https://peda.net/id/cb3a6564b88 2017-10-24T10:06:54+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/638fc864b7f 2017-11-28T16:59:39+02:00 <ul> <li>Suomeen muuttaa vuosittain ulkomailta noin 30-40 000 ihmistä.</li> <li>Yleisin syy muuttaa Suomeen on ollut perheside.</li> <li>Kansainvälinen suojelu eli turvapaikanhaku ja kiintiöpakolaisuus muodostivat vuonna 2016 alle 20% kaikista oleskeluluvista, vaikka se välillä nostetaankin uutisissa näkyvimmin esille maahanmuutosta puhuttaessa.</li> <li>Monissa muissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Norjassa tai Saksassa, maahanmuutto painottuu voimakkaammin työperusteiseen maahanmuuttoon.</li> </ul> <ul> <li>Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäiset oleskeluluvat kolmansien maiden kansalaisille.</li> <li>Poliisi rekisteröi EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeuden.</li> </ul> <ul> <li>Vuonna 2016 ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin ja oleskeluoikeuksia rekisteröitiin seuraavasti: <ul> <li><b>EU-kansalaisten rekisteröinnit</b> 9852 (rekisteröinnin kolme yleisintä perustetta ovat työnteko 53%, perheside 23% ja opiskelu 9%)</li> <li>Oleskelulupa <b>perhesiteen</b> perusteella 8177</li> <li>Oleskelulupa <b>opintojen</b> perusteella 6348</li> <li><span>Oleskelulupa <b>kansainvälisen suojelun</b> perusteella 6375</span></li> <li><span>Oleskelulupa <b>työnteon</b> perusteella 5770</span></li> <li><span>Muut syyt 1569 (adoptio, au pair, ihmiskaupan uhrin oleskelulupa, muu peruste)</span></li> <li><span>Kiintiöpakolaiset 749</span></li> <li><span>Paluumuutto 477</span></li> <li><span>Yhteensä 39 317</span></li> </ul> </li> </ul> <em>Lähde: Maahanmuuttovirasto ja poliisi</em> <p><b>LINKKEJÄ</b><br/> <a href="http://emn.fi/files/1528/Tilastokatsaus_2016_FI_netti.pdf" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Maahanmuuton tunnusluvut 2016</a><br/> Euroopan muuttoliikeverkosto EMN:n vuosikatsaus, tilastoja maahanmuutosta<a href="http://www.emn.fi/files/1495/150916_EMN-Maahanmuutto-Sve.pdf" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><br/> </a></p> 2017-10-23T16:45:10+03:00 https://peda.net/id/a8c28ca0d44 2017-11-28T16:59:54+02:00 <ul> <li><b>alkukartoitus </b>= t<span>yöttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet. Kartoituksen tekee kunta tai TE-toimisto.</span></li> <li><span><b>kiintiöpakolainen</b> = <span>YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa valtion talousarviossa vahvistetussa pakolaiskiintiössä. </span> Suomen pakolaiskiintiö vuodelle 2017 on 750 henkilöä.</span></li> <li><b><strong>kotoutumissuunnitelma</strong></b> = maahanmuuttajalle tehtävä suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, jotka tukevat hänen mahdollisuuksiaan hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.</li> <li><b>pakolainen</b> = henkilö jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Pakolainen on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnallisen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteen perusteella</li> <li><span><b>paperiton</b> = henkilö, joka elää Suomessa vailla laillista oleskeluoikeutta. Paperittoman oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa</span></li> <li><span><b>perheenyhdistäminen</b> = Suomen kansalaiselle tai Suomessa oleskeluluvalla oleskelevan henkilön perheenjäsenellemyönnettävän oleskeluluvan peruste.</span></li> <li><span><b>työperusteinen</b> = maahanmuuttajan oleskelun perusteena on työnteko</span></li> <li><span><span><b>ulkomaisen työvoiman tarveharkinta</b> = koskee EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Ennen työperusteisen oleskeluluvan myöntämistä viranomaiset tutkivat, olisiko työpaikkaan saatavissa työntekijä myös Suomesta tai EU- ja ETA-alueilta. Jos soveltuvaa työtvoimaa on tarjolla, ei alueen ulkopuolelta tulevalle myönnetä työlupaa.</span></span></li> </ul> <br/> <b>LÄHTEITÄ<br/> </b><span><a href="http://kotouttaminen.fi/keskeiset-kasitteet" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kotouttamisen keskeiset käsitteet-sanasto</a><br/> Kotouttaminen.fi-sivuston sanasto, josta saa helposti tärkeimmät käsitteet haltuun<br/> <a href="http://www.migri.fi/medialle/sanasto" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Maahanmuuttosanastoa</a><br/> Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoaiheinen sanasto, jossa käsitteet on selitetty lyhyesti.<br/> <a href="http://www.emn.fi/files/1494/150916_EMN-Maahanmuutto-Fin.pdf" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Maahanmuuttosanastojuliste</a><br/> Euroopan muuttoliikeverkoston EMN:n juliste, josta saa helposti haltuun tärkeimmät termit maahanmuutosta.<br/> <a href="http://www.emn.fi/files/1495/150916_EMN-Maahanmuutto-Sve.pdf" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">ruotsinkielinen versio</a><br/> </span> 2017-11-28T16:44:38+02:00 https://peda.net/id/c5d735809a0 2017-11-28T16:19:19+02:00 <ul> <li>Suomeen muuttaa vuosittain ulkomailta noin 30 000-40 000 ihmistä.</li> <li>Muualta muuttaneita tilastoidaan usein eri kriteerein: kansalaisuuden, kielen tai alkuperämaan tai taustan mukaan. Eri kriteereillä saadaan eri lukumääriä.</li> <li>Yleisessä keskustelussa käytetään usein prosenttilukua 6,5%. Se tarkoittaa, että Suomen väestöstä 6,5% on u<span>lkomailla syntyneitä eli maahan muuttaneita.</span></li> <li><span>Maahanmuutosta puhuttaessa on aina muistettava, että vain osa tänne tulijoista muuttaa Suomeen pysyvästi.</span></li> </ul> <ul> <li>Vuonna 2016 <ul> <li>Suomessa asuvien <b>ulkomaan kansalaisten määrä</b> oli lähes 244 000</li> <li>ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä oli 4,4%</li> <li>Suomessa asuvien <b>ulkomailla syntyneiden määrä</b> oli 358 000</li> <li>ulkomailla syntyneiden osuus koko väestöstä oli 6,5%</li> <li>Suomessa asui 354 000 <b>vieraskielistä</b> henkilöä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame)</li> <li><b>ulkomaalaistaustaisten määrä</b> oli Suomessa 365 000.</li> <li>ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. <span>Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 307 000 (84 %) ja toisen polven 58 000 (16 %).</span> <ul> <li><span>Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat syntyneet ulkomailla ja toisen polven Suomessa.</span></li> <li><span>Ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen kahden vuosikymmenen ajan.</span></li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <em>Lähde: Tilastokeskus</em><br/> <b><br/> LINKKEJÄ</b><br/> <a href="https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/index.html" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tilastokeskuksen maahanmuuttoon liittyviä tilastoja<br/> </a><a href="http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoon ja oleskelulupiin liittyviä tilastoja<br/> </a><a href="https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/16_12_01_Tutkimuskatsauksia_12_Saukkonen.pdf" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä</a><br/> Helsingin kaupungin Tietokeskuksen julkaisuja 12/2016, kirjoittaja Pasi Saukkonen<br/> <a href="http://www.migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/opetuspaketti-nuorille" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa</a> -opetusmateriaalipaketti<br/> Siirtolaisuusinstituutti, oppimateriaalipaketti, tarkoitettu yläkoulun ja lukion käyttöön mutta sopii kyllä myös aikuisille perustiedoksi 2017-09-15T13:36:46+03:00 https://peda.net/id/7288ced8b7f 2017-12-11T10:27:49+02:00 <ul> <li>Mistä maista Suomeen muutetaan? Kuten muuallekin, Suomeen on muutettu eniten lähialueelta. Suomessa tämä tarkoittaa Venäjää ja Viroa.