11. Islam

Tiesitkö?

2022-06-27T10:33:29+03:00

Islamissa Ramadan-paastokuukausi aiheuttaa joskus myös päänvaivaa. Sairaana tai raskaana sitä ei tarvitse noudattaa. Urheilijoille ei ole kuitenkaan olemassa erillistä paasto-ohjeistusta.

Tiivistelmä

2021-05-17T20:33:08+03:00

Islamin perustaja on profeetta Muhammed (570–632 jKr) ja jumalana Allah.
Islam on kirjauskonto, universaali uskonto sekä maailmanuskonto.
Islam on levinnyt: Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan, Aasiaan sekä osaan Euroopasta. Keskeistä: Viisi peruspilaria, Allah, Koraani, Sharia ja Jihad.

Muhammed profeettana

2022-06-27T10:34:17+03:00

”Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah, ja Muhammed on hänen profeettansa”

Tämän muslimiäiti kuiskaa lapsensa korviin iltaisin suojellakseen lasta.

Islam syntyi profeetta Muhammedin ilmestysten pohjalta noin vuonna 610 jKr. Se on maailman toiseksi suurin ja nopeimmin leviävä uskonto. Usko yhteen jumalaan, Allahiin, yhdistää islamin uskon edustajia eli muslimeja maailmanlaajuisesti ja korostaa elämän omistamista Allahin palvelemiselle.

Muslimeja on nykyään levittäytynyt lähes kaikkiin maanosiin, ja yhteensä heitä on yli miljardi. Arabitaustan omaakin enää vain joka viides muslimi, sillä Aasiassa elää noin 200 miljoonaa ja Afrikassa 250 miljoonaa muslimia.

Lähi-idän kolmesta yksijumalaisesta uskonnosta – juutalaisuudesta, kristinuskosta ja islamista – viimeksi mainittu on nuorin. Islamin perustaja on profeetta Muhammed (570–632 jKr), joka vakuuttui Jumala Allahista ja sai tehtäväkseen välittää arabeille Allahin tahdon.

Muhammedin vanhemmat kuolivat, kun hän oli hyvin pieni. Hänen setänsä Abu Talib otti hänet hoiviinsa. Nuori Muhammed alkoi paimentaa setänsä ja naapureidensa karjalaumoja aina kymmenenteen ikävuoteensa asti. Tuolloin hän pääsi mukaan setänsä kauppakaravaaniin ja tutustui Lähi-idän maihin.

25-vuotiaana Muhammed ryhtyi palvelemaan kauppahuonetta pitävää, häntä 15 vuotta vanhempaa Khadidza-leskeä. Suuresta ikäerosta huolimatta he rakastuivat ja avioituivat. Muhammed toimi kauppiaana, johon luotettiin. Keski-iän kynnyksellä Muhammed kävi iltaisin vaeltelemassa kotikaupunkinsa Mekan lähistöllä vuorilla ja mietiskelemässä elämän suuria kysymyksiä. Eräänä päivänä hän näki enkelin Hiran luolassa. Enkeli Gabriel kertoi Muhammedille jumala Allahista, jonka profeetaksi Muhammed oli valittu.

Muhammed kieltäytyi aluksi ja masentui. Myöhemmin hän kuitenkin uskoi ilmestyksiin ja alkoi levittää sanaa Allahista. Hän korosti myös Aabrahamin ja tämän pojan Ismaelin merkitystä kannattajilleen.

40-vuotiaana Muhammed siirtyi kannattajineen Medinaan, jossa hänestä tuli sekä uskonnollinen että poliittinen johtaja. Lisäksi hänestä tuli sotapäällikkö, kun Medinassa puhkesi taisteluita monijumalaisia arabeja vastaan. Muhammed haavoittui näissä taisteluissa, mutta ei kuollut. Hän kuitenkin kuoli samassa kaupungissa myöhemmin, ja siksi siitä tuli toinen muslimien pyhä kaupunki. Myös Jerusalem on muslimeille tärkeä, koska Muhammedin uskotaan nousseen taivaaseen siellä.

