<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>KPL 2 Lämpölaajeneminen</title>
<id>https://peda.net/id/cd6dbb0e17f</id>
<updated>2022-08-09T18:52:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/cd6dbb0e17f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/k2l#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Johdanto</title>
<id>https://peda.net/id/cd75fe4117f</id>
<updated>2014-10-28T10:33:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/k2l/nimet%C3%B6n-bdda#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;iframe width=&quot;853&quot; height=&quot;480&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/8xO0weWQHxI?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ilmapallo on &lt;/span&gt;&lt;span&gt;suljettu systeemi&lt;/span&gt;&lt;span&gt;, jonne ei pääse eikä sieltä pääse pois ilmaa. Ilman &lt;/span&gt;&lt;span&gt;massa&lt;/span&gt;&lt;span&gt; pysyy samana. Silti sen tilavuus muuttui. Syy tapahtuneelle on pallon sisällä olevan ilman &lt;/span&gt;&lt;span&gt;rakenneosasten &lt;/span&gt;&lt;span&gt;liikkeen laajuuden muutos. Kun pallo on kylmässä pakastimessa, ilman&lt;/span&gt;&lt;span&gt; rakenneosaset &lt;/span&gt;&lt;span&gt;liikkuvat vähän, jolloin ne tarvitsevat vähän tilaa. Pallo kutistuu&lt;/span&gt;&lt;span&gt;. Kun pallo siirretään lämpimään, ilman rakenneosaset liikkuvat enemmän ja ne tarvitsevat tilaa enemmän. Pallo pullistuu.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Lämpölaajeneminen</title>
<id>https://peda.net/id/cd767bd817f</id>
<updated>2016-11-21T11:58:28+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/k2l/l%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kun ainetta lämmitetään, lämpöliike eli aineen rakenneosasten liike, lisääntyy. Lämpöliikkeen seurauksena on lämpölaajeneminen. Kun ainetta lämmitetään, rakenneosaset alkavat värähtelemään enemmän. Mitä enemmän ainetta lämmitetään eli siihen tuodaan energiaa, sitten suurempaa rakenneosasten värähtely on. Koska rakenneosaset tarvitsevat enemmän tilaa värähdellessään, tapahtuu aineen laajeneminen. Lämpölaajenemisessa aineen massa ei muutu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;​&lt;iframe width=&quot;853&quot; height=&quot;480&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/uQLiu1ldq3g?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lämpölaajenemista hyödynnetään esimerkiksi &lt;em&gt;neste&lt;/em&gt;- ja &lt;em&gt;kaksoismetallilämpömittareissa&lt;/em&gt; sekä &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Termostaatti&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;termostaateissa&lt;/a&gt;&lt;/b&gt;. Lämpölaajeneminen on otettava huomioon rakentamisessa. Esimerkiksi putkiin tehdään tietoisesti mutkia, jotta lämpölaajeneminen ei rikkoisi niitä. Myös talojen ja siltojen rakentamisessa on otettava huomioon, miten eri materiaalit lämpölaajenevat. Junan vaunujen akselit kiinnitetään pyöriin hyödyntäen lämpölaajenemista. Pyörää lämmitetään, jolloin reikä sen keskellä suurenee. Akseli työnnetään tällöin paikalleen. Kun pyörä jäähtyy, reikä puristaa akselin siihen tiukasti kiinni.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/tkbv#top&quot; title=&quot;IMG_2512_betoni_teras3_peda.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/tkbv:file/photo/411d70d67989947f6c6cb38f8f865294c7bd8a6e/IMG_2512_betoni_teras3_peda.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Terästä käytetään betonin vahvikkeena&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Betoni ja teräs laajenevat samaan tahtiin. Siksi terästä käytetään betonin vahvikkeena. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/knrmspmiess#top&quot; title=&quot;WP_000017_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/knrmspmiess:file/photo/8b134becac88f07ff55d7d07d551d51dc4603ba9/WP_000017_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kuvassa näkyvä rulla mahdollistaa sillan pituuden muutokset ilman, että silta sortuu.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Sillan lämpölaajeneminen on otettava huomioon siltaa rakennettaessa. Kuvassa näkyvä rulla mahdollistaa sillan pituuden muutokset ilman, että silta sortuu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/rlovtkl#top&quot; title=&quot;kiskoliitos_IMG_2650_peda.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/rlovtkl:file/photo/aab9b1afb3f807b7d1e4c4a429ff2165eb398682/kiskoliitos_IMG_2650_peda.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Rautatiekiskojen liitoskohdassa on varattu tilaa kiskon lämpölaajenemiselle.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Rautatiekiskojen liitoskohdassa on varattu tilaa kiskon lämpölaajenemiselle.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kiinteän aineen lämpölaajeneminen</title>