</li> <li>Muita muuttovirtoja määrittäviä tekijöitä ovat EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus. Se tarkoittaa, että EU-kansalainen voi muuttaa EU-alueen sisällä toiseen maahan ilman oleskelu- ja työlupaa ja asua siellä työnhakijana tai työntekijänä.</li> <li>Erilaiset kansalliset ja kansainväliset konfliktit, joiden seurauksena syntyy pakolaisuutta, selittävät osan maahanmuutosta.</li> <li>Myös opiskelu Suomessa kiinnostaa monia, koska se on ollut tähän mennessä kustannuksiltaan edullista ja tarjolla on paljon englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.</li> </ul> <ul> <li><b>Vuosi 2016</b>, ensimmäiset oleskeluluvat top 10 kansallisuuden ja perusteen mukaan:</li> </ul> <table> <tbody> <tr> <td><b>työ</b></td> <td><b>perheside</b></td> <td><b>opiskelu</b></td> <td><b>EU-kansalainen</b></td> <td><b>turvapaikanhakija</b></td> <td><b>kiintiöpakolainen</b></td> </tr> <tr> <td>Ukraina</td> <td>Venäjä</td> <td>Kiina</td> <td>Viro</td> <td>Irak</td> <td>Syyria</td> </tr> <tr> <td>Intia</td> <td>Irak</td> <td>Venäjä</td> <td>Puola</td> <td>Afganistan</td> <td>Irak (1 hlö)</td> </tr> <tr> <td>Venäjä</td> <td>Intia</td> <td>Vietnam</td> <td>Saksa</td> <td>Syyria</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kiina</td> <td>Somalia</td> <td>Korean tasavalta</td> <td>Ranska</td> <td>Somalia</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Yhdysvallat</td> <td>Kiina</td> <td>Yhdysvallat</td> <td>Iso-Britannia</td> <td>Eritrea</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Thaimaa</td> <td>Kosovo</td> <td>Bangladesh</td> <td>Italia</td> <td>Venäjä</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Filippiinit</td> <td>Turkki</td> <td>Pakistan</td> <td>Espanja</td> <td>Intia</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Vietnam</td> <td>Vietnam</td> <td>Japani</td> <td>Romania</td> <td>Nigeria</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uzbekistan</td> <td>Afganistan</td> <td>Nepal</td> <td>Bulgaria</td> <td>Iran</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kosovo</td> <td>Nepal</td> <td>Meksiko</td> <td>Kroatia</td> <td>Turkki</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b>Suomessa eniten puhutut vieraat kielet vuonna 2016, top 10</b> <br/> <br/> <table> <tbody> <tr> <td>1. venäjä</td> </tr> <tr> <td>2. viro</td> </tr> <tr> <td>3. arabia</td> </tr> <tr> <td>4. somalia</td> </tr> <tr> <td>5. englanti</td> </tr> <tr> <td>6. kurdi</td> </tr> <tr> <td>7. kiina</td> </tr> <tr> <td>8. farsi</td> </tr> <tr> <td>9. albania</td> </tr> <tr> <td>10. vietnam</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b>Ulkomaalaistaustaiset Suomessa 2016, top 10 taustamaa<br/> <br/> </b> <table> <tbody> <tr> <td>1. entinen Neuvostoliitto</td> </tr> <tr> <td>2. Viro</td> </tr> <tr> <td>3. Somalia</td> </tr> <tr> <td>4. Irak</td> </tr> <tr> <td>5. entinen Jugoslavia</td> </tr> <tr> <td>6. Kiina</td> </tr> <tr> <td>7. Vietnam</td> </tr> <tr> <td>8. Thaimaa</td> </tr> <tr> <td>9. Turkki</td> </tr> <tr> <td>10. Afganistan</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b>LÄHDE</b><br/> <a href="http://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/index.html" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Maahanmuuttajat ja kotoutuminen</a> -tilastot <br/> Tilastokeskus 2017-10-23T16:45:35+03:00