Ympäristöoppi

Liikenneturvallisuusviikko: ohjeet jalankulkijoille

2016-10-05T19:20:48+03:00

Jalankulkijat

1. Pitää katsoa autot ennen kuin ylittää tien.
2. Ei saa kävellä keskellä tietä.
3. Jalankulkijoita ovat skeittaajat ja kävelijät ja rullaluistelijat ja potkulautailijat.
4. Turvavälineet pimeään ovat heijastinliivi ja heijastin.
5. Pitää kävellä tien vasenta reunaa.

Liikenneturvallisuusviikko: ohjeet pyöräilijöille

2016-10-05T19:39:28+03:00

Pyöräilijät

1. Pyöräilykypärä
2. Taluta pyörää suojatiellä.
3. Aja oikeaa kaistaa.
4. Katso autot.
5. Soittokello
6. Takaheijastin ja valo
7. Ei saa ajaa autotiellä.

Liikenneturvallisuusviikko: ohjeet autoilijoille

2016-10-05T19:29:39+03:00

Autoilijat

1. Autojen pitää pysyä oikealla.
2. Ei saa ajaa ylinopeutta.
3. Ei saa ajaa tahallaan päältä.

Liikenneturvallisuusviikko: Liikennemerkit

2016-10-05T19:35:45+03:00

Liikennemerkit

1. Kieltomerkit
2. Määräysmerkit
3. Opastusmerkit

Talvinen luonto

2015-02-26T18:36:37+02:00

Talvisen luonnon jaksossa tutustuimme eri eläinten tapaan viettää talvea. Eläimistä löytyi kolme erilaista ryhmää. Suurin osa eläimistä ovat talvella aktiivisesti liikkeellä. Karhu nukkuu talviunta ja matelijat ovat talvihorroksessa.

Eläimet liikkeessä talvisessa luonnossa. Aika monta eri lajia metsässä asustaa.

Supikoirakin nukkuu talviunta. Sen uni on kuitenkin kevyttä ja sitä tavataan talvella liikkeellä talviluolan ulkopuolella.

Syksyllä karhu valmistautuu talveen syömällä runsaasti ja keräämällä riittävän rasvakerroksen. Talvipesä löytyy juurakon juurelta tai muusta sopivasta paikasta, johon karhu on kaivanut sopivan onkalon. Keskellä talvea karhu synnyttää poikaset. Niitä syntyy 2-3 ja poikaset ovat sokeita. Emo alkaa imettää poikasiaan. Aikuinen karhu painaa n. 300 kg.

Kyy horrostaa maaonkaloissa ja louhikoissa kivikasojen alla. Niitä voi olla samassa talvipesässä useita, jopa kymmeniä. Keväällä ilman alkaessa lämmetä, ne nousevat ulos pesästä lekottelemaan aurinkoiseen paikkaan.

Oppilaiden tekemiä ryhmätöitä. Työssä saatiin harjoitella tietokoneen ja Power point -ohjelman käyttöä sekä tiedonhakua kirjoista ja netistä.

Tässä vielä itse tiedostot:

KARHU.pptx

JÄNIS.pptx

KYY.pptx

Punatulkku.pptx

Lintulaudan vakituiset vieraat

2015-02-26T19:01:04+02:00

Miksi pääskysiä ei näe talvella? Miksi punatulkun nokka on lyhyt ja jykevä?
Tällaisia kysymyksiä mietimme, kun tutustuimme lintujen tapaan viettää talvea.
Paikkalintu vai muuttolintu, hyönteissyöjä vai siemensyöjä? Siinä muutama asia, joita oppilaiden kanssa yhdessä pohdittiin.

Kun aloitat lintujen talviruokinnan, muista lintulaudan hoitaminen.
* Laita ruokintapaikka suojaiseen paikkaan.
* Ruoki lintuja säännöllisesti. Ruokaa pitää olla aina tarjolla.
* Puhdista lauta säännöllisesti.
* Älä tarjoa linnuille suolaista tai pilaantunutta ruokaa.

Pikkulinnut pitävät erityisesti auringonkukan siemenistä, pähkinöistä ja talista. Keltasirkuille ja varpusille maistuvat myös kauran jyvät.

Käpytikka on yleisin tikkamme. Se syö pääasiassa männyn siemeniä ja hyönteisiä. Talvella se saa lisäravintoa lintulaudan antimista.

Tutkimuksen kohteena vesi

2015-04-13T20:50:11+03:00

Aloitimme vesijakson tekemällä havaintoja puhtaasta vedestä.

Vesi on
* nestettä
* läpinäkyvää ja kirkasta
* märkää
* hajutonta
* mautonta
* liatonta.

Vesi voi olla
* kylmää tai kuumaa.

LUMITUTKIMUS

Tutkimme lunta mm. tarkkuusluuppien avulla. Havaitsimme seuraavanlaisia asiota:

* Lumi näyttää rakeiselta ja siinä näkyy hiutaleita.
* Lumi on vettä. Se alkoi sulaa, näkyi pisaroita ja se kimmelsi.
* Lumessa oli roskia ja ne näyttivät mustilta ja ruskeilta pisteiltä. Lumen seassa oli myös ötököitä.
* Lumi sulasi nesteeksi. Reilun viikon jälkeen astioiden pohjalla oli enää tilkka vettä.
Minne vesi katosi?
* Vesi voi siis myös haihtua. Näin se muutti taas olomuotoaan.

VEDEN OLOMUODOT

* Aineen olomuotoja ovat kiinteä, nestemäinen ja kaasumainen. Vesi on kiinteässä muodossa jäätä, nestemäisenä juoksevaa nestettä ja kaasumaisena vesihöyryä.

* Veden olomuodot muuttuvat lämpötilan mukaan. Veden jäätymispiste on 0 astetta ja kiehumispiste on 100 astetta.

* Veden muuttumista kiinteästä nestemäiseksi testasimme jääpalaa sulattamalla!