<id>https://peda.net/id/cd76ee1b17f</id>
<updated>2016-11-21T11:59:32+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/k2l/kal#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kiinteät aineet lämpölaajenevat. Kiinteässä olomuodossa aineen rakenneosasten välillä on eniten lämpöliikettä rajoittavia sidoksia. Tämän vuoksi ne lämpölaajenevat vähiten kaikista olomuodoista.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kaikille kiinteille aineille on määritetty pituuden lämpötilakerroin, [[$ \alpha $]]​. Se ilmoittaa, kuinka paljon yhden metrin mittaisen kappaleen pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu yhden asteen. Sen yksikkö on [[$ \dfrac{1}{°C} $]]​. &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/cda55f6817f&quot; title=&quot;https://peda.net/id/cda55f6817f&quot;&gt;Katso taulukko pituuden lämpötilakertoimista.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Taulukosta nähdään, että esimerkiksi raudan pituuden lämpötilakerroin on 0,000 012 [[$ \dfrac{1}{°C} $]]​. Metrin mittaisen rautatangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun johdosta &lt;/span&gt;0,000 012 m, joka on 0,0012 cm eli 0,012 mm. Kymmenen metrin mittaisen rautatangon osalta vastaava muutos olisi kymmenen kertaa suurempi eli 0,12 mm. Jos lämpötilan muutos on enemmän kuin asteen verran, se lisää pituuden muutosta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Kaksoismetalliliuskassa &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;on liitetty yhteen kahta eri metallia. Metalleilla on eri pituuden lämpötilakertoimet, joten ne laajenevat eri tavalla lämpötilan muuttuessa. Tällöin kaksoismetalliliuska taipuu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/k#top&quot; title=&quot;fy8_kaksoismetalli.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/k:file/photo/a8babedf1fc7172e72496b5a4691956791717823/fy8_kaksoismetalli.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kaksoismetalliliuska&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Kuvan kaksoismetalliliuskassa ovat metallit 1 ja 2. Kun liuskaa lämmitetään, metallit laajenevat. Koska metallin 2 lämpötilakerroin on suurempi kuin metallin 1, taipuu metalli kuvan osoittamalla tavalla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;853&quot; height=&quot;480&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/AnG_HORF7yI?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/sl#top&quot; title=&quot;shutterstock_59553811_p.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/sl:file/photo/5887885c030cbb1cbcd9a37dc33ce90cfad9e30d/shutterstock_59553811_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Saunan lämpömittari&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Saunan lämpömittareissa käytetään usein spiraalille kierrettyä kaksoismetalliliuskaa. Kun lämpötila muuttuu, vääntyy kaksoismetalliliuskaan kiinnitetty viisari osoittamaan oikeaa lämpötilaa.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Nesteiden ja kaasujen lämpölaajeneminen</title>
<id>https://peda.net/id/cd77687417f</id>
