+21 Eläimet

Tiesitkö?

2017-11-05T13:54:22+02:00

Eläimille on kehittynyt monenlaisia saalistuskeinoja. Saalistuksessa apuna voivat olla myrkkyaineet (meressä elävät kotilot), vesisuihku (ampujakalat), naamioituminen (krokotiili tekeytyy ajopuuksi, loikkaaminen (hyppyhämähäkit) tai väijyminen.

Kameleontin aseina on hyvä suojaväri ja pitkä kieli.

Johdanto

2016-09-25T08:50:53+03:00

Eläinkunta on monimuotoinen ryhmä, jonka eliöt ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin elinympäristöihin.

Eläinkuntaan kuuluu niin lentäviä, uivia kuin maalla liikkuvia lajeja. Kaikilla eläimillä on tiettyjä yhteisiä ominaisuuksia. Ne ovat monisoluisia ja aitotumaisia eliöitä.

Eläinkunnan pääjaksot on esitelty omassa kokonaisuudessaan.

Eläimiä on maalla, merellä ja ilmassa

2017-11-12T10:52:01+02:00

Eläinsoluissa ei ole yhteyttämiskykyisiä viherhiukkasia kuten kasvisoluissa, joten ne joutuvat käyttämään muita eliöitä ravintonaan. Eläimet ovat siten toisenvaraisia eli heterotrofisia. Ne ovat ravintoketjussa kasvinsyöjiä, lihansyöjiä tai hajottajia. Niillä on yleensä myös liikkumiskyky, ainakin jossain elämänkaarensa vaiheessa. Esimerkiksi meduusojen elämänkaari jakautuu sekä merenpohjaan paikalleen kiinnittyneeseen polyyppivaiheeseen että vapaasti liikkuvaan meduusavaiheeseen. Selkärankaisilla eläimillä liikkumiskyvyn mahdollistavat lihaksisto, luusto ja hermosto.

Eläinsolun rakenteita.

Eläinten elintoimintoja säätelevät yleensä hermosto ja hormonit, mutta esimerkiksi sienieläimiltä ne puuttuvat. Eläimillä on myös aistinelimiä, joiden avulla ne reagoivat ympäristön muutoksiin ja ärsykkeisiin (ärtyvyys ja itsesäätelykyky). Aistien avulla eläin havainnoi ympäristöään, suunnistaa siinä ja hankkii ravintoa. Eliölajeilla on erilaisia aisteja riippuen siitä, minkälaisiin olosuhteisiin ne ovat sopeutuneet. Esimerkiksi olmi on sokea salamanteri, joka elää koko elämänsä pimeissä maanalaisissa vesistöissä ja luolissa, joten se ei tarvitse näköaistia.

Eläimet lisääntyvät pääasiassa suvullisesti. Tosin jotkut eläinlajit, kuten korvameduusa, lisääntyvät sekä suvullisesti että suvuttomasti . Eläimillä rakenteellisesti ja toiminnallisesti samanlaiset solut muodostavat kudoksia, kuten lihas- ja hermokudosta. Eläinsolussa ei ole soluseinää niin kuin kasvi- ja sienisoluilla.

Eläinkunnan piirteet:

aitotumaisia
toisenvaraisia
monisoluisia
kudokset
ei soluseinää kuten kasveilla
yleensä liikkumiskyky
pääasiassa suvullinen lisääntyminen
ryhmittely pääjaksoihin

Eläinkunta jaetaan pääjaksoihin

2017-01-21T19:31:43+02:00

Eläinkunta jaetaan 34 pääjaksoon. Eläinkunnan pääjaksot vastaavat kasvikunnan kaaria. Pääjaksoja ovat esimerkiksi alkeelliset sienieläimet ja kehittyneitä piirteitä omaavat selkäjänteiset. Selkäjänteisiin kuuluvat muun muassa kaikki selkärankaiset eläimet: ympyräsuiset, rusto- ja luukalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät. Suurin osa eläinkunnan eri lajeista on selkärangattomia. Niitä eläimiä, jotka eivät kuulu selkärankaisiin, kutsutaan selkärangattomiksi.

