5.5 Erityinen tuki *

Erityinen tuki Konneveden esiopetuksessa

2016-05-09T14:26:27+03:00

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun ja kehityksen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki järjestetään lapsen tarpeiden mukaan joustavasti ja yksilöllisesti siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä.

Erityinen tuki on kokonaisvaltaista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä sekä lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtevää. Erityisen tuen keskeisenä tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisy, minimointi ja kuntouttaminen. Näin lapsi saa pohjaa oppivelvollisuuden suorittamiselle. Erityisen tuen antamiseksi rehtorin tai koulunjohtajan tulee aina tehdä kirjallinen päätös (Erityisen tuen päätös). Ennen päätöksen tekoa on huoltajia kuultava (täytetään ”Huoltajan kuuleminen” -lomake).

Erityisen tuen tukimuodot

Osa-aikainen tai kokoaikainen erityisopetus, joka perustuu erityisen tuen päätökseen
Eriyttäminen
Opettajien yhteistyö
Joustavat ryhmittelyt
Tukiopetus
Samanaikaisopetus
Avustajan tuki

Erityisen tuen käynnistämiseen liittyvä prosessi

1. Lapsi on saanut tehostettua tukea ja hänelle on tehty oppimissuunnitelma. Todetaan, että tehostettu tuki ei riitä. Opettajat keskustelevat lapsen huoltajien kanssa tilanteesta.
2. Opettajat täyttävät pedagogisen selvityksen lomakkeen. Pedagogisen selvityksen laadintaan osallistuvat kaikki ne kyseistä oppilasta opettavat opettajat, jotka ovat antaneet oppilaalle tehostettua tukea (esiopetuksessa esiluokanopettaja ja erityisopettaja). Lisäksi voidaan tarvittaessa hankkia muita asiantuntijalausuntoja (esim. psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai sosiaalinen selvitys).
3. Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisena oppilashuoltotyönä (esim. oppilashuoltoryhmässä tms.). Samalla päätetään erityisen tuen aloittamisesta tai tehostetun tuen jatkamisesta / tehostamisesta.
4. Rehtori tai koulunjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen.
5. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOJKSin laadintaan osallistuvat kaikki kyseisen oppilaan opettajat.
6. Erityinen tuki aloitetaan. Annettu erityinen tuki kirjataan oppilaan HOJKSiin.
7. Lapsen oppimista ja kehitystä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. HOJKS tarkistetaan aina, jos oppilaan tilanteessa esiintyy muutoksia. HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa.
8. Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina jos lapsen tuen tarpeessa esiintyy muutoksia. Tällöin tehdään uusi pedagoginen selvitys ja rehtori tai koulunjohtaja tekee päätöksen erityisen tuen jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Jos erityinen tuki päätetään lopettaa, lapsi siirtyy tehostetun tuen piiriin.

Erityisen tuen päätöksen teko ilman tehostetun tuen antamista

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista, jos oppilaan opetusta ei vamman, kehityksen viivästymän tai tunne-elämän häiriön vuoksi voida järjestää muuten. Esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena erityisen tuen päätös voidaan tehdä esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista. Muutoin erityisen tuen päätös edellyttää aina sitä edeltävän tehostetun tuen antamista sekä pedagogisen selvityksen tekemistä. Jos erityisen tuen päätös tehdään ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, on päätöksen tekijänä sivistystoimenjohtaja.

Jos lapsella on sellainen vamma, kehityksen viivästymä tai tunne-elämän häiriö, joka oikeuttaa erityisen tuen päätökseen ennen esi- tai perusopetuksen alkua, saa hän lääkärin suosituksen pidennetystä oppivelvollisuudesta jo päivähoidon aikana n. 5-vuotiaana. Kuntoutusohjaaja ja päivähoidon henkilöstö kuulevat asiassa huoltajia (täytetään Huoltajan kuuleminen erityisen tuen aloittamista varten -lomake) sekä vievät tiedon asiasta sivistystoimenjohtajalle, joka tekee asianmukaiset päätökset ennen esiopetuksen alkua (erityisen tuen päätös ja päätös pidennetystä oppioikeudesta). Erityisen tuen päätöksessä määritetään miten kyseessä olevan lapsen esiopetus järjestetään ja milloin hänen oppivelvollisuutensa alkaa.

Erityisen tuen sisältö

2016-02-26T11:21:14+02:00

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta[1]. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että erityisen tuen toteuttamisessa on käytettävissä erityispedagogista osaamista.

[1]Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)

Hojks

2016-02-26T11:21:35+02:00

Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan lapsen oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin.

Kun tehostettu tuki ei riitä

2016-02-26T11:20:17+02:00

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman tai vakavan sairauden vuoksi. Erityisen tuen tehtävänä on antaa lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea sekä edistää hänen oppimisedellytyksiään. Myös erityistä tukea saavan lapsen on saatava kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Näin vahvistetaan hänen itsetuntoaan ja oppimismotivaatiotaan.

Oikeus muuhunkin tukeen

2016-02-26T11:21:59+02:00

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla lapsella on oikeus myös muuhun esiopetuksen tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi, yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Päätösvaihe ja päätös ilman selvitystä

2016-02-26T11:20:46+02:00

Lapsen erityisestä tuesta voidaan päättää joko esiopetuksen aikana tai ennen esi- tai perusopetuksen alkamista. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Konneveden paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

2016-04-14T12:20:15+03:00

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen päätös. Ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjä kuulee lasta ja huoltajaa. Konnevedellä erityinen tuki toteutetaan lähipalveluperiaatteella.
Erityisen tuen päätös tehdään hallintolain mukaisesti, johon liitetään valitusosoitus, koska huoltajat voivat hakea päätökseen muutosta. Päätöksen perustelujen tulee sisältyä pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Rehtori/koulunjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen tai päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta.

Mikäli lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapselle ryhdytään antamaan tehostettua tukea.

Esiopettaja tekee pedagogisen selvityksen yhteistyössä erityisopettajan kanssa, selvityksen laadinnassa tulee hyödyntää monialaisessa yhteistyössä tehtyjä selvityksiä lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta.

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se on suunnitelma lapsen esiopetuksen ja oppimisen tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä pedagogisista menetelmistä ja lapsen tarvitsemasta tuesta. Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelmaa tulee tarkistaa säännöllisesti. Esiopettaja ja erityisopettaja laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Esiopettaja vastaa erityisen tuen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä erityisopettajan kanssa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:
Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin[1] eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 27 §