<updated>2016-11-21T12:00:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/k2l/njkl#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;Nesteet laajenevat lämmetessään. Nestemäisessä olomuodossa aineen rakenneosasten välillä on vähemmän lämpöliikettä rajoittavia sidoksia. Tämän vuoksi ne lämpölaajenevat enemmän kuin kiinteät aineet.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Yleisesti voidaan todeta, että nesteiden tilavuus kasvaa, kun lämpötila nousee. Veden lämpölaajeneminen on poikkeuksellisesta. Vesi on tilavuudeltaan pienimmillään, kun sen lämpötila on +4°C. Tällöin veden tiheys on siis suurimmillaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/cdc0dcbe17f&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/veden-tilavuus#top&quot; title=&quot;fy8_vedentiheys.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/veden-tilavuus:file/photo/60f48aa22b91175ed291e8fcb530e3ca34415690/fy8_vedentiheys.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Veden tilavuus&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;+4°C vesi on tiheintä vettä. Tämä ominaisuus on tärkeää luonnon kannalta, koska se ylläpitää ravinteiden kiertoa vesistöissä.&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;iframe width=&quot;853&quot; height=&quot;480&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/ujUIjva-r0o?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Nestelämpömittareiden toiminta perustuu lämpömittarissa olevan nesteen lämpölaajenemiseen. Yleensä nesteenä on värjättyä etanolia tai elohopeaa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www.youtube.com/watch?v=ICsxv-pDdYM&amp;amp;list=PL2803210FE72E1AB2&amp;amp;feature=share&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;Katso video ilmapallojen jäähdyttämisestä nestemäisellä typellä.&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kaasut laajenevat lämmetessään. Kaasumaisessa olomuodossa on vähiten tai ei ollenkaan aineen rakenneosasten välillä lämpöliikettä rajoittavia sidoksia. Aineen rakenneosaset pääsevät liikkumaan melko vapaasti ja laajeneminen on suurinta. Tämän vuoksi kaasut lämpölaajenevat eniten kaikista olomuodoista.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;853&quot; height=&quot;480&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/bUhE7eYYhOs?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Huoneenlämmössä ollut, korkilla suljettu limsapullo painuu kasaan, kun pullo siirretään kylmästä ulkoilmasta kauppaan palauttamista varten. Pullo painuu kasaan, koska pullon sisällä oleva ilma viilenee. Lämpötilan lasku vähentää ilman rakenneosasten liikettä, joka puolestaan tarkoittaa pullon sisällä olevan paineen pienenemistä. Paine-erosta johtuen pullo painuu kasaan. Mieti, miksi jälkimmäisessä videossa tölkki painui kasaan?&lt;/em&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Pituuden lämpölaajeneminen</title>
<id>https://peda.net/id/cd77e34f17f</id>
<updated>2017-01-10T13:13:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/k2l/pl#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;Pituuden muutos voidaan laskea, kun tunnetaan aineen pituuden lämpötilakerroin, alkuperäinen pituus sekä lämpötilan muutos.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/l%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen#top&quot; title=&quot;fy8_lampolaajeneminen_kaavio1.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/l%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen:file/photo/05611c078cbfb7cdbb90ccd54ec2a92539cb5f30/fy8_lampolaajeneminen_kaavio1.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Lämpölaajeneminen&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos aineen lämpölaajenemista ei ole otettu huomioon riittävästi, saattaa tilanteesta seurata ikävyyksiä, kuten &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen#Vaikutuksia&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;tässä on käynyt rautatiekiskoille&lt;/a&gt;&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/rlovtkl#top&quot; title=&quot;kiskoliitos_IMG_2650_peda.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/kuvat/kuvat3/kuvat-lukuun-14/rlovtkl:file/photo/aab9b1afb3f807b7d1e4c4a429ff2165eb398682/kiskoliitos_IMG_2650_peda.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Rautatiekiskojen liitoskohdassa on varattu tilaa kiskon lämpölaajenemiselle.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;Kun lämpötilan kasvaa &lt;/span&gt;[[$ \Delta t $]]​&lt;span&gt;:n verran, kappaleen pituus kasvaa &lt;/span&gt;[[$ \Delta l $]]​&lt;span&gt;:n verran.&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://geogebratube.org/student/mYebR18wr&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Tutustu myös interaktiiviseen applettiin lämpölaajenemisesta.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Laskuesimerkkejä</title>
<id>https://peda.net/id/cd785ca417f</id>
<updated>2014-10-28T17:54:29+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/k2l/laskuesimerkkej%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Laskuesimerkki 1.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Laske, kuinka paljon teräksisen 25 metriä pitkän rautatiekiskon pituus muuttuu, kun sen lämpötila kasvaa 62 astetta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Ratkaisu&lt;/b&gt;. Poimitaan tehtävän tiedot.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;[[$ \alpha $]]​= 0,000 012 1/°C (taulukosta poimittu tieto)&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;[[$ l $]]​= &lt;/span&gt;&lt;span&gt;25 m&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;[[$ \Delta t $]]​= 62 °C&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;[[$ \Delta l $]]​= 0,000 012 1/°C ∙ 25 m ∙ 62 °C = 0,0186 m ≈ 1,9 cm.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Vastaus&lt;/b&gt;: rautatiekiskon pituus kasvaa 1,9 cm.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Laskuesimerkki 2.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Laske, kuinka paljon 12 metriä pitkän kuparisen vesiputken pituus muuttuu, kun sen sisällä virtaavan veden lämpötila muuttuu +5,0 °C:sta 48 °C:een.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Ratkaisu&lt;/b&gt;. Poimitaan tehtävän tiedot.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;[[$ \alpha $]]​= 0,000 017 1/°C (taulukosta poimittu tieto)&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;[[$ l $]]​= &lt;/span&gt;&lt;span&gt;12 m&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;[[$ \Delta t $]]&lt;/span&gt;= 48 °C - 5 °C = 43 °C&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;[[$ \Delta l $]]&lt;/span&gt;= 0,000 017 1/°C ∙ 12 m ∙ 43 °C = 0,008772 m ≈ 8,8 mm pituuden kasvua&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Laskuesimerkki 3&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Laske, kuinka paljon 52 cm pitkän jääpuikon pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu -32 °C:sta -11°C:een.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Ratkaisu&lt;/b&gt;. Poimitaan tehtävän tiedot.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;[[$ \alpha $]]&lt;/span&gt;= 0,000 050 1/°C&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;[[$ l $]]&lt;/span&gt;= &lt;/span&gt;&lt;span&gt;52 cm&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;[[$ \Delta t $]]= -11 °C - (-32) °C = -11 °C + 32 °C = 21 °C&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;[[$ \Delta l $]]= 0,000 050 1/°C ∙ 52 cm ∙ 21 °C = 0,0546 cm ≈ 0,55 mm&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Vastaus&lt;/b&gt;: Jääpuikon pituus lyhenee 0,55 mm.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/cd78cd0717f</id>
<updated>2014-11-05T12:40:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/oppikirja/l%C3%A4mp%C3%B6oppi2/k2l/nimet%C3%B6n-c05e#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;Aine laajenee, kun sitä lämmitetään. Kiinnijuuttunut suolakurkkupurkin kansi saadaan auki, kun sitä lämmitetään lämpimällä vedellä. Metallinen kansi laajenee lämmityksen vaikutuksesta ja siksi se avautuu. &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Lämpölaajeneminen &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;on otettava huomioon esimerkiksi rakentamisessa. Sillat rakennetaan siten, että sillan pituuden muutos ei sorra siltaa. Lämpölaajenemista hyödynnetään esimerkiksi &lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;lämpömittareissa&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt;. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;Kiinteässä olomuodossa aineet laajenevat vähiten ja kaasuna eniten. Vesi on lämpölaajenemisen suhteen poikkeuksellinen aine. Sen tilavuus on pienimmillään, kun sen lämpötila on +4°C. Tämä ominaisuus ylläpitää vesistöissä ravinteiden kiertoa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>


</feed>