<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Teatteri</title>
<id>https://peda.net/id/cb2d0c2cb16</id>
<updated>2016-11-23T12:30:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/cb2d0c2cb16:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Nella%20Lampinen/kasvunkansio/lv-2016-2017/historia/antiikin-kreikka/teatteri#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Teatteri</title>
<id>https://peda.net/id/fdbcd020b61</id>
<updated>2016-11-29T10:51:17+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Nella%20Lampinen/kasvunkansio/lv-2016-2017/historia/antiikin-kreikka/teatteri/teatteri#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Mistä on peräisin teatteri? &lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Teatteri on alkanut siitä kuin joku lauloi tanssi samaan aikaan. ja siitä kehityi vuorosanoja sen jälkeen &lt;span&gt;esityksiä alkoi tulla sitä enemän ja tajutiin ett voisi rakentaa teaterin ja alkoivat&lt;/span&gt;&lt;span&gt;rakentamaan sitä.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Dionysoksen teateri:&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;img src=&quot;https://mallav.files.wordpress.com/2014/09/teatteri.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle antiikin kreikan teatteri&quot;/&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Draama&lt;/b&gt; eli näytelmärunous: Viininjumala Dionsysoksen kunniaksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Tragedia&lt;/b&gt; on surunäytelmä, joka oli arvostetuin näytelmä Kreikassa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;500-luvulla oli näytelmäkilpailuja. Nissä esitetiin tragediaa sekä komediaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Epidauroksen teateri on valtava siinä on 55 penkkiriviä . Sinne mahtui 14 000 katsojaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Naamiot: &lt;/b&gt;&lt;span&gt;Naamiot olivat savesta tehtyjä niitä käytetiin esityksissä.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Tragediassa käytettiin suruilmeistä naamiota.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Komediassa käytettiin iloilmeistä naamiota.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;http://qph.cf.quoracdn.net/main-qimg-09a42520ff0c79be8f203e4ece9c8ef6&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle antiikin kreikan naamiot&quot;/&gt;&lt;img src=&quot;https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/236x/7b/96/ab/7b96abf81d8212335d2212239ffd604c.jpg&quot; alt=&quot;Aiheeseen liittyvä kuva&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kuuluisin näytelmä oli Sofokleen kirjoittama näytelmä kuningas Oidipuksesta. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&amp;quot;Oidipus&lt;/b&gt; (&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Muinaiskreikka&quot; title=&quot;Muinaiskreikka&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;m.kreik.&lt;/a&gt; &lt;span class=&quot;polytonic&quot; lang=&quot;grc&quot;&gt;Οἰδίπους&lt;/span&gt;) oli &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_Kreikka&quot; title=&quot;Antiikin Kreikka&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;kreikkalainen&lt;/a&gt; tarusankari, &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Theba_(Kreikka)&quot; title=&quot;Theba (Kreikka)&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Theban&lt;/a&gt; kuninkaan &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Laios&quot; title=&quot;Laios&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Laioksen&lt;/a&gt; ja hänen puolisonsa &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Iokaste&quot; title=&quot;Iokaste&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Iokasten&lt;/a&gt;poika. Koska &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoin_oraakkeli&quot; title=&quot;Delfoin oraakkeli&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Delfoin oraakkeli&lt;/a&gt; oli ennustanut, että Oidipus tappaisi vartuttuaan isänsä ja naisi äitinsä, lähetti kuningas palvelijan viemään Oidipuksen metsään, jossa palvelijan tuli surmata Oidipus. Palvelija ei kuitenkaan hennonut surmata viatonta poikaa, vaan sitoi vain Oidipuksen puuhun kiinni ja hylkäsi pojan metsään. Jonkin ajan kuluttua Korintin kuninkaan alamaiset löysivät Oidipuksen puuhun sidottuna, vapauttivat pojan ja veivät hänet kuninkaan luo, joka otti pojan omakseen. Kuningas antoi pojalle tämän turvonneiden jalkojen mukaan nimen Oidipus.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Oidipus kasvoi &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Korintti&quot; title=&quot;Korintti&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Korintissa&lt;/a&gt;, mutta sai vuosia myöhemmin kuulla juopuneelta ystävältään, ettei kuningas ja kuningatar ole hänen oikeita vanhempiaan. Oidipus lähti kysymään neuvoa Delfoin oraakkelilta, ja tämä kertoi, että hän tulisi surmaamaan isänsä ja naimaan äitinsä. Hän päätti lähteä Korintista estääkseen ennustusta toteutumasta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lähdettyään Korintista Oidipusta vastaan tulivat eräällä kapealla tiellä vaunut, joita ohjastivat Laios ja eräs tämän sotilaista. Laios käski Oidipusta väistymään, mutta Oidipus ei tähän suostunut. Riidan lopuksi Oidipus surmasi Laioksen ja sotilaan. Thebaan saavuttuaan Oidipus sai kuulla, että koska Theban kuningas oli surmattu, kaupunkia ahdisteli &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Sfinksi&quot; title=&quot;Sfinksi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;sfinksi&lt;/a&gt;. Oidipus vapautti kaupungin sfinksistä vastaamalla oikein sen arvoitukseen: ”Mikä kulkee aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella ja illalla kolmella jalalla”. Oikea vastaus kysymykseen oli ihminen: hän konttaa lapsena, kävelee aikuisena ja käyttää vanhuksena kävelykeppiä. Hämmästyneenä Oidipuksen oikeasta vastauksesta sfinksi tappoi itsensä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;Kiitokseksi sfinksin surmaamisesta thebalaiset korottivat Oidipuksen kuninkaakseen, ja hän otti Iokasten puolisokseen. Oidipus ja Iokaste elivät onnellisesti ja saivat lapsia, kunnes jumalat lähettivät ruton rankaisemaan kaupunkia. Oraakkelin mukaan rutosta selvittäisiin, kun entisen kuninkaan surmaaja olisi häädetty kaupungista. Tunnollisena miehenä Oidipus päätti välittömästi aloittaa tutkinnan surmaajan löytämiseksi. Lopulta tietäjä &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Teiresias&quot; title=&quot;Teiresias&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Teiresias&lt;/a&gt;&lt;span&gt; paljasti totuuden; sen kuultuaan Iokaste hirttäytyi ja Oidipus puhkaisi silmänsä ja lähti maanpakoon.&amp;quot; (Lähde: &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Oidipus)&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Oidipus)&lt;/a&gt;</content>
<published>2016-11-29T10:51:17+02:00</published>
</entry>


</feed>