Koraani elämän ohjenuorana

2022-06-27T10:35:33+03:00

Muhammedin ilmestykset koottiin hänen kuolemansa jälkeen pyhään kirjaan, Koraaniin. Koraani antaa ohjeet siitä, miten muslimien tulee elää ja palvella Allahia. Koraani koostuu 14 luvusta eli suurasta. Koraani on kirjoitettu arabiaksi, ja siitä on tehty käännöksiä, mutta moni muslimi pitää niitä vain jäljitelminä aidolle arabiankieliselle Koraanille. Siksi myös tärkeimmät tunnustukset luetaan aina arabiaksi.

Koraani antaa ohjeet oikealle elämäntavalle. Arabiankielinen sana muslim tarkoittaa uskollista ja islam uskollisuutta jumalalle. Koraani jakaa elämän ja uskon sisällön viiteen peruspilariin.

1) Usko tulee tunnustaa julkisesti
Muslimit lausuvat päivittäin arabian kielellä, ”ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja että Muhammed on hänen lähettiläänsä”. Kun ihminen lausuu tämän julkisesti ihmisten edessä, hän tunnustautuu muslimiksi.

2) Rukous
Ihmisen tulee viidesti päivässä rukoilla jumalaa, johon hänet kuuluttaa erityinen rukouskuuluttaja. Muslimit peseytyvät ennen rukousta ja rukoilevat Mekkaa kohti polvillaan, otsa maahan painettuna.

3) Almut
Rikkaiden velvollisuutena on jakaa omaisuudestaan köyhille. Almut on eräänlainen vero, usein noin 2,5 % palkasta.

4) Paasto
Muslimien tulee koko Ramadan-kuukauden ajan pidättäytyä ruuasta ja juomasta sekä sukupuolisesta kanssakäymisestä päiväsaikaan. Ainoastaan matkustettaessa tai sairaana ei tarvitse paastota. Kun aurinko laskee, muslimeilla on taas lupa syödä.

5) Pyhiinvaellus
Aiemmin kun muslimeja oli vain Arabiassa, tuli pyhiinvaellukselle Mekkaan mennä kerran vuodessa. Nykyään yleisenä islamin oletuksena on, että kaukana Arabiasta elävien muslimien tulee mennä pyhiinvaellukselle ainakin kerran elämässään. Miljoonia ihmisiä matkustaakin Mekkaan pyhiinvaelluskuukauden aikana. Kotiin jääneet viettävät moskeijassa erityisiä pyhiinvaellusjuhlia. Miespuolisilla pyhiinvaeltajilla on yllään valkoinen kaapu, jotta rikkaiden ja köyhien välillä ei näkyisi eroja.

Edellä mainittujen viiden peruspilarin noudattaminen muodostaa islamin uskon perustan. Lisäksi on useita pienempiä säädöksiä elämälle. Muslimien ruokasäännöksiin kuuluu se, että sianlihan ja veriruokien syöminen on kielletty. Miespuolisten muslimien tulee juutalaisten tavoin ympärileikkauttaa itsensä lapsena. Käytäntö johtuu juutalaisten tavoin siitä, kun Abraham antoi aikanaan ympärileikkauttaa itsensä jumalan kanssa tehdyn liiton merkiksi.

Islamilainen ihanneyhteiskunta

2022-07-05T13:24:39+03:00

Muslimit ihannoivat Medinan aikaista yhteiskuntaa, jota johdettiin profeettojen voimin. Islam haluaa edelleen hallitsijoiden näyttävän esimerkkiä siitä, miten muslimien tulee elää oikeaoppisesti. Tässä ohjeistuksena on shariá – islamilainen laki, joka Koraanin tarkkojen säädösten avulla antaa ohjeet elämälle ja ihanneyhteiskunnalle. Islaminuskolla on kuitenkin erilaisia suuntia, jotka ovat usein väkivaltaisestikin riidelleet vallasta ja tehneet vallankaappauksia. Suurimmat ryhmät ovat Sunnit ja Shiat. Sunneja on lukumäärältään eniten, noin 70-80 %, mutta esimerkiksi Iranissa Shiat ovat suurin ryhmä.

