https://peda.net/id/cca8b7eae 2015-04-14T10:42:28+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/05ac87be0 2015-05-22T17:35:17+03:00 <b><br/> <a href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-7/elinymp%C3%A4rist%C3%B6mme/nimet%C3%B6n-05ac/atm-gif#top" title="atm.gif"><img src="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-7/elinymp%C3%A4rist%C3%B6mme/nimet%C3%B6n-05ac/atm-gif:file/photo/76352fd792d0ce22e425c7aee7c0e601d23013d3/atm.gif" alt="" title="atm.gif" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> Ilmakehä</b><span> on </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Maa" title="Maa" rel="nofollow ugc noopener">Maata</a><span> ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilometri" title="Kilometri" rel="nofollow ugc noopener">kilometrin</a><span> paksuinen </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasukeh%C3%A4" title="Kaasukehä" rel="nofollow ugc noopener">kaasukehä</a><span>, joka koostuu </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilma" title="Ilma" rel="nofollow ugc noopener">ilmasta</a><span>. Ilmakehän yleisimmät kaasut ovat </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Typpi" title="Typpi" rel="nofollow ugc noopener">typpi</a><span> ja </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Happi" title="Happi" rel="nofollow ugc noopener">happi</a><span>, mutta myös esimerkiksi ilmakehän </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilidioksidi" title="Hiilidioksidi" rel="nofollow ugc noopener">hiilidioksidilla</a><span> on suuri merkitys maapallolle ja sen kasveille.<br/> <br/> Ilmakehä jaetaan eri kerroksiin, joista alin on keskimäärin 10 kilometrin korkuinen <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Troposf%C3%A4%C3%A4ri" title="Troposfääri" rel="nofollow ugc noopener">troposfääri</a><span>. Muita ilmakehän tärkeitä kerroksia ovat esimerkiksi </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Otsonikerros" title="Otsonikerros" rel="nofollow ugc noopener">otsonikerros</a><span>, joka suojaa maapalloa säteilyltä, ja </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ionosf%C3%A4%C3%A4ri" title="Ionosfääri" rel="nofollow ugc noopener">ionosfääri</a><span>, joka heijastaa </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioaallot" title="Radioaallot" rel="nofollow ugc noopener">radioaaltoja</a><span>.<br/> <br/> Ilmakehässä on useita kerroksia eli <em>sfäärejä</em><span>, joita erottavat </span><em>paussit</em><span>. Ilman lämpötila muuttuu ylöspäin mentäessä samaan suuntaan koko sfäärissä, ja paussissa lämpötilan suunta kääntyy. Ilmakehän kerrokset ovat Maan pyörimisliikkeen johdosta paksuimmillaan päiväntasaajalla ja pienenevät napoja kohti. Lisäksi merten ja mannerten jakauma vaikuttaa kerrosten paksuuteen pituusasteittain, ja ne vaihtelevat myös vuodenajoittain ja vuorokaudenajoittain.<br/> <br/> </span><br/> </span><br/> <br/> </span> 2015-05-22T17:29:57+03:00