https://peda.net/id/cce01314c7e 2018-10-04T18:11:42+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/068883dac7e 2018-10-04T18:13:19+03:00 <ul> <li>kasvin kasvun kannalta tärkeä ominaisuus<br/> <ul> <li>ravinteet (=alkuaineita, joita kasvi ottaa maasta kasvaakseen) <ul> <li>riippuu maalajista, paljonko saatavilla</li> <li>runsasravinteisessa paikassa kasvit suuria ja kasvaa nopeasti</li> <li>vähäravinteisessa paikassa kasvit pieniä ja kasvaa hitaasti</li> </ul> </li> <li>vesi <ul> <li>kuivilla paikoilla kasveilla pienet vahapintaiset lehdet, esim. puolukka ja mänty</li> <li>kosteilla paikoilla kasveilla isot lehdet, esim. saniaiset</li> </ul> </li> <li>valo <ul> <li>varjokasveilla isot lehdet, koska joutuvat kilpailemaan valosta, esim. sudenmarja ja mustikka</li> <li>valokasveilla pienet vahapintaiset lehdet, esim. puolukka ja kanerva</li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> 2018-10-04T18:13:19+03:00 https://peda.net/id/22388f44c7e 2018-10-04T18:14:05+03:00 <p>(ylhäältä alas)</p> <p><a name="_GoBack"></a></p> <ul> <li>puukerros: mänty, koivu, haapa, kuusi <ul> <li>latvusto, joka varjostaa alapuolella olevia kerroksia</li> <li>kesävihanta puu tiputtaa lehdet syksyllä</li> <li>ainavihanta puu on havupuu, joka ei pudota kerralla neulasia, vaan joka syksy vain muutaman <ul> <li>yhden neulasen elinikä 3-5 vuotta</li> </ul> </li> </ul> </li> <li>pensaskerros: paju, kataja <ul> <li>vähintään 0,5 metriä korkea haaroittuva kasvi, mutta alle 2 metriä</li> </ul> </li> <li>kenttäkerros: mustikka, puolukka, maitohorsma <ul> <li>varvut, heinät, kukat</li> <li>varvut puuvartisia, matalia</li> </ul> </li> <li>pohjakerros: poronjäkälä, seinäsammal <ul> <li>sammaleet ja jäkälät</li> </ul> </li> </ul> 2018-10-04T18:14:05+03:00 https://peda.net/id/43321e7cc7e 2018-10-04T18:15:00+03:00 <ul> <li>tunnistetaan kenttäkerroksen avulla</li> <li>Suomessa 3 tyyppiä: kuiva kangasmetsä, tuore kangasmetsä ja lehto</li> </ul> KUIVA KANGASMETSÄ<br/> <ul> <li>pääpuulaji mänty</li> <li>kenttäkerros: kanerva, puolukka, kultapiisku</li> <li>pohjakerros: pääasiassa jäkäliä</li> <li>kuiva, niukkaravinteinen, koska vähän hajotettavaa kariketta</li> <li>kasvillisuus harvaa</li> </ul> <a name="_GoBack"></a> TUORE KANGASMETSÄ<br/> <ul> <li>pääpuulaji: kuusi ja koivu</li> <li>kenttäkerros: mustikka, oravanmarja</li> <li>pohjakerros: sammalia</li> <li>runsas pensaskerros</li> <li>kostea, paljon kariketta, joten ravinteikas</li> <li>paljon kasvillisuutta</li> </ul> LEHTO<br/> <ul> <li>pääpuulaji: lehtipuu yleensä</li> <li>kenttäkerros: valko- ja sinivuokko, käenkaali</li> <li>pohjakerros hyvin harva</li> <li>kostea, ravinteikas, koska paljon kariketta</li> <li>paljon kasvillisuutta</li> </ul> 2018-10-04T18:15:00+03:00 https://peda.net/id/56cb01e2c7e 2018-10-04T18:15:33+03:00 <p>lajiston muuttuminen ajan kuluessa</p> <p>aluksi on heiniä ja varpuja, sitten pensaita ja lopulta puita</p> <p>metsässä on eri ikäisiä kasveja ja puita, sukkession eri vaiheita</p> 2018-10-04T18:15:33+03:00