Islamilaisessa yhteiskunnassa tärkeään merkitykseen on noussut Koraanissa mainittu käsite jihad. Se tarkoittaa ”pyrkimystä jonnekin” sekä kilvoittelua ja puolustautumista. Kilvoittelulla ja puolustautumisella viitataan lähinnä omaan sisäiseen kilvoitteluun hyvän ja pahan välillä. Puolustautuminen liittyy myös muslimien puolustautumiseen ulkoista uhkaa kohtaan.

Osa niin sanotuista radikaaleista muslimeista on kuitenkin ymmärtänyt puolustautumisen niin, että he haluavat harjoittaa terroria vääräuskoisia vastaan, jopa näiden omalla maaperällä ja ovat tuhoisasti näin tehneetkin mm. Pariisissa ja Brysselissä. Radikaalit liikkeet pyrkivät usein myös omassa maassaan tekemään väkivaltaisia vallankumouksia tai tavoittelevat jopa radikaalia islamilaista valtiota, kalifaattia, kuten ISIS-järjestö tekee.

Islamin lainoppineet arvostelevat radikaaleja siitä, kun nämä eivät hyväksy monimuotoisuutta uskonnon sisälle, vaan pitävät omaa totuuttaan ainoana oikeana. Radikaalien islamliikkeiden suosio johtuu monesti yhteiskunnallista epäkohdista ja ongelmista, kuten köyhyydestä, työttömyydestä ja sosiaaliturvan puuttumisesta. Muslimien enemmistön ihanteena on saada aikaan oikeudenmukainen ja islamilaisiin arvoihin perustava yhteiskunta. Maailmassa on muutama maa, jonka lainsäädäntökin perustuu islamin uskontoon. Näitä ovat mm. Iran ja Saudi-Arabia.

Joissakin maissa islam on tullut vapaamielisemmäksi kuin muualla. Yksi tällainen esimerkki oli pitkään Turkki, joka pyrki osaksi Euroopan unionia. Turkissa musliminaisten ei tarvinnut käyttää huntua kasvojensa suojana kuten muualla. Siellä avioliitto on myös yhden miehen ja naisen välinen, toisin kuin esimerkiksi Saudi-Arabiassa, jossa muslimimiehellä voi olla neljä vaimoa. Turkissa kuitenkin tapahtui paluuta vanhollisempaan suuntaan, kun vuonna 2014 hallitsijaksi nousi Recep Erdogan. Tällöin myös Turkin ja EU:n suhteet alkoivat heiketä. Nykyään vapaampaa muslimikulttuuria voi kohdata mm. Arabiemiraattien Dubaissa, joka on monen länsimaalaisen lomakohteena.

Muslimien pukeutumissäännöistä vallitsee erilaisia tulkintoja, mutta olennaista on, että asut ovat melko väljät, jotta ne peittävät vartalon muodot. Musliminaisilla asu vaihtelee jonkin verrankin. Suurin osa naisista peittää hiuksensa huivilla. Jotkut haluavat myös peittää kaulan ja hartiat hijabilla. Kasvonsa peittävää huivia kutsutaan niqabiksi, josta vain silmät näkyvät. Äärimmäisin vaate on koko vartalon peittävä burka.

Muslimimiehet käyttävät yleensä melko yksinkertaisia vaatteita. Osa käyttää päässään turbaaneja.

Suomeen on tullut viime vuosikymmeninä yhä enemmän muslimeja maahanmuuton ja pakolaisuuden vuoksi. Erityisesti isoissa kaupungeissa on islamilaisia yhdyskuntia ja joitakin moskeijoita, joissa muslimit käyvät rukoilemassa. Moskeijoiden rakentaminen on kuitenkin herättänyt paikallisissa asukkaissa välillä kiivastakin vastarintaa.

Uskonnon harjoittamisen ja ilmenemisen aste vaihtelee myös muslimeilla, kuten kaikissa muissakin uskonnoissa. Osa muslimeista haluaa uskoa Koraaniin hyvin kirjaimellisesti ja noudattaa sen säädöksiä ruokailusta, pukeutumisesta ja rukoilusta. Jotkut taas noudattavat vain joitakin tapoja kuten paastoa. Vaihtelua tapahtuu maittain ja kulttuureittain, mutta myös yksilötasolla.

Navigointi

2016-04-04T13:37:53+03:00

Sisällys Tehtävät