versailles_Galerie_des_Glaces.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>565px-Chateau_Versailles_Galerie_des_Glaces.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/22#top" title="243px-Versailles_Chapel_-_July_2006_edit.jpg"><img src="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/22:file/thumbnail/5467934068f33de8868cec9549f9a05fc20501ad/243px-Versailles_Chapel_-_July_2006_edit.jpg" alt="" title="243px-Versailles_Chapel_-_July_2006_edit.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>243px-Versailles_Chapel_-_July_2006_edit.jpg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/2#top" title="257px-Salon_de_la_Paix_par_Ranken.jpg"><img src="https://peda.net/p/koptiajes/hk7/historia/mk2/kuvia/2:file/thumbnail/7fd87bccbd5d77988c05df102eec9391e19bb7b9/257px-Salon_de_la_Paix_par_Ranken.jpg" alt="" title="257px-Salon_de_la_Paix_par_Ranken.jpg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>257px-Salon_de_la_Paix_par_Ranken.jpg</dd> </dl> 2018-04-16T08:43:20+03:00 https://peda.net/id/92b6992c413 2018-04-16T08:58:33+03:00 <b>Versailles’palatsi</b><span> (ranskaksi </span><span lang="fr"><em>Lechâteau de Versailles</em></span><span>) sijaitsee Versailles</span><a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Versailles" title="Versailles" rel="nofollow ugc noopener">’</a>ssa Pariisin<span> lounaispuolella</span><span>. Se rakennettiin alun perin kuningas Ludvig XII:n </span><span>metsästyslinnaksi. Ensimmäiset rakennukset pystytettiin vuonna 1624. Nykyisen muotonsa palatsi on saanut lukuisten laajennusten ja muutosten jälkeen. Niistä merkittävimmät tehtiin vuosina 1661–1688, jolloin muovautui Ludvig</span><span> nimellä tunnettu barokkityyli. </span><span>Linnan sisustus on Charles</span><a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Charles_Le_Brun" title="Charles Le Brun" rel="nofollow ugc noopener"> </a>Brunin<span> käsialaa, ja kuuluisat puutarhat</span><span> perustuvat Andrele Le Nôrtren </span><span>suunnitelmiin.</span> 2018-04-16T08:46:56+03:00