+17 Esitumaiset (arkit ja bakteerit)

Tiesitkö?

2017-11-05T13:48:19+02:00

Bakteereja on kaikkialla. Ne ovat noin tuhat kertaa eläinsolua pienempiä. Ihmisen painosta on noin 1,5 kg bakteerimassaa.

Ihmisessä on kymmenen kertaa enemmän bakteerisoluja kuin omia soluja. Kuvan petrimaljassa on kasvatettu kolibakteereja.

Bakteerit ja arkit ovat yksisoluisia

2018-03-18T21:18:22+02:00

Bakteerit ja arkit (eli arkeonit) ovat esitumaisia eliöitä. Bakteereilla ja arkeilla on paljon rakenteellisesti ja aineenvaihdunnallisesti samanlaisia ominaisuuksia. Ne ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia, esitumaisia ja maapallon vanhimpia eliöitä. Bakteerit lisääntyvät nopeasti suvuttomasti jakautumalla kahtia. Myös arkit lisääntyvät jakautumalla kahdeksi tai useaksi tytärsoluksi. Arkit luokiteltiin aikaisemmin bakteerien kanssa samaan kuntaan. Ne kuuluvat nykyisin eliömaailman luokittelussa omiin kuntiinsa, koska arkit muistuttavat geeneiltään enemmän aitotumaisia eliöitä kuin bakteereja.

Bakteerin rakenne.

Bakteereja ja arkkeja tavataan runsaslukuisina monenlaisissa, myös vaativissa elinympäristöissä. Ne sietävät usein erilaisia ääriolosuhteita ja niitä esiintyy esimerkiksi erityisen kuumissa ja kylmissä olosuhteissa sekä korkeissa suolapitoisuuksissa. Osa bakteereista ja arkeista pystyy elämään hapettomissa olosuhteissa (anaerobinen) vaikka yleensä eliöt vaativat hapellisen (aerobinen) elinympäristön pysyäkseen hengissä. Olosuhteiden ollessa epäsuotuisat jotkin bakteerit voivat muuttua paksuseinäisiksi lepoitiöiksi (kestoitiö), jotka pystyvät palautumaan toimiviksi bakteereiksi olosuhteiden parantuessa. Bakteerit ja arkit voivat siis tulla toimeen monenlaisissa olosuhteissa.

Arkeissa ja bakteereissa on sekä oma- että toisenvaraisia lajeja. Omavaraiset arkit saavat energiansa kemosynteesin avulla, kun taas omavaraiset bakteerit yhteyttävät joko kemo- tai fotosynteesin avulla. Kemosynteesi on yhteyttämisen muoto, johon tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Tämän energian avulla tietyt arkit ja bakteerit valmistavat orgaanisia aineita. Syanobakteerit ovat fotosynteesiin kykeneviä bakteereja, joita kutsutaan yleiskielessä virheellisesti sinileviksi. Toisenvaraiset arkit ja bakteerit voivat olla esimerkiksi hajottajia.

Usein bakteerit mielletään taudinaiheuttajiksi. Osa bakteereista onkin kasvi- ja eläintauteja aiheuttavia eli patogeenisia. Arkit eivät tiettävästi aiheuta tauteja. Bakteereista on myös paljon hyötyä. Ekosysteemit eivät toimi ilman hajottajabakteereja, joiden ansiosta aineet kiertävät ekosysteemissä takaisin tuottajille. Osa bakteereista elää symbioosissa toisen eliön kanssa molemminpuolisessa hyötysuhteessa. Esimerkiksi ihmisen ja lehmän suolistossa elää hyödyllisiä bakteereja. Ihminen hyödyntää bakteereja esimerkiksi kompostoinnissa, jäteveden puhdistuksessa ja monin tavoin bioteknologiassa.

Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla. Ensiksi solu kahdentaa perimäaineksen eli dna:n. Tämän jälkeen jakautuvien tytärsolujen välille muodostuu solukalvo ja soluseinä.

Esitumaisten yhteiset piirteet:

ei varsinaista tumaa, vaan kromosomi on paljaana solulimassa
yksisoluisia
mikroskooppisen pieniä
maapallon ensimmäisiä eliöitä
lisääntyvät suvuttomasti
selviytyvät vaativissa olosuhteissa
löytyy lähes kaikkialta maapallolta
sekä oma- että toisenvaraisia lajeja

Kuvagalleria: Arkit ja bakteerit

2018-09-28T11:45:00+03:00

: Arkit elävät ääriolosuhteissa, kuten kuumassa, kovassa paineessa ja kemiallisesti karuissa ympäristöissä. Kuumista rikkilähteistä on löydetty kemosynteettisiä arkkeja ja fotosynteettisiä bakteereja, jotka käyttävät yhteyttämisessä sokerin sijaan mm. rikkiyhdisteitä. Kuvassa rikkilähde Yellowstonen kansallispuistossa Yhdysvalloissa.
: Bakteereja hyödynnetään myös jätevedenpuhdistuksen biologisessa prosessissa.
: Echerichia coli eli kolibakteeri on maailman tutkituimpia eliöitä. Se on tavallinen ihmisen suolistobakteeri, joka löydettiin jo 1800-luvulla.
: Hampaiden reikiintyminen (karies) on bakteerien aiheuttama infektiosairaus.
: Kompostissa eloperäistä jätettä hajottavat bakteerien ohella erillaiset alkueläimet ja eläimet kuten lierot.
: Runsas sinilevämassa voi värjätä loppukesällä veden vihreäksi muistuttaen vihreää maalia. Sinilevät ovat yksisoluisia yhteyttäviä syanobakteereja.
: Suokaasu on metaania, jota tuottavat anaerobisissa oloissa elävät metanogeenit. Metanogeenit ovat arkkeja, joita löytyy myös ihmisen suolistosta.
: Valkosolu (keltainen) tuhoamassa bakteereja (oranssi) solusyönnin avulla. Patogeeniset bakteerit aiheuttavat erillaisia tauteja.

Tiivistelmä

2017-11-05T13:49:12+02:00

Bakteerit ja arkit ovat mikroskooppisen pieniä, esitumaisia ja yksisoluisia eliöitä.
Ne lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla.
Bakteerit ja arkit kykenevät elämään monenlaisissa olosuhteissa.
Ne voivat muodostaa kestäviä lepoitiöitä.
Erityisesti arkit ovat sopeutuneet ääriolosuhteisiin.
Ne voivat olla oma- tai toisenvaraisia.
Omavaraiset esitumaiset voivat olla foto- tai kemosynteettisiä.

Navigointi

2016-05-03T05:29:55+03:00

Sisällys Termit Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun