https://peda.net/id/cd9e977017f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/cd9f1f7517f 2016-01-07T13:56:06+02:00 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/cda0699517f 2017-01-23T09:51:13+02:00 <p><span><b><strong class="editor red">Alleviivatut kannattaa ainakin osata</strong><br/> <br/> KPL1<br/> <span class="editor underline">lämpöenergia:</span></b> aineen rakenneosasten liike-energiaa</span></p> <p><span><b>rakenneosanen:</b> aineen rakenneosanen voi olla atomi, molekyyli tai ioni</span></p> <p><span><b>liike-energia:</b> energialaji, joka liitetään liikkuvaan kappaleeseen</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>lämpöliike:</b></span> Aineen rakenneosasten värähtelyä. Mitä lämpimämpi aine on, sitä suurempaa on lämpöliike.</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>lämpötila:</b></span> kuvaa aineen rakenneosasten liikkeen määrää</span></p> <p><span><b>celsiusasteikko:</b> lämpötilan mittausasteikko, jota käytetään arkielämässä.</span></p> <p><span><b>kelvinasteikko:</b> lämpötilan mittausasteikko, jota käytetään tieteessä</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>peruspiste:</b> </span>mitta-asteikon peruspisteillä tarkoitetaan luonnosta löytyvää tapahtumaa aineelle, joka on sama. Esimerkiksi veden kiehuminen tapahtuu 100 °</span><span>C:ssa ja jää sulaa 0°</span><span>C:ssa.<br/> <br/> <b><span class="editor underline">absoluuttinen nollapiste:</span></b> alin mahdollinen aineen lämpötila 0 K = -273 °<span>C</span> <br/> </span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>sulamispiste:</b></span> lämpötila, jossa tapahtuu aineen olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi. Kyseinen lämpötila on ominainen kullekin aineelle.</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>kiehumispiste:</b></span> lämpötila, jossa tapahtuu aineen olomuodon muutos nesteestä kaasuksi. Kyseinen lämpötila on ominainen kullekin aineelle.</span></p> <p><span><b>lämpömittari:</b> Väline, jolla mitataan lämpötilaa. Mittari voi olla nestelämpömittari, jonka toiminta perustuu nesteen lämpölaajenemiseen. Kaksoismetallimittarissa käytetään kahta eri metallia ja niiden erilaista lämpölaajenemista.</span></p> <p><span><b>KPL2<br/> </b></span></p> <p> </p> <p><span><span class="editor underline"><b>lämpölaajaneminen:</b></span> On seurausta aineen rakenneosasten lämpöliikkeestä. Ainetta lämmitettäessä sen rakenneosat liikkuvat enemmän. Ne tarvitsevat enemmän tilaa, jolloin aine laajenee.</span></p> <span><b>termostaatti:</b> Laite, jonka tarkoituksena on säilyttää lämpötila säädetyllä tasolla.</span> <p><span><span class="editor underline"><b>pituuden lämpötilakerroin:</b></span> Kuvaa aineen lämpölaajenemiskykyä, tunnus α, yksikkö 1/°C</span></p> <p><span><b><span><span><span class="editor underline"><b>kaksoismetalliliuska:</b></span> </span></span></b><span><span>Liuska, jossa kahta eri metallia on liitetty yhteen. Koska eri metalleilla on erilainen kyky laajentua, taipuu liuska kaarelle. Esim. Lämpömittarit<br/> <br/> <b>KPL3<br/> <br/> </b><span><b>suljettu systeemi: </b>Tarkasteltava kokonaisuus, jossa ainetta ei siirry sisälle eikä ulos. Energian siirtyminen on mahdollista.</span><b><br/> <br/> </b></span></span><b><span><span><span><span class="editor underline"><b>ominaislämpökapasiteetti:</b></span> kuvaa aineen kykyä varastoida energiaa, tunnus c, yksikkö kJ/(kg°C)<br/> </span></span></span></b></span></p> <p><span><b>potentiaalienergia:</b> energialaji, joka liitetään kappaleen asemaan suhteessa johonkin tasoon</span></p> <p><span><b>säteilyenergia:</b> energialaji, joka on sähkömagneettista säteilyä</span></p> <p><span><b>kemiallinen energia:</b> energialaji, joka on aineen rakenneosien kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa</span></p> <p><span><b>massa:</b> suure, joka kuvaa aineen määrää, tunnus m, yksikkö kg</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>lämpötilan muutos:</b></span> tarkasteltavan tilanteen loppulämpötila miinus alkulämpötila, merkitään ∆t<br/> <br/> </span></p> <p><span><b><span><span><br/> KPL4<br/> </span></span></b></span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>olomuoto:</b> </span>Aineella on kolme olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu. </span></p> <p><span><b>kiinteä:</b> Olomuodossa aineen rakenneosasten välillä on eniten sidoksia. Rakenneosaset eivät pääse liikkumaan toistensa lomitse.</span></p> <p><span><b>neste:</b> Olomuodossa aineen rakenneosasten välillä on sidoksia, mutta rakenneosaset pääsevät liikkumaan toistensa lomitse.</span></p> <p><span><b>kaasu:</b> Olomuodossa aineen rakenneosasten välillä ei ole sidoksia. Rakenneosaset pääsevät liikkumaan vapaasti toistensa lomitse.</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>sulamispiste:</b></span> lämpötila, jossa tapahtuu aineen olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi. Kyseinen lämpötila on ominainen kullekin aineelle.</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>kiehumispiste:</b> </span>lämpötila, jossa tapahtuu aineen olomuodon muutos nesteestä kaasuksi. Kyseinen lämpötila on ominainen kullekin aineelle.</span></p> <p><span><b>kuura:</b> Kuura on muodostunut suoraan ilman vesihöyrystä härmistymällä kylmille pinnoille</span></p> <p><span><b>huurre:</b> Huurre muodostuu alijäähtyneestä vedestä kylmille pinnoille.</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>ominaissulamislämpö:</b> </span>kiinteän aineen sulattamiseen tarvittava energia, tunnus s, yksikkö kJ/kg</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>ominaishöyrystymislämpö:</b></span> nesteen höyrystämiseen tarvittava energia, tunnus r, yksikkö kJ/kg<br/> <br/> KPL 5<br/> <br/> </span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>lämmönjohde:</b></span> aine, joka johtaa hyvin lämpöä esimerkiksi kupari</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>lämmöneriste:</b></span> aine, joka ei johda hyvin lämpöä esimerkiksi korkki</span></p> <div class="content enclose"> <p><span><span class="editor underline"><b>säteily:</b> </span>lämpöenergian siirtymisen muoto, joka ei tarvitse väliainetta</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>johtuminen:</b></span> lämpöenergian siirtymisen muoto, jossa lämpö etenee aineessa aineen rakenneosasten lämpöliikkeenä</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>virtaus:</b> </span>lämpöenergian siirtymisen muoto, jossa aine kuljettaa lämpöenergiaa</span></p> <p><span><b>sähköenergia:</b> sähkön tekemää työtä, energia on varastoitunutta työtä</span></p> <p><span><b>työ:</b> sähkön tekemä työ, siirtää sähköenergiaa</span></p> <p><span><span class="editor underline"><b>energian säilymislaki:</b></span> Energian kokonaismäärä ei muutu tapahtumassa. Energia voi muuntua toisiksi energiamoudoiksi, mutta sen määrä pysyy samana.</span></p> </div> <p><span><br/> <br/> <br/> </span></p> <p><span><b></b><br/> </span></p> 2022-08-09T18:52:48+03:00