Johdanto

2022-09-28T10:53:16+03:00

Edullista kiertovesikasvatuksen konseptia etsimässä

Onko ”nykyinen RAS” ainoa mahdollinen vettä säästävä intensiiviteknologia?
Onko sama teknologia paras joka paikassa ja kaikissa kokoluokissa?
Onko suuruuden ekonomia ainoa mahdollinen tapa saavuttaa kannattavuus kiertovesikasvatuksessa?
Jos investointikustannuksia on saatava alaspäin, niin mitkä ovat mahdollisia säästökohteita?

Nykyaikaisessa kiertovesilaitoksessa kasvatusaltaiden pinta-ala on noin 25% hallin pinta-alasta. Kalatiheydet ovat jo nyt korkeita (50-100 kg/m3), joten allaskapasiteetin pienentäminen ei vaikuta järkevältä säästökohteelta.

Vedenkäsittely-yksikkö ja raikastusaltaat sisältävät kalliimpaa tekniikkaa ja vievät lähes yhtä paljon hallitilaa kuin kasvatusaltaat.

PRAS- kasvatusjärjestelmä = Partial Reuse Aquaculture Systems
PRAS-järjestelmä on osittaiskiertovesijärjestelmä, jossa vettä vaihdetaan enemmän verrattuna perinteiseen RAS- järjestelmään (PRAS vedenkäyttö noin 10 kertaa suurempi kuin RAS). Suuremmasta vedenvaihdosta ja matalammasta pH-tasosta johtuen, PRAS-järjestelmässä ei tarvita niin paljon vedenkäsittelytekniikkaa (mm. biosuodatusta).

Luken PRAS- konseptissa kasvatusjärjestelmä rakennetaan merikonttiin, joka on helppo sijoittaa eri paikkoihin. Veden kierrätys hoidetaan ilmapuhalluksen avulla (mammuttipumppu), ja samalla veteen liukenee puhalletusta ilmasta riittävästi happea kalojen tarpeisiin. Koska järjestelmässä ei ole biosuodatinta niin makuvirheiden syntyminen kaloihin on vähäistä, jopa olematonta.

Lukella on ollut kaksi kehityshanketta PRAS-kasvatukseen liittyen:

- RASMOBIL (150 000 €), jossa suunniteltiin ja rakennettiin merikonttiin soveltuva PRAS järjestelmä:

- RASPILOT (119 000 €), jossa testattiin RASMOBIL- hankkeessa rakennettuja protyyppejä kasvatuskokein (kirjolohella):

Nostepumpputoimisen soluvirtausaltaan toimintaperitaate:

• Allashydrauliikka ja kiintoaineen poisto --> jokaisen solun keskellä lietteenkeräys pohjalla
• Hapetus --> ilmapuhalluksella
• Hiilidioksidin poisto --> ilmapuhalluksella
• pH:n alentaminen

Tuotantomittakaavan pilotti Laukaalla:

2 kpl 12m merikontteja ja 1 kpl 6m merikontti
Kaikki vedenkäsittelyn vaiheet tapahtuvat kala-altaassa
Vedenkäsittelyn tilatarve 5% kasvatusaltaiden tilantarpeesta
Kasvatusaltaiden pinta-ala noin 75% koko laitoksen pinta-alasta

Kasvatuskoe 06/2020 - 10/2020

Testattavana kaksi eri konttityyppiä (6m & 12m):

6 metrin kontin vesitilavuus 25 m3, josta kala-altaan tilavuus 21,5 m3
12 metrin kontin vesitilavuus 50 m3, josta kala-altaan tilavuus 48,5 m3
Kaksi eri sisumateriaalia
Kaksi mammuttipumpun rakennetta
Kolme kalatiheyttä
Uuden veden käyttö 10 000 l/ rehu-kg

Kasvatuskokeen tuloksia (ruokinta-aika 152 vrk, 29.5.-3.11.2020):

Kalojen kasvutulokset ja rehukerroin hyviä kaikissa ryhmissä.

Pohdintaa tuotantokapasiteetista kyseisellä teknologialla:

Maksimiruokinta saavutettiin 12.10.2020, jonka jälkeen veden viileneminen leikkasi ruokintaa: Kontti 1 - 12,7 kg/vrk, Kontti 2 - 30,7 kg/vrk, Kontti 3 - 21,8 kg/ vrk
Ei merkkejä vedenlaadun heikentymisestä
Teoreettinen maksimiruokinta 50 m3 konttialtaalle olisi 50*365 vrk = 18 250 kg/ vuosi

Muita havaintoja:

Allashydrauliikka toimii suunnitellusti ja altaat ovat itsepuhdistuvia
Kaikki vedenlaatuparametrit ovat olleet hyviä tai erinomaisia läpi kokeen, lukuun ottamatta kontin 2 ilmaputken irtoamista toisessa ilmalinjassa. Tällöin happi putosi tasolle 5,8 mg/l muutamiksi tunneiksi
Tuloveden lämpötila kontrolloi allasveden lämpötilaa
Kalat ovat kasvaneet hyvin ja kuolleisuus oli kohtuullista
Makuhaittoja ei ole esiintynyt missään ryhmässä
Sähkön kulutus on noin 2 kWh/kg rehua (kun ruokinta yli 15 kg/vrk)
RTGE aiheutti lievää kuolleisuutta yhdessä altaassa (kontti 3) ja allas oli noin kaksi viikkoa paastolla kesken parhaan kasvukauden, jonka jälkeen ruokinta nostettiin hitaasti uudelleen ylös

Lähde ja lisää aiheesta:
Edullista RAS konseptia etsimässä_Kiuru_Tapio.pdf