https://peda.net/id/ce0f867a5b3 2026-05-29T12:14:32+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ce1062905b3 2022-11-11T09:40:31+02:00 <ul> <li>Tuntimuistiinpanot</li> <li>Ilmarinen kyntää kyisen pellon</li> <li>PP Hyökkäys-taulun tulkinta</li> <li>PP Hvitträsk</li> <li> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;-->käsitteitä:<!--filtered end tag: </h4>--> <ul> <li> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;-->historiapolitiikka<!--filtered end tag: </h4>--> </li> <li> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;-->geopolitiikka, Wikipedia-määritelmä: politiikantutkimuksen ja poliittisen maantieteen tutkimussuunta, joka tarkastelee maantieteen vaikutusta politiikkaan<!--filtered end tag: </h4>--> </li> </ul> </li> </ul> 2026-05-29T12:14:32+03:00 https://peda.net/id/ce146eff5b3 2017-11-14T12:33:12+02:00 Banaani-muistisäännön avulla muistat järjestyksen Suomen suuriruhtinaille<br/> <br/> B<br/> Aleksanteri I<br/> Nikolai I<br/> Aleksanteri II<br/> Aleksanteri III<br/> Nikolai II<br/> I 2026-05-29T12:14:32+03:00 https://peda.net/id/ce16a4b65b3 2021-01-13T20:15:49+02:00 <div><b>geopolitiikka</b>: politiikantutkimuksen ja poliittisen maantieteen tutkimussuunta, joka tarkastelee maantieteen vaikutusta politiikkaan (Wikipedia)<br/> <br/> <div><strong>historiapolitiikka: </strong>menneisyyden tapahtumien hyväksikäyttämistä politiikassa; <span>jonkin historian tapahtuman tai ilmiön tulkitsemista siten, että se edistää haluttuja poliittisia päämääriä</span></div> <strong><br/> postimanifesti: </strong>venäläistämistoimiin liittynyt asetus vuodelta 1890; Suomen posti siirtyi Venäjän sisäministeriön alaisuuteen; seuraavana vuonna kiellettiin suomalaisten postimerkkien käyttö Venäjälle menevissä postilähetyksissä; kotimaassa suomalaiset postimerkit kiellettiin vuonna 1900<br/> <br/> <div><strong>kenraalikuvernööri: </strong>ylin viranomainen autonomian aikana Suomessa; keisarin edustaja Suomessa; senaatin puheenjohtaja; ensimmäinen kenraalikuvernööri oli suomalainen G. M. Sprengtporten, mutta hänen jälkeen kenraalikuvernöörit olivat venäläisiä<br/> <br/> <div><strong>venäläistämistoimet/-kausi: </strong>Suomen liittäminen -tiukemmin Venäjän yhteyteen; alkoi vähitellen 1800-luvun jälkipuoliskolla; konkreettinen toimi helmikuun manifesti 1899; loppui Venäjän vallankumoukseen keväällä 1917<br/> <br/> <div><strong>helmikuun manifesti: </strong>keisari Nikolai II:n vuonna 1899 antama julistus, jonka merkittävin asia oli niin sanottu yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö; sen mukaan laki, jolla oli merkitystä koko Venäjän kannalta, säädettiin Venäjällä<br/> <br/> <div><strong>yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö: </strong>helmikuun manifestin määräys; Suomen eduskunnan säätämät lait, joilla oli merkitystä koko Venäjän kannalta, hyväksyttäisiin Venäjällä; ks. helmikuun manifesti</div> <br/> <div><strong>suuri adressi: </strong>suomalaisten yritys vaikuttaa keisariin helmikuun manifestin peruuttamiseksi; ylioppilaat kokosivat noin viikossa 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut kuntien edustajista koottua lähetystöä vastaan<br/> <br/> <div><strong>panslavismi: </strong>1800-luvulla syntynyt venäläinen aatesuunta; pyrki slaavilaisten kansojen poliittiseen, uskonnolliseen ja kulttuuriseen yhteenliittämiseen<br/> <br/> <div><strong>myöntyväiset: </strong>vanhasuomalaisten keino vastustaa venäläistoimia; heidän mielestään oli parempi antaa vahvemmalle Venäjälle myöten joissain asioissa, ettei vastustaminen heikentäisi Suomen asemaa<br/> <br/> <div><strong>sotilasmiljoonat: </strong>Suomen Venäjälle maksama rahallinen korvaus siitä, että suomalaisten ei tarvinnut palvella Venäjän armeijassa<br/> <br/> <div> <div><strong>vanhasuomalaiset: </strong>Suomalaisen puolueen ryhmä, jonka mielestä venäläistämistoimia ei kannattanut vastustaa; muuttui ns. Vanhasuomalaiseksi puolueeksi, kun siitä erkani nuorsuomalaiset; ks. myöntyväiset, nuorsuomalaiset</div> <strong><br/> nuorsuomalaiset: </strong>Suomalaisesta puolueesta 1880-luvulla eronnut ryhmä; vuonna 1894 virallisesti Nuorsuomalainen puolue; halusi vastustaa venäläistämistoimia ns. passiivisella vastarinnalla; ks. passiivinen vastarinta, perustuslailliset<br/> <br/> <div><strong>aktivistit: </strong>ryhmä, joka oli valmis käyttämään väkivaltaa ja jopa aseellista toimintaa vastustaessaan venäläistämistoimia; oli myöhemmin luomassa jääkäriliikettä<br/> <br/> </div> </div> <div><strong>yhtenäistämispolitiikka: </strong>venäläisten näkemys -Suomen ja Venäjän lainsäädännön yhtenäistämisestä; alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla; loppui Venäjän vallankumoukseen keväällä 1917; ks. sortokaudet, venäläistämistoimet<br/> <br/> <div><strong>sortokausi: </strong>suomalaisten näkemys venäläistämistoimista; venäläistämiskausi perinteisesti jaettu ensimmäiseen (1899–1905) ja toiseen sortokauteen (1908–1917); ks. yhtenäistämispolitiikka, venäläistämistoimet<br/> <br/> <div><strong>taiteen kultakausi: </strong>Suomen taidehistorian ajanjakso; alkoi 1880-luvulla, päättyi ensimmäiseen maailmansotaan; tunnettuja taiteilijoita mm. Gallen-Kallela, Halonen, Schjerfbeck, Sibelius<br/> <br/> <div><strong>kansallisromantiikka: </strong>kulttuuri- ja taidesuuntaus, joka korosti oman maan historiaa; syntyi Suomessa 1800-luvun alkupuolella kirjailijoiden keskuudessa; kukoisti kuvataiteissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa</div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2026-05-29T12:14:32+03:00