Suurin osa eläinkunnan eri lajeista on selkärangattomia. Esimerkiksi sienieläimet, polttiaiseläimet, kampamaneetit, laakamadot, nivelmadot, nilviäiset, niveljalkaiset ja piikkinahkaiset ovat selkärangattomia. Niiltä puuttuu sisäinen tukiranka. Niillä voi olla kuitenkin ulkoinen tukiranka. Sisäisen tukirangan puuttuminen rajoittaa eläinten kokoa ja liikkumista.

Linnut ovat tasalämpöisiä ja selkärankaisia eläimiä. Kuvassa lapinpöllö.

Eläimet voidaan jakaa myös symmetrian perusteella karkeasti kahteen osaa: säteittäissymmetriset ja kaksikylkiset. Esimerkiksi meritähti voidaan jakaa symmetrisesti samanlaisiin osiin kakkuviipaleen tavoin. Esimerkiksi ihminen ja kala voidaan puolestaan jakaa kahteen symmetriseen osaan, vasempaan ja oikeaan puoleen.

Korvameduusa voidaan jakaa neljään symmetriseen osaan ja pesukarhu kahteen puoliskoon.

Eläimet jaetaan tasa- ja vaihtolämpöisiin. Suurin osa eläimistä on vaihtolämpöisiä, sillä vaihtolämpöisiä eläimiä ovat kaikki muut paitsi linnut ja nisäkkäät. Vaihtolämpöisillä eläimillä, kuten kaloilla ja sammakkoeläimillä, ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Toisaalta myös vaihtolämpöisen eläimen ruumiinlämpö voi pysyä vakiona, jos myös ympäristön lämpötila on vakio (esimerkiksi trooppiset kalat). Tasalämpöiset eläimet kykenevät säätelemään ruumiintoimintojensa avulla omaa ruumiinlämpötilaansa pitäen sen tietyllä vakaalla tasolla (nisäkkäillä noin 37 ˚C). Vaihtolämpöiset eläimet esimerkiksi matelijat ja sammakkoeläimet pystyvät säätelemään jonkin verran ruumiinlämpöään käyttäytymisen avulla siirtymällä varjosta auringon paisteeseen.

Tunnettuja eläinlajeja on nykyään noin 1,4 miljoonaa. Valtaosa maailman eläinlajeista (noin miljoona lajia) on niveljalkaisia, kuten äyriäisiä, hämähäkkieläimiä ja erityisesti hyönteisiä. Siten niveljalkaiset ovat eläinkunnan runsaslajisin pääjakso. Selkärankaisia lajeja on maapallolla vähän, vain noin 55 000 lajia.

Kuvagalleria: Erilaisia aisteja

2018-09-28T11:45:00+03:00

: Eläimile on kehittynyt erilaisia aisteja, joiden avulla ne havainnoivat elinympäristöään ja etsivät ravintoa. Pöllön silmät ovat suhteellisen suuret pimeässä näkemistä varten. Lisäksi pöllöillä on erinomainen kuuloaisti.
: Hajuaisti on monen eläimen tärkein aisti. Jotkut mateijat haistavat kielellään.
: Vesinokkaeläimet kuonossa on sähköaisti. Ne rekisteröivät sen avulla muiden eläinten tuottamat sähköimpulssit.

Tiivistelmä

2017-11-05T13:54:59+02:00

Eläimet ovat monisoluisia, toisenvaraisia ja aitotumaisia eliöitä.
Eläinsolulla ei ole soluseinää ja viherhiukkasia kuten kasvisolulla.
Eläimet ovat pääosin liikkumiskykyisiä ja ne havainnoivat ympäristöään aistien avulla.
Eläimet lisääntyvät pääasiassa suvullisesti; alkeellisemmat myös suvuttomasti.
Eläinkunta ryhmitellään pääjaksoihin, joita ovat esimerkiksi niveljalkaiset ja selkäjänteiset.
Eläimet jaotellaan tasa- ja vaihtolämpöisiin.Vaihtolämpöisillä ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön mukaan, tasalämpöisillä se pysyy vakiona.
Eläimet voidaan jakaa symmetrian perusteella kahteen ryhmään: säteittäissymmetrisiin ja kaksikylkisiin.

Navigointi

2016-05-03T05:32:59+03:00

Sisällys Termit Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun